Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Kuulokkeilla kuuntelu heikentää kuuloa – seurauksena on keskittymiskyvyn puute ja jopa muistivaikeudet
    Musiikki, jota kuunnellaan kuulokkeissa liian kovaa ja pitkään uhkaa heikentää joka toisen nuoren kuuloa, todetaan kansainvälisessä tutkimuksessa. Kuulon heikkenemisellä on yllättäviä vaikutuksia muun muassa keskittymiskykyyn ja muistiin. Miten ihmisen kuuloaisti toimii ja kuinka sitä tutkitaan? Mikä yhteys kuulolla on aivoterveyteen?
    Kuuloaistimme ei vaurioituessaan palaudu takaisin. Tämä ei tule mieleen, kun nauttii nappikuulokkeista voimamusaa täysillä tai käy livekeikalla. Millaisia desibelejä korvamme kestää? Entä kuinka tinnitus syntyy?
    Haastateltavat: dosentti, ylilääkäri Antti Aarnisalo Helsingin yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolta ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, aivotutkija Satu Lamminmäki
    Toimittaja: Minna Korhonen
    49 min
  • Kaikki tieto ei mahdu aivoihin – emmekä päätä itse, mitä muistiin tallennetaan
    Muisti ei aina toimi niin kuin toivoisimme. Mieleen painuvat julkkisjuorut, mutta emme muista mistä säätää eduskunta ja mistä päättää hallitus. Uutta oppiessa yritämme kovasti painaa mieleen asioita, mutta lopulta mieleen painettavat asiat karsitaan unen aikana. Mistä muisti rakentuu ja miten muistikuvat muuttuvat yö yöltä?
    Oppimisen neurobiologian tutkiminen on kuuma tieteenala. Nyt tiedetään jo hermosolujen tasolla, miksi toistot ovat tärkeitä ja miten nukkuminen edistää tiedon siirtymistä pitkäaikaismuistiin.
    Haastateltavana apulaisprofessori Juha Saarikangas ja dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Kädet ovat ajattelun jatke – mitä seuraa, kun käsillä tekeminen vähenee?
    Tuleeko meistä kädettömiä? Tämäkin voi tulla mieleen, kun älylaitteiden näpyttely vie aikaa käsillä tekemiseltä. Mitä aivoissa tapahtuu, kun tartut kynään, puikkohin tai pilkot vihanneksia?
    Käsillä on aivoissa iso edustus. Nykyaika on vähentänyt niiden monipuolista käyttöä. Miten se vaikuttaa aivoihin ja muistiin? Mikä yhteys älylaitteilla on oppilaiden huonontuneisiin oppimistuloksiin? Voiko käsillä tekeminen on olla lääke uupuneelle mielelle?
    Asiantuntijoina neurologi Kiti Müller ja psykologi Liisa Uusitalo-Arola, toimittajana Minna Korhonen.
    48 min
  • Vapella vaurioita keuhkoihin ja nikotiinilla haittaa nuorten aivoille
    Sähkötupakointi eli vapetus on yleistynyt joko tupakan korvikkeena tai muuten vaan. Vapetusta luullaan vaarattomaksi, mutta keuhkoihin iskee tulehdus, kun sinne vetää elintarvikearomeja tai muuta moskaa. Koululaisilta takavarikoiduista vape-nesteistä löytyi tutkimuksissa lyijyä, kuparia, hyönteis- ja rikkaruohomyrkyjä ynnä muuta, ja muka-nikotiinittomissa nesteissä oli nikotiinia. Tupakkateollisuus tähtää nuoriin sillä harva aloittaa tupakoinnin yli 20-vuotiaana. Nuorille räätälöidään nikotiinituotteita, koska nikotiiniriippuvuus kehittyy heille nopeasti, ja sehän on nikotiiniteollisuuden tarkoitus. Uusia käyttäjiä tarvitaan, kun tupakan menekki laskee.
    Joku käyttää sähkösavukkeessa elintarvikearomeja, joita kuvittelee vaararattomiksi. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Eeva Ollila muistuttaa, että perunajauhokin on syötävää, mutta ei tee hyvää keuhkoissa. Sosiaalipsykologi Hanna Ollila THL:stä uskoo faktatiedon vaikuttavan vapettajiin. Nyt sähkötupakka toimiin pikemminkin sisäänheittoleluna nikotiiniriippuvuuteen kuin siitä vierotuksena. Miksi muuten netissä myytäisiin vaahtokarkki-makuneisteitä ja nikotiinikarkkeja lasten ja nuorten makuun. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
    49 min
  • Tiputtaako nykyaika hampaat suustamme – suunterveys heijastuu koko kehoon
    Elämäntapamme saavat hampaamme kulumaan entistä nopeammin. Isompina syntipukkeina ovat stressi, vatsavaivat ja jatkuva napostelu. Huono hammashygienia voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sydänsairauksia. Miten hampaita olisi hoidettava? Mitä hammastahnat sisältävät? Mikä yhteys kestävyys-tai lihaskuntoilulla voi olla suunterveyteen?
    Stressi aiheuttaa yöllistä narskuttelua ja vatsavaivat saavat mahan happaman sisällön nousemaan suuhun. Näistä voi syntyä hampailla tuhoava syöksykierre. Purukalustoamme uhkaa myös salakavala parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudosten tulehdus, joka voi saada hampaat irtoamaan. Mikä merkitys varhaislapsuuden olosuhteilla on hammasterveyteen?
    Haastateltat: kliinisen hammashoidon dosentti, erikoishammaslääkäri Antti Kämppi Helsingin yliopistolta sekä dosentti, erikoishammaslääkäri Merja Laine Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta
    Toimittaja: Minna Korhonen
    47 min
  • Kuka saa valloittaa Kuun ja Marsin? Avaruusjuristikin on ihmeissään
    Onko avaruus kuin uusi villi länsi, missä avaruusvallat voivat valloittaa maita ja mantuja toisilta taivaankappaleilta kuinka haluavat? Entä kuka korvaa, jos satelliittipalanen putoaa päähäsi? Tai jos astronautti tappaa toisen avaruudessa, niin kuka tuomitsee ja missä? Avaruustoiminnan laajentuessa on tullut yhä tärkeämmäksi säädellä avaruustoimintaa kansainvälisesti ja määritellä yhä tarkemmin mitä kukin voi tehdä ja miten. Mutta toistaiseksi avaruuslaki on monessa mielessä epäselvä, koska – onneksi – juurikaan ennakkotapauksia avaruusonnettomuuksista tai -rikoksista ei ole.
    Haastateltavana: avaruuslakiin erikoistunut juristi Jenni Tapio Euroopan avaruusjärjestö Esasta. Toimittajana Jari Mäkinen.
    48 min
  • Kaiken teoria auttaisi ymmärtämään maailmankaikkeuden mysteerejä
    Kaiken teoria yhdistäisi kaikki nykyiset fysiikan teoriat yhtenäiseksi sulavaksi kokonaisuudeksi.
    Sitä ei kuitenkaan ole vielä keksitty. Kvanttimekaniikan ja Einsteinin painovoimateorian yhdistäminen on osoittautunut vaikeaksi, ellei mahdottomaksi tehtäväksi.
    Ohjelmassa selvitetään, miksi kaiken teoriaa etsitään ja mihin sitä tarvittaisiin. Ongelma tulee esiin erityisesti mustien aukkojen tutkimuksessa: painovoimateoria ei yksinään riitä selittämään mustissa aukoissa tapahtuvia ilmiöitä vaan siihen tarvitaan myös kvanttimekaniikkaa. Entä se vaihtoehto, ettei kaiken teoriaa ole edes olemassa?
    Haastateltavina ovat teoreettisen fysiikan vanhempi yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri Helsingin yliopistosta ja fysiikan professori, kosmologi Kimmo Kainulainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Yök ja nam -reaktioita koetaan jo kohdussa – makumieltymykset ovat perinnöllisiä
    Miksi korianteri maistuu jonkun suussa saippualta tai kahvi karvaalta? Syy löytyy geeneistä, jotka määrittävät tottumusten lisäksi makumieltymyksiämme. Esimerkiksi puolukka maistuu tietyn geenin vuoksi osalle meistä pahalta. Minkälainen on ihmisen maistamisen mekanismi? Miten maistamisen herkkyyttä tutkitaan aistilaboratoriossa?
    Käytämme syödessä tai juodessa kaikkia aistejamme, myös monelle tuntematonta kemotuntoa. Se on kemiallisista yhdisteistä aktivoituva tuntoaistimus, kuten chilin polttavuus, mentolin viilentävyys tai tyrnin kuivattavuus. Mitä siitä tällä hetkellä tiedetään?
    Haastateltavat: aistinvaraisen elintarviketutkimuksen professori Mari Sandell ja väitöskirjatutkija Sulo Roukka Helsingin yliopistolta
    Toimittaja: Minna Korhonen
    50 min
  • Ihmisen tuhovaikutus luontoon näkyy antroposeenin ajassa, mutta pitäisikö sen olla osa geologista aikataulua?
    Antroposeeni käsitteellä tarkoitetaan uutta geologista epookkia, jossa ihminen on heikentänyt luonnon toimintaa ja ulosmitannut luonnonvaroja niin, että jälki näkyy geologisissa kerrostumissa. Käsitteen toivat laajaan tietoisuuteen nobelisti, aerosolikemisti Paul Crutzen ja biologi Eugene Stoermer vuonna 2000.
    Miten tähän vastasivat geologit, jotka juuri etsivät kivistä ja sedimenteistä todisteita muinaisista kausista, epookeista ja vaiheista? Miten muutokset näkyvät ja ovatko havaittavissa ympäri maailmaa niin, että Kansainvälinen stratigrafian komitea hyväksyisi antroposeenin Geologisen aikatauluun. Monialainen tutkijajoukko on selvittänyt asiaa nyt 15 vuotta, ja oleellinen rajapinta asetettiin v:een 1952 tummaan sedimenttikerrokseen, joka löytyi kanadalaisesta Crawford-järvestä. Antroposeenin määrittelyssä hämmensi myös sen tuoreus geologisessa mittakaavassa: on kyse sedimenteistä, jotka kerrostuvat edelleen.
    Alkuvuodesta 2024 Kansainvälisen stratigrafian alaryhmä äänesti, onko antroposeeni osa virallista geologista aikataulua vai onko se monien tieteenalojen epävirallinen käsite ja geologiassa vain tapahtuma? Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli kahden asiasta äänestäneen geologin kanssa: Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Anu Kaakisen ja Cambridgen yliopiston emeritusprofessorin Phil Gibbardin kanssa.
    47 min
  • Aivot eivät pärjää ilman happea, ja suorituskyky paranee hyvässä happitasapainossa
    Kaiken takana on happi. Ilman tätä kaasua emme saisi energiaa ja menehtyisimme aika pian. Tavallisesti happeen kiinnittää huomiota vain liikunnassa tai sopeutumisessa vuoriston ilmanalaan. Mutta happi liittyy elimistössä kaikkeen. Se sitoutuu punasoluissa hemoglobiiniin. Erytropoetiini eli EPO lisää punasolujen muodostumista, joten ei ihme, että jotkut huippu-urheilijat ovat piikittäneet itseensä EPOa.
    Hapen puute on elimistölle niin vaarallista, että se on monen taudin takana: sydän- ja verisuonisairauksissa, syöpätaudeissa, diabeteksessa, munuaisten vajaatoiminnassa ja vaikkapa haavan paranemisessa. Anemiakin voi johtaa hapenpuutteeseen. Aivot pärjäävät muutamia sekunteja ilman happea; siksi hapenpuutteen ajatellaan olevan yksi tekijä myös neurologisten sairauksien, esim. MS-taudin, synnyssä. Tupakan savun häkä korvaa happea hemoblobiinissa. Siksi tapa raunioittaa keuhkoja.
    Hapen säätelyn monimutkainen toiminta elimistössä selvisi vasta 2000-luvulla. Nämä tutkimukset johtivatkin Nobel-palkintoon vuonna 2019. Yksi palkituista oli munuaislääkäri Sir Peter Ratcliffe, jonka laboratoriossa Oxfordin yliopistossa syöpätautien professori Panu Jaakkola Turun yliopistosta työskenteli vuosituhannen vaihteessa. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi heidät Turussa.
    48 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.