Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Vyöryykö Sahara meren yli Espanjaan?
    Euroopan hedelmä- ja vihanneskori, Espanja, on jo vuosia käyttänyt pohjavettä vesipitoisten vientikasvisten viljelyyn, koska jokivedet eivät enää riitä. Pitkäaikainen kuivuus ja ilmaston lämpeneminen käristävät Espanjaa ja kuivuus uhkaa jo ruuan tuotantoa. Helle ja haihtuminen lisäävät entisestään kasteluveden tarvetta viljelmillä, mutta vesivarat on jo pumpattu vähiin. Veden käyttöä on pakko alkaa rajoittaa, sillä nykytahdilla Espanjan vesivarat eivät ehdi uusiutua. Laittomat pohjaveden pumppaamot pahentavat tilannetta entisestään.
    Espanjan tilanne on vain alkusoittoa kehitykselle, joka uhkaa muitakin maita. Mitä tehdä, kun maailmanlaajuinen makean veden kiertojärjestelmä on nyrjäytetty raiteiltaan?
    Haastateltavana: professori Matti Kummu Aalto yliopistosta ja apulaisprofessori Miina Porkka Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Leena Mattila.
    50 min
  • Lomatissuttelu on pahasta ja punaviini terveellistä – mitkä alkoholimyytit osoittautuivat huuhaaksi?
    Lomalla moni juo alkoholia huolettomammin kuin yleensä. Elimistölle juominen on kuitenkin kovaa työtä, ja siitä voikin koitua vakavia sydänoireita jopa terveille ihmisille. Lääkärit tuntevatkin niin sanotun lomasydän syndrooman, jota vaatii hoitoa, kun arki koittaa. Miten alkoholi vaikuttaa aivoihin ja sydämeen, entä muuhun elimistöön?
    Alkoholista on keksitty monenlaisia terveysväittämiä. Aikanaan ajateltiin, että konjakki ehkäisee keskenmenoja ja sitä suositeltiin lääkkeeksi raskaana oleville. Jotkut lauseet ovat jääneet elämään yleisinä totuuksina. Pitääkö todella paikkansa, että viina ohentaa veren rasvat? Elävätkö kohtuullisesti alkoholia nauttivat pidempään kuin täysin raittiit? Onko punaviini oikeasti terveellistä?
    Haastateltavina neurologian professori Juho Joutsa ja emeritusprofessori Veikko Salomaa. Toimittajana Minna Korhonen.
    48 min
  • Maatiaisviljoista on moneksi: maan parannukseen, satoa kehnossa säässä ja ravintoarvot kohdillaan
    Säiden ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Esimerkiksi keväät ovat kuivia, mikä haastaa viljan kasvua. Apua haetaan ikivanhoista maatiaisviljoista, jotka katosivat olemattomiin 1900-luvulla jalostettujen viljojen myötä. Maatiaisviljat ovat vaatimattomampia sadoiltaan, mutta niillä on kuitenkin monia etuja. Ne parantavat maaperää pitkillä juurillaan, tuovat kohtuullista satoa ilman lannoitteita ja niissä on enemmän valkuaista ja hivenaineita kuin tehotuotannossa.
    Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Monimuotoisuutta peltoon -hankkeessa pyritään laajentamaan viljelykasvien geneettistä monimuotoisuutta. Lehtori Annika Michelson johdattaa toimittaja Teija Peltoniemen projektin tiloihin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla.
    54 min
  • Hektinen arki uhkaa jo sydänterveyttä – lapsuuden liike on lääke
    Nykyinen elämänmeno aiheuttaa monelle sydänoireita, myös yhä useammalle nuorille. Kiire, stressi ja vahvat tunteet saavat sydämen rytmin sekaisin. Pahimmassa tapauksessa sydän särkyy, joka aiheuttaa fyysisiä oireita. Mistä tietää milloin tilanne on vaarallinen?
    Sydäntä uhkaa myös vähäinen liikkuminen. Kuinka lasten ja nuorten kehittyvä sydän reagoi paikallaanoloon? Minkälainen liikunta vahvistaa sydäntä?
    Haastateltavina: kardiologi Jussi Naukkarinen Helsingin yliopistollisen sairaalan sydäntutkimuskeskuksesta ja liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana: Minna Korhonen.
    47 min
  • Mitä on tietoisuus ja sijaitseeko se aivoissa? Aivotutkija ja filosofi vastaavat
    Mitä ajattelet ja havaitset juuri nyt? Ehkä luet tätä tekstiä. Mutta miten siitä syntyy aivoissasi mielikuva — miten se tulee tietoisuuteesi?
    Mikä on tietoisuuden olemus aivotutkimuksen ja filosofian näkökulmasta? Sijaitseeko tietoisuutemme aivoissa ja missä siellä? Mitä tapahtuu, jos tulemme tiedottomiksi, esimerkiksi vaivumme uneen tai koomaan?
    Tietoisuutta voidaan tutkia eri tilanteissa aivojen toimintaa mittaamalla. Mutta vaikka saisimme selville, millaista aktivaatiota aivoissasi tapahtuu esimerkiksi tätä radio-ohjelmaa kuunnellessasi, siitä on vielä pitkä matka tietoisuuden muodostumisen ymmärtämiseen. Miksi koet kuulemasi ja näkemäsi juuri tietyllä, sinulle ominaisella tavalla, mikä saa aikaan ajatuksesi ja tuntemuksesi?
    Miten tietoisuus ylipäätään voidaan määritellä: onko hyttynen tietoinen, entä tekoäly?
    Haastateltavina ovat aivotutkija, apulaisprofessori Henry Railo Turun ylipistosta ja filosofian dosentti ja yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Maapallon kantokyky on ylittynyt – miten se näkyy? Onko luonnon kytkeminen talouteen ratkaisu?
    Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa.
    Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin.
    Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    50 min
  • Nukkuminen on kuin ilmaista terapiaa – häpeälliset muistot voivat hälventyä unen aikana
    Uni ei ole vain lepoaikaa, vaan aivot käsittelevät nukkumisen aikana sekä tietoa että tunteita. Häpeällinen kokemus tai ahdistava tunne saattaa hälventyä unen aikana, mutta joskus se myös voimistuu. Jos käsiteltävä kokemus on liian raju, unettomuudesta voi olla jopa hyötyä.
    Miten elämän kokemukset siirtyvät uneen, ja miten tunteita käsitellään nukkuessa?
    Asiantuntijoina kokeellisen unitutkimuksen professori Anu-Katriina Pesonen ja käsikirjoittaja, standup-koomikko Jukka Lindström. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    50 min
  • Avaruusmyrskyn anatomia: mitä tapahtuu, kun raju aurinkopurkaus osuu maapalloon?
    Auringossa alkoi tapahtua 7.5.2024. Rajut purkaukset viittasivat siihen, että tulossa olisi suurin avaruusmyrsky pitkiin aikoihin – kenties jopa suurempi kuin koskaan nykyaikaisen teknisen yhteiskunnan aikana. Mitä tässä eräässä vuosisadan suurimmassa myrskyssä tapahtui? Miten se osattiin ennustaa?
    Nyt tiedämme, että myrsky oli erinomaisen näyttävä, mutta ei kovin vaarallinen. Aurinko on kuitenkin nyt hyvin aktiivinen, ja uuden, voimakkaan avaruusmyrskyn mahdollisuus on suuri.
    Minkä mittaluokan aurinkopurkaukset lamauttaisivat toimintaamme maapallolla?
    Haastateltavina ovat Euroopan avaruusjärjestön avaruussäätoimiston johtaja Juha-Pekka Luntama ja Turun yliopiston avaruusfysiikan professori Rami Vainio.
    Toimittajana Jari Mäkinen.
    50 min
  • Yhä useampi nuori kärsii päänsärystä – lääkkeiden lisäksi avuksi psykologia
    Migreeni kaataa nuoria petiin ja estää pahimmillaan kouluun menon. Miksi näin tapahtuu yhä useammalle? Mikä on päänsäryn mekanismi? Miten aivoja ja kivunsäätöjärjestelmää voi kouluttaa sietämään kipua?
    Historian aikana on ollut monenlaisia keinoja kivun hoitamiseen, jopa sellaisia, jotka veivät hengen. Onneksi on keksitty lääkkeet, joista viimeisimmät nappaavat kipua aiheuttavat molekyylit lennosta kiinni. Lisäksi tarvitaan ei-lääkinnällisiä keinoja. Millaista apua päänsärkyyn tuovat psykologiset ja fysiatriset hoitomenetelmät?
    Haasteltavina neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä sekä Lasten ja nuoren kipukeskuksen psykologi Reetta Sipilä ja fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl. Toimittajana on Minna Korhonen.
    47 min
  • Terve ihminen ei tapa – milloin henkirikoksen tekijä on syyntakeeton?
    Henkirikosten määrä on laskenut Suomessa – silti noin sata ihmistä surmataan, murhataan tai tapetaan vuosittain. Oikeuspsykiatrin mukaan yleissääntö on, että terve ihminen ei tapa. Moni henkirikos tapahtuukin poikkeavassa mielentilassa. Mutta milloin ihminen on juridisesti syyntakeeton?
    Mielentilatutkimuksessa arvioidaan, ymmärtääkö ihminen tekonsa lainmukaisuuden, onko hän tietoinen tekemisistään ja pystyykö hän säätelemään käyttäytymistään.
    Arviointi ei ole aina helppoa, mutta miten se tehdään mielentilatutkimuksessa?
    Asiantuntijoina Vantaan vankilan Psykiatrisen vankisairaalasn osastonylilääkäri Mika Rautanen ja oikeuspsykologi Jenni Kaunomäki sekä oikeuspsykiatrian tehtäväalueen ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.