Tiedeykkönen

Öljyn tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. Maailman maat ovat virallisesti päättäneet luopua fossiilisista polttoaineista. Siitä huolimatta öljyn kulutus kasvaa ja pysyy nykykehityksellä korkealla vielä pitkään.

Yhdysvallat panostaa öljyyn, vastustaa vihreää siirtymää ja pitää ilmastonmuutosta huijauksena. Samalla Kiinassa on meneillään massiivinen aurinko- ja tuulienergian läpimurto.

Miten öljystä tuli keskeinen osa yhteiskuntia ja miksi siitä on niin vaikea päästä eroon? Millaisen energiatulevaisuuden maailma valitsee?

Haastateltavana ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan emeritusprofessori Peter Lund ja Kiinan energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta Crea-tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Matias Puumala

Anteeksiantaminen on äärimmäisen vaikeaa kamalissa tapauksissa. Silti jotkut rikosten uhrit tai heidän omaisensa ovat valmiita kohtaamaan pahoinpitelijät, hyväksikäyttäjät ja tappajat silmästä silmään. Silti anteeksiantaminen ei välttämättä onnistu, mutta molemmat osapuolet kuitenkin hyötyvät tapaamisesta. Millaisia kokemuksia näistä kohtaamisista on?

Tiedeykkönen tutkii millainen psykologinen prosessi anteeksiantaminen on ja porautuu myös myytteihin. Onko anteeksiantaminen unohtamista tai pahojen asioiden hyväksymistä?

Haastateltavat: psykologi, rikosten jälkikäsittelyn erityisasiantuntija Arja Konttila Rikosseuraamuslaitokselta

ja anteeksiantamisen psykologiaa tutkiva psykologi Anne Haikola, Itä-Suomen yliopisto.

Toimittaja: Minna Korhonen

Äänisuunnittelija: Katja Kostiainen

Koralliriutat ovat ihmeellinen ja värikäs merielämän kehto: Jopa neljännes merilajeista tarvitsee niitä aina pikkuisista äyriäisistä valaisiin saakka. Koralliriuttojen kuolema on ensimmäinen peruuttamaton ilmastonmuutoksen aiheuttama keikahduspiste ja niiden mukana miljardi ihmistä menettää elantonsa.

Hanskoja ei kuitenkaan ole lyöty tiskiin: Tutkijat kehittävät aktiivisesti ratkaisuja: korallien entisöintiä, keinohedelmöitystä, lämpöä kestävien panssarilevien tutkimusta ja geenipankkeja. Tietyt lajit ja alueet voivat vielä selvitä, jos toimimme nyt.

Voisivatko vielä jälkipolvetkin päästä sukeltamaan värikkääseen merten sademetsään?

Haastateltavana: meribiologi ja tietokirjailija Jessica Haapkylä

Toimittajana: Hanna Asikainen

Äänisuunnittelu: Panu Willman

Betoni aiheuttaa enemmän hiilipäästöjä kuin koko lentoliikenne, ja jo lähitulevaisuudessa betonia voi olla maapallolla enemmän kuin kaikkea elollista yhteensä. Tutkijat yrittävät tehdä maailman yleisimmästä rakennusmateriaalista ympäristöystävällisempää. Mutta ovatko 3D-tulostetut betonitalot tulevaisuutta?

Suomalainen tutkimus etsii vastauksia: keinoja löytyy muun muassa huolellisesta rakennesuunnittelusta ja elinkaarien ajattelusta. Kauniit kaarisillat saattavat tehdä paluun. Tutkimus on tuottanut myös lupaavia yllätyksiä. Terästeollisuuden jätteenä syntyvä masuunikuona saa betonin kestäämään tiesuolaa jopa kymmenen kertaa aiempaa paremmin. Sen käyttö sideaineena voi vähentää yleisimpien siltaremonttien tarvetta.

Haastateltavina: Anssi Laaksonen, betoni- ja siltarakenteiden professori, Tampereen yliopisto sekä Jouni Partanen, konetekniikan emeritusprofessori, Aalto-yliopisto.

Toimittajana Aapo Laakso.

Äänisuunnittelu: Katri Koivula.

lmastojutut ovat usein syyllistäviä ja jopa masentavia. Tällä kertaa saamme toiveikkaita tutkimustuloksia, joista on konkreettista hyötyä etenkin maanviljelijöille. He saavat helposti lokaa niskaansa ilmastoasioissa. Suomalainen huippututkimus paljastaa hienoja tuloksia peltojen hiilinieluvaikutuksesta.

Haastateltavat: Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimuksen toimialajohtaja Jari Liski ja vanhempi tutkija, matemaatikko Julius Vira

Toimittaja: Minna Korhonen

Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila

Koirien jalostus on kovassa muutospaineessa. Kun ennen vaalittiin rotupuhtautta, nyt tehdään roturisteytyksiä.

Jotkut rodut ovat niin sisäsiittoisia, että ne kuolevat ennenaikaisesti ja niillä on vaikeuksia lisääntyä keskenään. Nyt mietitäänkin keinoja, miten rotuihin saataisiin uutta perinnöllistä materiaalia.

Toisaalta koiria on tutkittu ja tietoa saatu valtavasti lisää viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Miten jalostuksen pitäisi muuttua, jotta saisimme pitää koirarodut myös tulevaisuudessa?

Asiantuntijoina jalostustieteilijä Katariina Mäki ja molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Äänisuunnittelu: Laura Koso

Tekoälyn käytön yleistyminen on herättänyt keskustelu suuriin kielimalleihin perustuvien keskustelubottien mahdollisista mielenterveysriskeistä.

Mediassa ja tieteellisissä julkaisussa on alettu puhua jopa “tekoälypsykoosista”. Mielenterveyden ammattilaiset ovat havainneet, että joidenkin ihmisten kohdalla todellisuustajun heikentyminen on mahdollisesti ollut yhteydessä tekoälyn käyttöön.

Tässä Tiedeykkösen jaksossa avataan sitä, mitä nyt tiedetään tekoälyn käytön suhteesta vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Psykoosiriskin lisäksi jaksossa viitataan myös tapauksiin, joissa tekoäly on alkanut henkilön “itsemurhavalmentajaksi”.

Jaksossa on haastateltavana HUS:lla digitaalisista hoidoista vastaava psykoterapeutti, oikeuspsykologi ja tutkija Jan-Henry Stenberg. Haastateltavana on myös Aalto-yliopiston koneoppimisen professori Arno Solin.

Toimittaja: Juuso Pekkinen

Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen

Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia tai haasteita mielenterveyden kanssa, muista, että apua on saatavilla. Akuuteissa tapauksissa voit aina soittaa hätänumeroon 112. Mieli Kriisipuhelimen tiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta mieli.fi/kriisipuhelin.

Kaksiulotteiset materiaalit ovat niin ohuita, että ne eivät enää ole kolmiulotteisia. Ne ovat tyypillisesti yhden tai muutaman atomikerroksen paksuisia aineita, joissa aineen ominaisuudet voivat poiketa radikaalisti tavanomaisista kolmiulotteisista materiaaleista.

Näin ohut rakenne mahdollistaa täysin uudenlaisia, usein hyvin erikoisia sähköisiä, mekaanisia, optisia ja kemiallisia ominaisuuksia.

2D-materiaali grafeenista on puhuttu jo vuosikymmeniä ja sitä on kutsuttu vallankumoukselliseksi materiaaliksi: painoonsa nähden 200 kertaa terästä vahvempaa, lähes täysin läpinäkyvää, joustavaa, venyvää ja erinomainen sähkönjohdin. Teoriassa grafeenilevy on niin luja, että sen päälle voisi vaikkapa laittaa kissan ja kantaa sitä, vaikka levy on vain yhden atomikerroksen paksuinen.

Mutta onko grafeeni lopulta vain toteutumaton lupaus, vai onko se jo oikeasti materiaalina käytössä? Viime vuosina katse on kääntynyt myös muihin kaksiulotteisiin eli 2D-materiaaleihin, kuten germaneeniin, silikeeniin ja grafeenin sukulaismateriaaliin grafyyniin. Mikä näissä oudoissa materiaaleissa kiinnostaa ja millaista käyttöä niille kaavaillaan?

Haastateltavina ovat fysiikan professori Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta ja kemian professori Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta.

Toimittajana on Mari Heikkilä.

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla.

Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan.

Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä?

Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Proteiiinista on tullut trendiruoka. Kauppojen hyllyt notkuvat siitä tehtyjä rahkoja, juomia ja patukoita. Tiedeykkönen tutkii ovatko ne oikeasti tarpeen vai saammeko proteiinia riittävästi ruokavaliostamme.

Kuuntele mitkä proteiinimyytit pitävät paikkansa ja mitkä ovat harhaluuloa.

Haastateltavina ravitsemuterapeutti Anette Palssa ja ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä Helsingin yliopistosta.

Toimittajana Minna Korhonen.

Äänisuunnittelijana Laura Koso.