Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Myyttinen miesihanne – ulkonäön tuijotus on ihmislajin pakkomielle ja jätkien tabu
    Miksi ulkonäöllä on niin paljon väliä? Se vaikuttaa tutkitusti urakehitykseen, ystävyyssuhteisiin ja parinhakuun. Eikä kyse ole vain nykyajan pinnallisesta oikusta: historia vilisee esimerkkejä ihmisen pakkomielteestä omaan ja muiden ulkonäköön.
    Miehille ulkonäön ajatteleminen on tabu, mutta miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Niiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista.
    Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat ja kuka oikein määrittelee ne normit ja ihanteet, joita kaikki jahtaavat. Milloin läskiviha sai alkunsa ja mahtaako peilikuvaansa kyttäävä ihmisapina luonnolleen mitään?
    Haastateltavana on tietokirjailija Juha Matias Lehtonen. Toimittajana on Jaro Asikainen.
    49 min
  • Arkeologien löytö: satoja vuosia kateissa ollut Kodjalan kirkko on löytynyt
    Laitilassa Kodjalan kylässä sijaitseva Kalmanloukkaan mäki avaa varhaista historiaamme. Perimätiedon mukaan tälle alueelle on haudattu vainajia ilmeisesti jo rautakaudella (n 500 eaa – 1100). Keskiaikana alueelle rakennettiin Kodjalan puukirkko. Keskiajan jälkeen kirkon paikka vaipui unholaan.
    Kodjalan kirkkoa on etsitty Lukkalan tilan mailta vuodesta 2016 lähtien. Arkeologisina kaivauksina kesällä 2023-24. Viime vuonna löydettiin kahdeksan hautaa sekä yksi vainaja, jolla oli 1200-1300-luvuilla käytetty pronssispiraalikoriste. Kirkosta kertovia raunioita ei löydetty, mutta nyt heinäkuussa 2024 arkeologit osuivat kiviin ja tiiliportaaliin, jotka vahvistavat perimätiedon Kodjalan kirkon olemassaolosta.
    Kaivauksia johtava arkeologi, geologi Jussi Kinnunen pitää löytöä kansallisesti merkittävänä, koska perimätieto tulee todistettua. Mukana ohjelmassa myös arkeologi Sanni Salomaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Otsikkoon lisätty: arkeologien löytö.
    49 min
  • Fuusioenergia on edelleen läpimurron kynnyksellä – onko sittenkin pienempien laitosten aika?
    Etelä-Ranskassa tekeillä oleva jättimäinen fuusioenergian tutkimuslaitos ITER on edennyt. Nyt reaktorin ydintä – donitsimaista tokamakia – ollaan jo kasaamassa, mutta varsinaisen toiminnan aloitus on viivästymässä 2030-luvulle.
    Samaan aikaan japanilainen fuusioenergiahanke tutkii yhdessä eurooppalaisten kanssa monia ITER:in käyttöön liittyviä kysymyksiä - ja saattaa osoittaaa osaltaan, että kenties pienemmät voimalat voisivatkin olla parempia.
    Toimittaja Jari Mäkinen kävi ITERissä paikan päällä selvittämässä, mistä taas yksi myöhästyminen johtuu ja olisiko pienempi sittenkin kauniimpaa.
    Haastateltavina ITERin sidosryhmäjohtaja Katja Rauhansalo, rakennustoimista vastaava johtaja Sergio Orlandi ja tiedotusjohtaja Laban Coblentz sekä Japanissa sijaitsevalla JT-60SA -fuusiokoelaitteella työssä oleva Antti Jokinen. Toimittajana Jari Mäkinen.
    49 min
  • Kyborgitekonologialla supervoimia ja lisätehoja aivoille?
    Monissa elokuvissa esiintyy kyborgeja, ihmisen ja koneen yhdistelmiä, joilla on supervoimia. Marvel-elokuvien Ironmanilla on haarniska, jonka avulla voi lentää ja kannatella meteoriitteja ja Matrixissa aivot pystyy kytkemään tietokoneeseen. Millaista “kyborgiteknologiaa” on oikeasti kehitteillä?
    Elon Muskin visioissa kuka tahansa ihminen voisi tulevaisuudessa saada aivoimplantin ja ohjata haluamaansa laitetta ajatuksen voimalla. Miten tällaiset aivoimplantit oikein toimivat ja mitä niillä voitaisiin tehdä? Kehitteillä on myös monenlaisia eksoskeletoneja, "robottikäsiä", jotka voisivat auttaa ihmistä esimerkiksi nostamaan raskaita taakkoja. Entä mitä ovat neuroproteesit?
    Haastateltavina ovat neurologian professori, ylilääkäri Juho Joutsa Turun yliopistosta ja Tyksistä sekä akatemiatutkija ja vanhempi tutkija Juha-Pekka Kulmala Hus liikelaboratoriosta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Ruudun vangit – tappoiko älypuhelin leikin ja loi ahdistuneen sukupolven?
    Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt.
    Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin?
    Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa?
    Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.
    49 min
  • Kari Ketonen on nopea ja tehokas – niinpä hän eli pitkään ylikuormittuneena
    Kari Ketonen törmäsi kuin seinään heti näyttelijän uran alkuvaiheessa. Hän oli nopea ja tehokas, mutta nämä luonteenpiirteet haittasivat kuvaustilanteissa. Tästä syystä hänen elimistönsä kävi koko ajan ylikierroksilla.
    Kari Ketonen haki apua psykoterapiasta ja opetteli tuntemaan hermostonsa reaktioita. Pian hän oivalsi, ettei olekaan oman elimistönsä päällikkö ja lähti opiskelemaan psykoterapiaa itsekin.
    Millaista on, kun ei ehdi itse mukaan? Kuinka voi opetella elämään oman hermostonsa armoilla?
    Asiantuntijoina näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, ylemmän erityistason psykoterapeutti Kari Ketonen ja käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    50 min
  • Pökäle paljastaa koirasuden ja suden
    Susi vai koirasusi, sen kertoo ulostenäyte. Luonnonvaraisten eläinten näytteet paljastavat alueen lajiston lisäksi muun muassa yksilöiden sukupuolen, sukulaisuudet ja sairaudet. Luonnonvarakeskuksen ulostenäytekeräyksillä on selvitetty mm. ketun ja ilveksen ruokavaliota sekä susilaumojen koostumusta eli onko laumassa koirasusia.
    Koirasusi on haitallinen vieraslaji, joka heikentaa susikannan geneettistä monimuotoisuutta ja elinvoimaa. Koirasusi on myös vaaraksi kotieläimille, sillä se ei karta ihmistä, kuten susi, toteavat tutkijat Katja Holmala ja Mia Valtonen Luonnonvarakeskuksesta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
    50 min
  • Mustat aukot ja kvasaarit – Millainen on maailmankaikkeus radiosilmin?
    Muistatko vuonna 2019 julkistetun ensimmäisen kuvan mustasta aukosta? Kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui kuvaamaan M87-galaksin keskellä olevan jättimäisen mustan aukon – tai oikeastaan kuvassa oli sen varjo. Kuva ei kuitenkaan ole tavallinen kuva, vaan se on tehty millimetrialueella toimivien radioteleskooppien signaaleita yhdistelemällä ja käsittelemällä.
    Suomen suurin radioteleskooppi on Metsähovin radio-observatorio. Siellä on yksi 14 metriä halkaisijaltaan oleva lautasantenni suuren kuvun sisällä ja useita pienempiä antenneja. Aalto-yliopistoon kuuluva radio-observatorio on mukana kansainvälisissä interferometrihankkeissa ja suomalaistutkijat ovat kehittäneet tätä mullistavaa tekniikkaa osaltaan eteenpäin.
    Haastateltavana Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi ja radiointerverometriaan erikoistunut tähtitieteilijä Tuomas Savolainen.
    Toimittajana Jari Mäkinen.
    49 min
  • Tilastoja tulkitaan usein väärin päätöksenteossa – nämä ovat yleisimpiä virhepäätelmiä
    Huhtikuussa 2010 hollantilainen lasten sairaanhoitaja, sarjamurhaajana tuomittu Lucia de Berk vapautettiin vankilasta. Hänet todettiin syyttömäksi kuuden ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Tapaus on yksi esimerkki niin sanotusta syyttäjän virhepäätelmästä eli tilanteesta, jossa tilastotiedettä on käytetty väärin oikeudenkäynnissä.
    Tilastotieteessä pitää olla tarkkana, että aineisto on edustava, katsoo oikeita todennäköisyyksiä ja tekee johtopäätökset oikein. Ohjelmassa käydään läpi esimerkkien avulla tilastotieteen paradokseja ja virhepäätelmiä, kuten Simpsonin paradoksia, tarkkuusharhaa, pelurin virhepäätelmää ja Steinin paradoksia. Mikä tilastotieteen pohjalta tehtävissä johtopäätöksissä voi helposti mennä pieleen?
    Haastateltavina ovat tilastotieteen professorit Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta ja Juha Karvanen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    50 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.