Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Tiedeykkönen: Suomalaiset ovat sekoitus itää ja länttä - yhteistä alkukotia ei ole
    Keitä me suomalaiset oikein olemme? Mistä kaikkialta tänne on saapunut väkeä ja mitkä eri tekijät ovat vaikuttaneet elinolosuhteisiin ja väestömääriin täällä? Mitä kieliä täällä on aikojen saatossa puhuttu? Kuinka hyvin nykytieteen valossa pitää paikkansa käsitys, että suomalaisilla olisi jossain tietyssä paikassa alkukoti ja sieltä olisi vaellettu tänne?
    Outi Vesakoski Turun yliopistosta esittelee uusia näkökulmia suomalaisuuden kielelliseen alkuperään. Helsingin yliopiston arkeologian dosentti Petri Halinen kertoo arkeologian uusista näkemyksistä Suomen väestöhistoriaan. Toimittajana on Seppo Heikkinen.
    47 min
  • Tiedeykkönen: Jos kaiken teoria löydetään, kelpaako se kaiken ennustamiseen?
    Fyysikot etsivät niin sanottua kaiken teoriaa, joka selittäisi maailmankaikkeuden aineen rakenteen ja vuorovaikutukset "yhden katon alla". Jos tällainen teoria löytyisi, mihin se kelpaisi? Kelpaisiko se ennustamaan tai selittämään jopa ihmisen biologiaa tai toimintaa?
    Keskustelijoina ovat professori Kai Nordlund, dosentti Syksy Räsänen ja professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Aihe liittyy Helsingissä pidettäviin Tieteen päiviin, joissa yhden luentorupeaman otsikkona oli Mitä voidaan ennustaa?
    49 min
  • Tiedeykkönen: Viekö suora katse toisen ihmisen luo? Mitä on tietoisuuden ruumiillisuus?
    Miksi toisen ihmisen katse on tärkeä? Suora katse vetää huomion puoleensa ja virittää vuorovaikutukselle. Ihmisen silmän rakenne näyttää minne katse suunnattu. Tummempi iiris erottuu valkuaisesta ja paljastaa katseen toisin kuin eläimillä. Lajinkehitys on johtanut ihmisen katseen näkymiseen, kun taas eläimillä katse ei yleensä näy ja näin yksilö on suojassa lajitovereilta ja saalistajilta. Mitä meissä tapahtuu suoran katsekontaktin ansiosta? Tästä kertoo psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta.
    Mitä on tietoisuus? Hermoverkkojen tahdistumista, tietynlaista sähköistä värähtelyä? Tämä aivojen toiminnan organisoituminen joka tapauksessa suojaa aivoja. Entä mitä on tietoisuuden ruumiillisuus? Tätä asiaa pohtii emeritusprofessori Johannes Lehtonen. Miten meidän olisi hyvä huomioida arkipäivässä se, että keho on aivojen ja mielen alusta? Lehtonen puhuu myös aivojen peilautumisjärjestelmästä, joka auttaa meitä ymmärtämään mitä toisen päässä liikkuu, sekä aivojen lepotilajärjestelmästä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Tiedeykkönen: 5g tekee verkosta tarkan ja joustavan - paikannus 10 senttien tarkkuudella, kaistaa voi viipaloida
    5g-tekniikkaa tutkitaan parhaillaan ja sen standardin määritelmistä käydään keskustelua. Mikäli sunnitelmat toteutuvat, 2020-luvulla on käytössä 4g:tä nopeampi, viiveettömämpi, energiatehokkaampi, monikäyttöisempi ja luotettavampi tiedonsiirtoverkko.
    5g verkosta on mahdollista viipaloida vaikkapa pelastuslaitoksen käyttöön superversioita, jotka olisivat nopeampia ja luotettavampia kuin tavalliset kuluttajien käytössä olevat "viipaleet". Pilvipalvelumaisuus tarkoittaisi sitä, että ympäri maata rakennettaisiin yleiskäyttöisiä datakeskuksia, jonne eri toimijat majoittaisivat 5g-verkon ohjelmistoja ja tietoa.
    Ohjelman lopussa kurkkaamme vielä tammikuun tähtitaivaalle professori Markku Poutasen kanssa.
    Haastateltavana professorit Raimo Kantola ja Markku Poutanen. Toimittajina Leo Kosola ja Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Onko elämän päämääränä tulla onnelliseksi?
    Mitä onnellisuus on? Onko se rahallista vaurautta, tyyntä rauhallista elämää, mielekästä tekemistä vai itsensä toteuttamista? Ympäröivä maailma tarjoaa meille lukuisia onnellisuuden malleja, mutta onnellisuus on aina yksilöllinen kokemus eivätkä muiden mallit kenties sovi itselle ollenkaan. Viime kädessä onnellisuus on elimistön biokemiaa, jota voidaan nykyisin erilaisin konstein aktivoida. Onnellisuudesta keskustelevat professori Rene Gothoni Helsingin yliopistosta, professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä kustantaja ja kääntäjä Kimmo Pietiläinen Terra Cognitasta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Pätkiikö muisti, tökkiikö tietotyö, onko vikaa työssä vai päässä?
    Miten kivikautiset ihmisaivot kestävät tietotyötä, hälyä ja jatkuvia keskeytyksiä? Missä vika, kun jo pari-kolmekymppisillä on muistiongelmia? Poppakonsteja ja aivojumppia kaupataan maksukykyisille, mutta tuloksia ei poppakonsteilla synny.
    Mitä tiedetään aivojen tiedonkäsittelystä ja muistin toiminnasta?
    Toimivat muistinparannusmenetelmät on keksitty jo sata vuotta sitten, ja niistä ei tarvitse maksaa mitään. Oppiminen ja muistaminen vaativat työtä ja toistoja, rahalla niitä ei voi korvata.
    Aivotyö, muisti ja muistin biologiset rajoitteet ovat erikoistutkija Virpi Kalakosken ja Leena Mattilan aiheena Tiedeykkösessä.
    48 min
  • Syövässä myc-geeni toimii kuin hullu pomo - kuriin synteettisellä biologialla?
    Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Jossain kohtaa solujen lisääntymisen ja niiden kuoleman säätely voi pettää. Silloin solut lisääntyvät hallitsemattomasti, ja syöpä voi kehittyä.
    Mikä osuus tässä on geeneillä? Asiaa selvittävät tutkimusjohtaja Juha Klefström ja tutkija Heidi Haikala Helsingin yliopistosta. He tutkivat MYC-geenin roolia rintasyövässä. MYC-geenin tuottama proteiini ohjaa kaikissa soluissa solunjakautumisessa. Kun haava on parantunut, solut palaavat lepotilaan ja MYC menee pois päältä. Mutta syövässä se on ikään kuin hirttäytynyt kiinni ja vain käskyttää hullun pomon lailla: kasva, kasva, ja niin syöpä saa alkunsa.
    Nyt tähän molekyylitason ilmiöön Klefström ja Haikala pureutuvat synteettisen biologian keinoin. Käytössä on muun muassa geenieditointimenetelmä, jolla yritetään päästä kiinni MYCin toimintaan, jotta voitaisiin kehittää täsmällisempiä lääkkeitä syöpien hoitoon. Tutkimusryhmä tekee työtään laboratoriossa elävällä rintasyöpäkudoksella. Ne on saatu potilaalta tuoreeltaan leikkauksen yhteydessä, kun potilas on antanut suosumuksensa. Ylilääkäri Johanna Mattson HYKSin Syöpäkeskuksesta tarkastelee geenitutkimuksia potilaiden hoidon kannalta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Molekyylikoneet ovat jo totta - on renkaita, sukkuloita ja molekyyliauto
    Tämän vuoden kemian nobelistit ovat rakentaneet molekyyleistä koneita, jotka pystyvät suoriutumaan suunnitellusta tehtävästä kemistin ohjauksessa.
    Nobelisteista hollantilainen Bernard Feringa on valmistanut molekyyliauton, skottilaissyntyinen J. Fraser Stoddard on rakentanut sukkulan, joka seilaa asemien välillä, ja ranskalainen Jean-Pierre Sauvage on liittänyt ensimmäisenä molekyylirenkaat toisiinsa niin että renkaat voivat liikkua toistensa suhteen.
    Molekyylikoneiden kehittäminen ja rakentaminen on ollut pitkäjänteistä tutkimista ja puurtamista. Ala kehittyy vauhdikkaasti ja jatkossa pikkukoneet mitä ilmeisimmin tekevät yhä monimutkaisempia tehtäviä. Sovelluksiakin on jo näköpiirissä. Haastateltavana on orgaanisen kemian professori Ari Koskinen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    ainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Tekoäly oppii jo käsitteitä ja se mullistaa työelämän
    Elämme valtavan työelämän muutoksen keskellä, mutta silti se saattaa olla vasta alkua. Eräs työelämää tulevaisuudessa muuttava voima on tekoäly ja sen mukanaan tuomat älykkäät koneet.
    Maaliskuussa 2016 AlphaGo niminen tekoäly voitti go-pelissä maailman ehkä taitavimman go-pelaajan ja jo vuonna 2011 IBM:n Watson kukisti Jeopardy-tietovisassa parhaat ihmispelaajat.
    Entäs kun tämänkaltaiset sovellukset tulevat todella työelämään? Mitä sitten tapahtuu?
    Millainen sellainen maailma oikein olisi?
    Studiossa siheessa ovat keskustelemassa dosentti Osmo Kuusi, tutkija Julia Jousilahti ja toimittaja Seppo Heikkinen.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Pelastaako kiertotalous maailman ja luonnonvarat?
    Ostatko oksasilppurin tai höyrypesurin, vaikka käytät sitä kerran? Mitä, jos lainaisit? Jouluna moni hankkii lisää kaikenlaista tavaraa entisten lisäksi ja ostaa ruokaa enemmän kuin jaksaa syödä. Tulevaisuudessa hukutaan jätteisiin, jos luonnonvarojen ja muun materiaalin tuhlailuun ei tule tolkkua. VTT tarjoaa jouluruuhkassa tavaroita haaliville vaihtoehtoa: siirry kiertotalouteen. Kiertotalous voi pelastaa luonnonvarojen lisäksi myös tavaraan hukkuvan kansalaisen. Mitä tarkoittaa kiertotalous ja miten se eroaa tavallisesta kierrätyksestä, siitä kuullaan Tiedeykkösessä. Leena Mattilan vieraina ovat tutkijat Raija Lantto ja Jutta Laine-Ylijoki VTT:lta.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.