Tiedeykkönen

Mahdottoman kuuloinen yhtälö: lentoliikenne kasvaa Euroopassa ennätysvauhtia samaan aikaan kun sen päästöt pitäisi painaa nollaan.

Lentämisen kasvua ei haluta rajoittaa. Sen sijaan EU aikoo runnoa päästöt alas kestävillä lentopolttoaineilla. Niitä pitäisi saada nopeasti lisää, mutta lentoyhtiöt jarruttavat siirtymää pois fossiilisista.

Kestävät sähköpolttoaineet ovat Suomelle “isompi mahdollisuus kuin Nokia”. Suomi ei kuitenkaan ole toistaiseksi herännyt teolliseen murrokseen.

Haastateltavana liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta ja energiajärjestelmiin perehtynyt tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta.

Toimittaja: Jaro Asikainen

Äänisuunnittelu ja lukija: Panu Willman

Suolistomikrobien merkitys terveydellemme on suuri, mutta viime vuosina on tutkittu erityisesti niiden vaikutusta sairauksien syntymiseen. Hyvät bakteerit toimivat suojamuurina tauteja vastaan, mutta elintapamme ovat saaneet mikrobistomme epätasapainoon. Mikä yhteys tällä on vakaviin tauteihin kuten masennukseen ja muistisairauksiin?

Meille kaupataan probiootteja eli eläviä mikrobeja sisältäviä kapseleita ja elintarvikkeita, mutta ovatko ne niin tehokkaita kuin väitetään?

Haastateltavana on mikrobitutkija Justus Reunanen Oulun yliopistosta.

Toimittajana on Minna Korhonen

Äänisuunnittelijana Panu Willman.

Kissan esi-isä on yksinäinen saalistaja. Sen elämä on hyvin erilaista kuin ihmisen, ja meidän voi olla vaikea ymmärtää kissan tarpeita. Tulkitsemme helposti kaapin päältä pudotetun maljakon protestiksi, mutta kissa ei osaa osoittaa mieltään.

Mitä kissa tarvitsee elämäänsä? Ja mistä tiedämme, voiko se hyvin?

Asiantuntijoina on eläinlääkäri Johanna Lankila, kissa-asiantuntija, eläintenhoidon opettaja Päivi Ylikorpi sekä eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Mitä ihmettä taivaalla oikein lentää? Yhdysvallat julkaisi kesällä satoja ufo-tiedostoja presidentti Trumpin hallinnon käynnistämän PURSUE-ohjelman puitteissa. Mukana oli jo aiemmin tunnettujen tapausten lisäksi uusia, kiinnostavia omituisia havaintoja. Mitä ne paljastavat?

Entä millaisia selittämättömiä näkyjä Suomen taivalla on havaittu?

Ursan Taivaanvahti-havaintopalvelun Emma Bruus paljastaa, millaisia outouksia suomalaishavainnoissa on ja miksi suomalaiset luulevat nähneensä ufoja. Alienien sijaan kyse on usein raketeista, Starlink-satelliiteista, sotaharjoituksista tai vitseistä.

Suurin osa kummallisista havainnoista voidaa selittää, niin Suomessa kuin muuallakin, mutta muutamat havainnot jäävät mysteereiksi: eräs oudoimmista on USS Nimitz -lentotukialuksen mystinen tapaus vuodelta 2004.

Haastateltavana Emma Bruus, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n havaintojärjestelmän kehittäjä

Toimittajana ja äänisuunnittelijana Jari Mäkinen.

Taantuma, osittainen lama vai lama? Tiedeykkönen avaa talouskriisien olemusta makrotaloustieteen näkökulmasta!

Talouden isoja linjoja tutkiva makrotaloustiede otti isoja kehitysaskelia 1930-luvun laman myötä. Nykyään kansantalouden tilinpito toimii pohjana talouden skenaariota ennakoiville ennustemalleille.

Empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti on ollut mukana kehittämässä Suomen pankin käyttämää talousennustemallia. Laman anatomian lisäksi jaksossa luodataan ennustemallien sisältämien olettamien suhteesta todellisuuteen. Ovatko ihmiset ja yritykset oikeassa elämässä niin rationaalisia, kuin mitä ennustemalli olettaa?

Jaksossa on mukana myös teoreettisen mikrotaloustieteen tutkija Julia Salmi, joka kertoo mm. miten peliteoriaa voidaan soveltaa laman ilmiöiden tarkasteluun.

Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti ja Hankenin taloustieteen apulaisprofessori Julia Salmi.

Toimittaja: Juuso Pekkinen

Äänisuunnittelija: Juha Sarkkinen

Ilman katalyyttejä maailma näyttäisi ihan erilaiselta. Monia nykyisin käytössä olevia tavaroita ei voitaisi valmistaa: meiltä puuttuisivat esimerkiksi polttoaineet ja lannoitteet.

Viime vuosina katalyyttien merkitys on vain kasvanut, kun halutaan vähentää teollisen valmistuksen energiankulutusta ja hukkaa. Ne auttavat kehittämään ympäristöystävällisempää vihreää kemiaa.

Katalyyttien avulla voidaan esimerkiksi valmistaa hajoavia biomuoveja ja vähentää siten muovijätteen määrää. Ne mahdollistavat myös uudenlaisia tapoja tuottaa energiaa ja sitoa ilmakehässä olevia kasvihuonekaasuja.

Jyväskylän yliopistossa tutkijat kehittävät parhaillaan katalyyttien avulla keinoja, joilla biojätteestä voitaisiin jalostaa arvokkaita kemikaaleja ja polttoaineita.

Katalyyttien hyödyntämisestä keskustelevat toimittaja Mari Heikkilä ja fysikaalisen kemian professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopistosta. Haastateltavana on myös orgaanisen kemian professori Petri Pihko, joka kertoo, miten katalyyttejä tutkitaan käytännössä.

Kuva: Shutterstock

Olisiko mahdollista valmistaa näkymättömyysviitta, jollaista Harry Potter -tarinoissa käytetään?

Näkymättömyys kuulostaa scifi-aiheelta, mutta se kiinnostaa tutkijoita – ja sotateollisuutta. Nykyisin pystytään jo melko hyvin piilottamaan ihmisiä ja jopa panssarivaunuja lämpökameroilta aktiivisen kamouflagen eli naamioimisen avulla. Toisaalta tutkijoita kiinnostavat uudet metamateriaalit, joiden avulla saataisiin valo kiertämään kohde ihan kuin sitä ei olisi lainkaan olemassa.

Näkymättömyyden, valon ja materiaalien vuorovaikutusten tutkiminen on poikinut myös muita sovelluksia, kuten metapintoja, joita käytetään jo nykyisin älypuhelimissa 3D-kasvontunnistuksessa.

Ohjelmassa vieraillaan lisäksi Tampereen yliopiston laboratoriossa, jossa kehitetään valolla liikkuvia materiaaleja pehmeää robotiikkaa varten.

Haastateltavina ovat Tampereen yliopiston kemian professori Arri Priimägi ja väitöskirjatyöntekijä Matias Paatelainen. Toimittaja ja äänisuunnittelija Mari Heikkilä.

Kesäkuussa pidettiin Pariisin luona maailman suurimmat sotilastekniikan messut, ja Tiedeykkösen Jari Mäkinen oli paikalla tutkailemassa ajan tuulia. Esillä oli luonnollisesti paljon erilaisia drooneja, mukaan luettuna ukrainalaisia Flamingoja ja hypersoonisia ohjuksia, mutta ne eivät määritä yksin tulevaisuuden taistelutannerta. Thalesin ja Airbusin asiantuntijat kertovat tekemisistään ja tuotteistan, mutta mukana on pienempiäkin toimijoita, kuten suomalaiset DA-Group ja Louhi Propulsion – niiden Timo Lättilä ja Ville Tiainen kertovat paitsi tuotteistaan, niin tunnelmistaan.

Toimittajana Villepintessä oli Jari Mäkinen.

Tekoälyyn ja erityisesti laajoihin kielimalleihin kohdistuu valtavia odotuksia ja taloudellisia panostuksia, mutta on vielä epäselvää, mikä niiden rooli on tieteellisen tiedon tuottamisessa. Voiko kielimallilla esimerkiksi tuottaa laadullista tutkimusta?

Mikä tiedettä ohjaa ja ottaako tekoäly kuljettajan paikan? Mitä käy asiantuntijuudelle tai oppimiselle?

Asiantuntijoina yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta sekä tieteen ja teknologian tutkimuksen professori Petri Ylikoski Helsingin yliopistosta.

Toimittajana Aapo Laakso.

Äänisuunnittelijana Matias Puumala

Ymmärrys lihavuuden biologiasta on lisääntynyt viime vuosina. Siitä huolimatta lihavia syyllistetään ja heitä moititaan itsekurin puutteesta. Häpeä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja estää jopa hakeutumasta lääkäriin. Miten iso vaikutus lihomiseen on perimällä ja evoluutiolla?

Uudet lihavuuslääkkeet ovat nousseet otsikoihin. Mihin niiden teho perustuu ja mitä haittaa niistä voi olla?

Haastateltavina ovat tutkijatohtori Johanna Matilainen Helsingin yliopistolta, tutkijatohtori Julia Lautaoja-Kivipelto Oulun yliopistolta sekä

lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistolta.

Toimittajana on Minna Korhonen.