Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Tiedeykkönen: Pimeä energia on suuri arvoitus - geminidit lentävät joulukuussa
    Maailmankaikkeuden on todettu laajenevan kiihtyvästi. Tätä selitetään avaruudessa olevan pimeän energian avulla. Pimeä energia on sama asia kuin kosmologinen vakio Einsteinin yleisessä suhteellisuusteoriassa. Tällä hetkellä ei oikein tiedetä, mitä pimeä energia on eikä olla aivan varmoja, onko sitä ollenkaan olemassa. Saattaa olla, että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei päde avaruuden suurissa mittakaavoissa. Vuonna 2020 Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Euclid-tutkimussatelliitti laukaistaan avaruuteen tekemään mittauksia, jotka auttavat ratkomaan sekä maailmankaikkeuden laajenemista että pimeän energian ongelmaa. Pimeästä energiasta ovat haastateltavana professori Keijo Kajantie ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta.
    Joulukuussa eteläisellä taivaalla näkyy jo ilta-aikaan Orionin kaunis tähdistö ja myöhemmin yöllä myös kirkkain kiintotähti Sirius. Geminidien parvi lentää maksimissaan kuun puolivälissä ja joulun aikaan nähdään vaatimattomampi ursidien tähdenlentoparvi. Tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    48 min
  • Polku hyvään uneen - levon ja aktiivisuuden tasapaino
    Mitä uni on? Jotain perin tärkeää siinä on, koska kaikki eliöt nukkuvat. Aina uni ei tule. Miten unettomuuteen voi saada apua? Siitä kertoo Tommi, joka pystyi purkamaan kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa unettomuutta ylläpitäviä ajattelumalleja. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia yli kolme kuukautta kestäneessä unettomuudessa. Psykologi Soili Kajaste tietää, kuinka vaikkapa työstressin aiheuttama ylivireystila ja voimakkaat tunteet pitävät ihmistä valveilla. Miten unettomuuden kauhua sammutetaan?
    Entä mitä on lepo, onko lepo seuraava megatrendi? Lepoa pohtii liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Hän vertaa stressaantunutta ihmistä tietokoneeseen, jossa on liikaa ohjelmia ja ikkunoita auki. Elämä alkaa tökkiä – ohjelmia pitää sulkea ja elimistöä opetella rauhoittumaan. Mikä rooli on tahdosta riippumattomalla hermostolla, joka kiihdyttää ja rauhoittaa; ihminen kun ei osaa noudattaa käskyä: älä stressaa.
    Fysiologian dosentti Tarja Stenberg valottaa unen ominaisuuksia aivosähkökäyrän ja hermovälittäjäaineiden kautta. Aivot toimivat eri tavalla unen ja valveen aikana. Mikä merkitys unella on oppimiselle? Unen saloja avaa myös psykiatrian professori Tiina Paunio.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Kenelle vettä riittää ja tuleeko vedestä vielä tappelun aihe?
    Maapallolla on vettä saman verran kuin Aatamin aikoina, kun ihmisiä oli alle miljoona. Miten epäreilusti vesivarat jakautuvat?
    Useat tärkeät valtajoet virtaavat monen valtion läpi. Miten veden käyttö järjestyy naapurimaiden kesken, kun monessa tapauksessa naapurivaltiot ovat olleet sodassa aika äskettäin? Kuinka käy, kun ihmiset aina vaan lisääntyvät ja saastuttavat loputkin vedet ja ympäristönsä?
    Maailman vesivarojen nykyistä käyttöä, niiden kestävää käyttöä ja vesiongelmia on tutkinut vesitalouden professori Olli Varis Aalto yliopistosta.
    Toimittajana Leena Mattila.
    Kuva: EPA/ZHONG YU: Jangtze-joen vesi on pudonnut ennätysmatalalle 2013
    48 min
  • Tiedeykkönen: Tervehdyttävät äänet - voivatko äänet ja akustiikka vaikuttaa hyvinvointiimme?
    Akustista suunnittelua esiintyy yhä laajemmin julkisissa rakennuksissa, työpaikoilla ja hoitolaitoksissa. Ratkaisuja perustellaan viihtyvyydellä, työhyvinvoinnilla ja jopa terveytta ja toipumista edistävillä ominaisuuksilla. Minkälaista tutkimusnäyttöä on ratkaisujen toimivuudesta? Kuka päättää sen, mikä on hyvä akustiikka? Onko olemassa terveellisiä ja epäterveellisiä ääniä? Vastauksia antavat Ecophon yhtiön Jyrki Kilpikari, melututkija Valtteri Hongisto ja Aalto-yliopiston professori Vesa Välimäki. Toimittajana on Eero Koski.
    47 min
  • Tiedeykkönen: Hoitorobotit tulevat - saammeko parempaa hoitoa?
    Suomessa väestö vanhenee ja hoitotarve kasvaa. Samalla ikäluokat pienenvät. Olisiko hoitoroboteista apua tähän ongelmaan? Ohjelmassa käydään läpi robotiikan perusteita, millaisia terveydenhuollon tehtäviä ne pystyvät korvaamaan ja kurkistetaan hoitorobotiikan tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavina ovat professori Ville Kyrki, Yliopistonlehtori Mari Kangasniemi, hoitorobotiikan asiantuntija Minna Laine ja myöskin hoitorobotti Zora. Toimittajana on Seppo Heikkinen.
    48 min
  • Tiedeykkönen: Suomessa on yli 25 000 saastunutta maa-aluetta, miksi tietokanta niistä ei ole julkinen?
    Miksi saastuneet maat ajetaan kaatopaikalle?
    Ongelmajätemaa vain siirretään paikasta toiseen, kaatopaikalle. Ympäristömyrkyille ei tehdä juuri mitään.
    Sadeveden mukana ne painuvat pohjavesiin ja valuvat vesistöihin. Kuitenkin maassa olevat öljyt, liuottimet ja monet muut myrkylliset aineet voidaan käsitellä paikan päällä puiden avulla.
    Ympäristömikrobiologi Kim Yrjälän ryhmä on osoittanut, että haapa ja sen juuristossa elävät mikrobit pystyvät hajottamaan hiilivetyjä maassa.
    Onko Rachel Carsonin Äänetön kevät ehtinyt unohtua? Carsonin kirja herätti jo 60-luvulla ihmiset tajuamaan, että ympäristömyrkyille tarttis tehdä jotain.
    Toimittaja on Leena Mattila.
    Kuva/Kim Yrjälä: Haavat puhdistavat kreosooteilla saastunutta maata Luumäen koealueella.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Työn tuunaamista ja apua työuupumukseen
    Työuupumus on vakava ongelma. Miten päästä eroon työuupumuksesta? Asiaa on pohtinut kuntoutuspsykologi Heli Nurmi Härmän kuntokeskuksesta. Hän kehitti mallin, miten ihminen voi edistää toipumistaan. Keskiössä ovat ajatukset, tunteet ja toimintamallit, jotka ylläpitävät tilannetta. Malli pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan. Tanskalainen tutkija Rasmus Hougaard aloitti 25 vuotta sitten mindfulnessin harjoittelun. Hän löysi selkeän suunnan elämälleen, ja on halunnut viedä ajatusta yrityksiin. Mitä ovat tietoisuustaitoharjoittelun hyödyt työelämässä? Entä mikä on seuraava iso suuntaus työelämän kehittämisessä? Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on tehnyt lukuisia tutkimuksia työn imusta tutkimuksia. Mitä tarkoittaa työn imu ja miten siitä työntekijä ja työnantaja hyötyvät? Entä työn tuunaaminen, mitä voi tehdä työnsä eteen muutosten, yt-neuvotteluiden ja kiireen maailmassa? Jari Hakasella on tästä tutkimusnäyttöä Innostuksen spiraali -hankkeesta. Nyt työn alla tutkimus 40 kunnassa, mukana 108 000 kuntien työntekijää. Tarkoituksena on selvittää positiivisen työelämätutkimuksen keinoin, miten ihminen toimii kuormittuneissa muuttuvissa olosuhteissa, miten parantaa työntekijöiden vuorovaikutusta ja johtamista. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Punasolua pienempi fotoni-ilmaisin - marraskuun tähtitaivaalla vilahtelevat leonidit
    Aalto-yliopistossa on kehitetty punasolua pienempi ilmaisin valohiukkasten eli fotonien havaitsemiseen. Kyseiset fotonit ovat mikroaaltoalueen fotoneja. Tutkijat tekivät laitteellaan myös fotonien havaitsemisen ennätyksen. Tutkimus on Joonas Goveniuksen väitöskirjatyö. Haastateltavana on tutkimusryhmän johtaja, dosentti Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta.
    Valo on sekä aaltoliikettä että hiukkasia. Valon luonnetta pohtii professori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta.
    Marraskuun tähtitaivas tarjoilee leonidien tähdenlentoparven, planeettoja ja kauniin kiintotähtitaivaan, jolle nousee myöhään illalla hieno Orionin talvinen tähtikuvio. Oma galaksimme Linnunrata näyttäytyy kauniina syksyn kirkkaina iltoina. Marraskuun tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen.
    Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Tiedeykkönen - mitä tekee Nobel-palkittu autofagia?
    Miten proteiinin kierrätys liittyy syöpiin tai Parkinsonin tautiin? Luonto ei tuhlaa arvoaineita. Hiili, typpi ja muut alkuaineet kiertävät luonnossa. Kierto pyörii suunnilleen ikuisesti, siitä pitää huolen aineen häviämättömyyden laki, Toisin on elävän solun laita, sen pitää itse aktiivisesti huolehtia kierrätyksestä tai käy huonosti. Jos kierrätys- ja jätehuoltosysteemi eli autofagia hyytyy, niin solun kertyy vanhentunutta proteiinia ynnä muuta roinaa. Seuraukset ovat ikäviä, esimerkiksi syöpä tai hermosoluihin ja silmänpohjaan voi kehittyä rappeumasairauksia. Leena Mattila tapasi lääketieteen Nobel-aiheen tiimoilta suomalaistutkijat Eeva-Liisa Eskelisen ja Carina Holmström-Stillin Helsingin yliopistosta.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Vainojen kulttuuriperintö: Kun vihollisen tappamisesta tuli nautinto
    Miksi vainoamme lajitovereita ja suollamme raivoisaa tekstiä verkossa? Entä miksi vihollisen tappaminen ei ole vain suotavaa vaan myös nautinto?
    Kulttuurihistorian tutkijat pohtivat tämän päivän vihapuhetta ja vainoja historiallisten tekstien kautta. Ohjelmassa selviää, että miten saamelaiset, homot ja väärin uskovat ovat saaneet tuta enemmistön pelot. Ja onko tästä mitään viisastuttu.
    Toimittajana Jari Vaara.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.