Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Tiedeykkönen: Holografinen maailmankaikkeus - Leijona vaanii maaliskuun yötaivaalla
    Fysiikan piirissä on jo aikaa sitten herännyt ajatus, että maailmankaikkeus on saattanut - ainakin jossakin historiansa vaiheessa - olla holografinen, siis kuin hologrammi. Asia nousi esille, kun tammikuussa tutkijaryhmä kertoi saaneensa havaintoihin perustuvia viitteitä holografisesta maailmankaikkeudesta.
    Kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta selvittää, mistä holografinen idea tuli maailmankaikkeuden käsittelyyn. Tarina johtaa mustien aukkojen mallinnukseen ja siihen ihmeelliseen tosiasiaan, että kaksi erilaista maailmankaikkeuden kuvailua johtaa yllättäen samanlaiseen lopputulokseen, joita ei voida erottaa toisistaan. Toinen kuvailu on ikäänkuin toisen hologrammi. Asia askarruttaa alan tutkijoita.
    Maaliskuun alussa Venus näkyy vielä kirkkaana illan suussa. Orion näkyy yhä, mutta painuu vähitellen taivaanrannan taakse ja uljas Leijona hiipii tilalle vaanimaan yötaivaalle. Viereisessä Kravun tähtikuviossa on hieno kaukoputkikohde, avoin tähtijoukko Praesepe. Tiedeykkösen lopuksi professori Markku Poutanen kertoo tarkemmin maaliskuun tähtitaivaan kiinnostavat kohteet.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva: ESA/Hubble
    49 min
  • Tiedeykkönen: Miten geenit sotkevat tai säätävät normilääkkeen vaikutusta?
    Kenelle kodeiini on hengenvaarallista ja miksi varfariinin teho vaihtelee ihmisestä toiseen? Miksi lääkkeet eivät tehoa samalla lailla kaikiin ihmisiin? Joskus vain toinen potilaista hyötyy lääkkeestä, vaikka kahdella ihmisellä on sama tauti ja sama lääkitys. Toisella vaiva ei parane, mutta hän kärsii silti haittavaikutukset. Saman lääkkeen vaikutuseroja voi osin selittää ihmisten erilainen perimä. Geenit voivat estää tai voimistaa lääkkeiden vaikutusta. Joissain tapauksissa ihmisten väliset erot ovat todella merkittäviä, yksi tarvitsee moninkertaisen annoksen ja toiselle vähäkin on liikaa. Leena Mattila ja professori Mikko Niemi ja farmakogenetiikkaa.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Elämme digitaalisessa maailmassa. Se tuo uudenlaisia uhkia, mutta myös mahdollisuuksia ja ne koskettavat sinuakin
    Elämme digitaalisessa maailmassa ja riippuvuutemme siitä kasvaa. Samalla kuulemme yhä useammin kyberhyökkäyksistä, palvelunestohyökkäyksistä, tietomurroista, kyberturvallisuudesta ja niin edes päin. Vaikka asia on tärkeä, ei näitä termejä ymmärretä kovin hyvin.
    Tiedeykkösessä puhutaan tällä kertaa kyberturvallisuudesta. Mitä sillä tarkoitetaan? Millaisia uusia uhkia tämän päivän digitaalinen maailma tuo mukanaan ja onko kybermaailma todella pelkkiä vaaroja vai myös mahdollisuuksia?
    Haastateltavana on kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Seppo Heikkinen.
    47 min
  • Tiedeykkönen: Eutanasia - armo vai rikos?
    Eutanasia pohdituttaa. Kysymys jakaa varsinkin lääkärikuntaa, joista suurin osa on sitä vastaan, mutta myös kansalaisia, vaikka suurin osa heistä on sen puolella. Yhden mielestä kyseessä on harkittu murha, toisen mielestä se on avain hyvään kuolemaan. Asia on vaikea, onhan kyseessä peruuttamaton teko, vaikka toisaalta se voisikin mahdollistaa kärsivän potilaan tuskattoman kuoleman. Etiikka, moraali, ihmisoikeudet, uskonto, filosofia – kaikki ne tuovat omat kulmansa eutanasiakeskusteluun ja -pohdintoihin.
    Ajatuksia ja näkemyksiä eutanasiapohdintaan tuovat lääketieteen etiikan dosentti, lääkäri Pekka Louhiala, kansainvälisen oikeuden tohtorikoulutettava Ukri Soirila sekä teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtori Virpi Mäkinen. Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: Yle/Brand X Pictures
    48 min
  • Tiedeykkönen: Fotonit on valjastettu töihin - fotoniikka on kasvava teknologia-ala
    Fotoniikassa kehitetään ja hyödynnetään valohiukkasia eli fotoneita erilaisiin sovelluksiin. Usein fotoniikka on tutun teknologian taustalla näkymättömissä eikä käyttäjä edes huomaa sitä. Matkapuhelimet ja matkapuhelinverkot, erilaiset ilmaisimet ja itseohjautuvat autot hyötyvät fotoniikasta. Myös laser kuuluu fotoniikan piiriin.
    VTT:llä valmistetaan valoa johtavia optisia piiirejä piisirujen pintaan ja tutkitaan IR-valon käyttöä tiedonsiirtoon, kaasumittauksiin ja lääketieteen kuvantamiseen. Haastateltavana ovat tutkimustiimin päällikkö Timo Aalto, tutkija Markku Kapulainen ja opiskelija Ben Wälchli VTT:ltä. Toimittajana Sisko Loikkanen.
    48 min
  • Tiedeykkönen: Täsmälääkkeillä toivoa levinnyttä rintasyöpää sairastavalle
    Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja yleisesti ennuste on hyvä. Mutta tilanne muuttuu, jos nainen sairastaa levinnyttä rintasyöpää. Keskimääräinen elossaoloaika on kolmen vuoden luokkaa. Mutta uudet täsmälääkkeet tuovat lisää aikaa. Tämän tietää HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson. Anita Mäkelä on sairastanut rintasyöpää kaksi vuotta, ja hän saikin aivan alkumetreillä kuulla, että syöpäkasvaimia oli myös luustossa. Mitä neljän lapsen äiti ajattelee tilanteestaan?
    Rintasyöpäpotilaan hoito alkaa yleensä leikkauksella. Säästävä leikkaus riittää usein, mutta joissakin tapauksissa joudutaan poistamaan koko rinta. HYKS Rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius tuntee rintarauhaskirurgian hyvin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Kuka haluaa poimia superbakteerit tuliaisiksi matkalta?
    Kirurgia, syöpähoidot ja elinsiirrot ryytyvät, jos bakteereja karaistaan vielä paremmin antibiootteja kestäviksi. Kaikissa näissä tarvitaan antibiootteja tulehdusten varalta. Nyt bakteerit totutetaan antibiootteihin, kun turhia kuureja syödään jatkuvasti. Matkailija kerää mukaansa superbakteereita, jos ottaa antibiootteja riskialueilla. Kuuri tappaa lälläribakteerit ja tekee tilaa lääkkeitä kestäville superbakteereille. Antibiootteja nappaava matkailija valikoi riskialueelta tuliaisiksi kaikkein vastustuskykyisimmät ESBL-superbakteerit. Ja resistenssiongelma pahenee. Studiossa Leena Mattila sekä professorit Anu Kantele ja Pentti Huovinen.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Tiedettä vai taidetta - taipuuko tiede taiteeksi ja päinvastoin?
    Tiedeykkönen seikkailee tieteiden, taiteiden ja luovuuden välimaastossa. Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Tai voiko taiteen keinoin popularisoida tieteellisiä ilmiöitä? Näitä kysymyksiä lähestytään sekä tieteen että taiteen näkökulmista.
    Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .
    Lähetyksen loppupuolella Tiedeykkönen vierailee Helsingin taidehallissa Taiteilijaduo Grönlund-Nisusen Gray Area taidenäyttelyssä, joka liikkuu mielenkiintoisesti tieteen ja taiteen rajalla. Haastateltavana taiteilija Petteri Nisunen.
    Toimittajana Seppo Heikkinen.
    47 min
  • Tiedeykkönen: Aurinko on monimutkainen hiukkaskattila - Venus ja Jupiter loistavat tähtitaivaalla
    Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta mallintaa Auringon koronan massapurkauksia, joissa valtavat määrät hiukkasia purkautuu Auringosta avaruuteen.
    Jos tällainen purkaus osuu maapalloon, se saattaa häiritä sähkölaitteita maan pinnalla ja elektroniikkaa satelliiteissa.
    Niinpä Auringon aiheuttamaa avaruussäätä halutaan ennustaa nykyistä paremmin. Aurinko on kuitenkin varsin monimutkainen toiminnaltaan ja mallien kehittäminen on haasteellinen tehtävä.
    Helmikuun kiintotähtitaivaalla näkyy Orionin talvinen tähdistö ja myös Sirius-tähti loistaa yhä etelän suunnalla. Planeetoista Venus ja Jupiter näkyvät kirkkaina. Myös komeettoja liitää helmi-maaliskuussa. Haastateltavana ovat apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva: EPA/NASA/SDO/HANDOUT
    49 min
  • Teepussissa rikkaruohoja - DNA-tunnistus paljastaa ruokahuijaukset
    DNA-viivakoodilla voidaan tunnistaa yksilöt eri kehitysvaiheissaan, esim. hyönteisen muna, toukka, kotelo ja aikuinen tunnistetaan lajin viivakoodilla. DNA on sama kehdosta hautaan ja munasta aikuiseen. Ihminen muuttaa ympäristöjä ja samalla tuhoaa harvinaisten lajien viimeisetkin asuinsijat. Ja liuta lajeja tuhoutuu elinpaikkansa mukana, ja siksi tutkijoilla on kiire löytää lajit ennen sukupuuttoa. Monilla alueilla biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt tai köyhtymässä ihmisen toilailujen vuoksi. Mikä on tilanne täällä Suomessa, kun ilmaston lämpeneminen muuttaa lajistoa. Haastateltavina yli-intendentti, dosentti Marko Mutanen, Oulun yliopisto, kasvitieteen prof. Jouko Rikkinen Helsingin yliopisto, Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskus, SYKE. Toimittaja Leena Mattila. Kuva:Kanarian kasvillisuutta Leena Mattila
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.