Tiedeykkönen

Onko maailmassa olemassa ilmiöitä, jotka tapahtuvat täysin sattumalta? Ja mitä oikeastaan on satunnaisuus? Monet satunnaisina pidetyt ilmiöthän ovat todellisuudessa deterministisiä eli väistämätöntä seurausta aiemmista tapahtumista ja luonnonlaeista. Esimerkiksi lottopallot kimpoilevat ja törmäilevät toisiinsa täysin klassisen fysiikan lakien mukaan, mutta pidämme lopputulosta sattumana.

Miksi emme osaa ennustaa lottonumeroita? Taustalla on systeemin äärimmäinen herkkyys alkutilalle, kaaosteoria. Emme saa lottopalloja koskaan täysin samaan alkuasentoon, joten ne eivät arvonnan aikana kimpoile täysin samalla tavoin ja lopputulos on aina erilainen. Eli onko sattuma oikeasti vain kaaosta?

Entä miten on mahdollista, että vaikka yksittäinen tapahtuma olisi sattumaa, suurten joukkojen käyttäytymistä voidaan ennustaa joskus hämmästyttävänkin tarkasti?

Haastateltavina ovat matematiikan professorit Lasse Leskelä Aalto-yliopistosta ja Eero Saksman Helsingin yliopistosta. Toimittajana ja äänisuunnittelijana on Mari Heikkilä.

Monille liikunta on henkireikä ja syvällisen mielihyvän lähde, toisille se tuntuu vain vastenmieliseltä. Evoluutio ja geenit selittävät molempia tapauksia, mutta vain osittain.

Nykypäivänä liikunta on jäänyt selviytymisen kannalta tarpeettomaksi. Silti se on monelle eksistentiaalisen tärkeää.

Mistä kaikesta liikunnan merkityksellisyys kumpuaa ja mitä tarkoittaa liikunnan henkisyys? Entä miten lapsuuden koululiikuntakokemukset voivat vaalia tai vaurioittaa liikuntasuhdetta.

Haastateltavana liikunnan merkityksellisyyteen perehtynyt liikuntapsykologian professori Noora Ronkainen Bernin yliopistosta ja koululiikuntakokemuksia tutkinut liikuntapedagokiikan apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta.

Toimittajana on Jaro Asikainen.

Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Ihmisellä on voimakas tarve kuulua ryhmään – olla me. Sulaudumme huonoonkin ryhmään huomaamatta ja omaksumme sen normit. Pidämme “meitä” helposti muita parempia. Pahimmillaan se johtaa vihaan toisia kohtaan. Ihmiskunnan iso kysymys on, miten opimme elämään maapallolla toisia tuhoamatta.

Miten yhteistyötä rakennetaan?

Asiantuntijoina on sosiaalipsykologian apulaisprofessori Katarina Pettersson Helsingin yliopistosta, filosofi, apulaisprofessori Frank Martela Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitokselta ja väitöskirjatutkija Emil Salovuori Kuopion ja Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Toimittaja Jari Mäkinen vie matkalle Chilen autiomaahan, kolmen kilometrin korkeuteen, missä Euroopan eteläinen observatorio ESO rakentaa maailman suurinta optista teleskooppia. ELT eli Extremely Large Telescope on 6100 tonnin pyörivä jättiläinen, joka on rakennettu millimetrin tarkkuudella – itse teleskooppi mikronien tarkkuudella.

Kuulet rakennustyömaan varajohtaja Davide Deianan ylpeän kertomuksen "kerran elämässä -kokemuksesta" ja peiliosaston johtaja Tobias Myllerin huolen: 798 peilisegmenttiä odottaa hyllyissä, ja maanjäristykset ovat jatkuva uhka. Tähtitieteilijä Maria Ljubova suunnittelee jo havaintoja mustista aukoista, vaikka uusi teleskooppi on vasta valmistumassa.

Yllättävin tapaaminen on suomalaisen Ismo Kastisen kanssa – IT-insinööri, joka on ollut 27 vuotta Chilessä, mutta ei tiennyt ESO:sta ennen muuttoaan. Hänen tarinansa paljastaa jotain olennaista: Suomi maksaa jäsenyydestä miljoonia, mutta suomalaiset eivät tunne ESO:a eivätkä hae sinne töihin. Ja että töitä on muillekin kuin tähtitieteilijöille.

Haastateltavina rakennustyömaan varajohtaja Davide Deiana, peiliosaston johtaja Tobias Myller, tähtitieteilijä Mariya Lyubenova sekä IT-insinööri Ismo Kastinen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Jo jonkin aikaa on puhuttu poikien ja nuorten miesten kasvavasta kiinnostuksesta kristinuskoa kohtaan. Ilmiölle on haettu selitystä esimerkiksi siitä, että nuorten miesten arvomaailma on jonkin verran naisia konservatiivisempi. Tutkimuksen valossa tämä selitys on vain yksi osa totuutta.

Tässä Tiedeykkösen jaksossa esitellään uusi havainto: tutkimuksissa on alkanut näyttää siltä, että tyttöjen uskonnollisuus kasvaa Suomessa kovaa vauhtia.

Jaksossa on haastateltavana Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Tervo-Niemelä on tutkinut sitä, mikä kristinuskossa vetoaa nuoriin.

Haastattelussa avataa myös laajemmin sitä, mitä tutkimusten perusteella on tiedetty yksilön uskonelämästä. Miten esimerkiksi yhteiskunnalliset kriisit, sukupuoli, perhetausta tai varallisuus vaikuttavat uskonnollisuuteen?

Toimittaja: Juuso Pekkinen

Haastateltava: Kati Tervo-Niemelä, Itä-Suomen yliopisto

Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen

Kortisoli on leimattu pahikseksi. Sosiaalinen media pursuaa vinkkejä siitä, kuinka sitä alennetaan esim.kortisolidetox -kursseilla, ruokavalioilla tai joogaamalla. Voiko kortisolitasoja alentaa itse? Millaisia tehtäviä stressihormonilla on elimistössämme?

Stressihormonin väitetään vaikuttavan enemmän naisiin kuin miehiin. Tiktokissa jaetaan kuvia kortisolinaamoista, joiden pöhötyksen syyksi sanotaan stressihormonia. Pitävätkö väitteet paikkansa?

Haastateltava: endokrinologian erikoislääkäri Iina Yliaska Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Toimittaja: Minna Korhonen

Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila

Kiitä geodeettia siitä, että raha tulee tilille ja autonavigaattori vie perille. Geodesia on tiede, joka mittaa Maan asentoa, muotoa ja painovoimakenttää. Ja näillä on suuri merkitys joka ikisen elämään. Lähes kaikki arkinen elämämme ja yhteiskunta nojaa näiden tietojen varaan, sillä ilman päivittäisiä havaintoja tekeviä geodeetteja eivät satelliitit, kännykkäverkot ja rahaliikenne toimisi – vain muutamia esimerkkejä mainiten, sillä lähes koko digitaalinen ja avaruussovelluksia käyttävä yhteiskuntamme tarvitsee perustietoja maapallosta toimiakseen.

Niin sanottuun geodeettiseen arvoketjuun kuuluvat maa-asemat, datan analyysit ja geodeettiset tuotteet. Näitä tehdään muun muassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa, joka pitää yllä yhtä maailman tärkeimmistä havaintopaikoista Metsähovin tutkimusasemalla Helsingin länsipuolella. Mitä Metsähovissa tehdään ja miksi juuri siellä tehtävät havainnot ovat tärkeitä?

Haastateltavana: Paikkatietokeskuksen johtaja Hannu Koivula ja tutkija Jyri Näränen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Lähes kaikilla vangeilla on päihdeongelma ja persoonallisuushäiriö. Miten rikollisuuden kierrettä voi ehkäistä ja miten siitä pääsee pois? Entä voiko vankila sittenkin vähentää uusintarikollisuutta?

Tehokas kriminaalipolitiikka vaatii tutkittua tietoa siitä, millaiset rangaistukset ja millainen sosiaalipolitiikka on oikeasti tehokasta.

Asiantuntijoina kriminologian professori Janne Kivivuori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Helsingin yliopistosta sekä psykologi, tutkimuspäällikkö Marko Manninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ilmastonmuutos moninkertaistaa turvallisuusriskejä ja ruokkii kriisejä, mutta jää sotilaallisen varautumisen jalkoihin. Miten turvallisuutta voi parantaa huolehtimalla luonnosta ja kuinka välttää uusia haavoittuvuuksia?

Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset eivät ole vain suoria uhkia, kuten lisääntyvät tulvat tai myrskyt, vaan usein kauaskantoisia seurausketjuja. Äärisäät toisella puolella maapalloa voivat katkaista lääkkeiden, mikrosirujen tai maatalouden tarvitsemien lannoitteiden saannin.

Turvallisuus edellyttää ilmastotekoja, mutta huonosti suunniteltu hillintätoimi voi johtaa uudenlaisiin riskeihin, kuten lisääntyvään eriarvoisuuteen tai raaka-aineriippuvuuteen.

Miten ympäristöturvallisuus tulisi huomioida Suomen huoltovarmuudessa? Entä kannattaisiko Euroopan ohjata kasvavia puolustusmäärärahoja fossiiliriippuvuudesta irtautumiseen tai itärajan soiden ennallistamiseen?

Haastateltavana ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan perehtynyt johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Jaro Asikainen

Äänisuunnittelu: Matias Puumala

Miten tekoäly voi auttaa taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita vastaan? Mitkä olisivat huippututkijan ratkaisut antibioottiresistenssiin? Tiedeykkönen jatkaa “hiipivän pandemian” seuraamista!

Edellisen kerran Tiedeykkönen teki jakson antibioottiresistenssistä neljä vuotta sitten. Minkälainen tilanne Suomen osalta on tänään? Tässä jaksossa päivitetään tiedot siitä, mitä uutta tekoäly tuo antibioottiresistenssin hoitoon ja tutkimukseen.

Haastateltavana jaksossa on Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta, sekä yliopiston kansainvälisesti viitatuimpiin tutkijoihin lukeutuva Tommi Vatanen. Vatanen on mikrobiologi, joka käyttää tutkimukseen erilaisia laskennallisia menetelmiä.

Toimittaja on Juuso Pekkinen

Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Marko Virta ja Tommi Vatanen

Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen