Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Tiedeykkönen: Tummanpuhuva vyörypilvi säikäyttää - yötaivaalla hohtaa Linnunrata
    Vyörypilvi taivaalla on mahtava ja pelottava näky. Pilvi saattaa edetä uhkaavan nopeasti ja tuoda mukanaan sadetta ja salamointia. Siksi kannattaakin hakeutua suojaan. Joskus pilvi voi olla rauhallinenkin. Syyskuun tähtitaivaalla hohtaa Linnunrata, ja illalla näkyvät planeetat Mars ja Saturnus. Kuun puolenvälin tienoilla on Kuun puolivarjopimennys. Revontulia on jo nähty.
    Vyörypilvistä kertoo ryhmäpäällikkö Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitoksesta. Professori Markku Poutanen antaa vinkit syyskuun tähtitaivaan tarkkailuun ja kertoo myös, miten tähtiharrastus pannaan käyntiin. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    48 min
  • Tiedeykkönen: Kuinka syöpä teetättää ihmisellä palveluksia itselleen?
    Miksi ihmiskeho rakentaa syövälle verisuonia? Riesaksi ovat myös silmään väsätyt ylimääräiset verisuonet. Syöpäkasvain teetättää uhrillaan uudissuonia, joilla kuppaa happea ja ravinteita itselleen. Syöpä ei voisi kasvaa ilman sitä ruokkivia verisuonia. Toisaalla silmään kasvavat vuotavat uudissuonet uhkaavat näköä. Vuotavia uudissuonia ei kukaan kaipaa, silti ihmiskroppa tuottaa niiltä. Mikä meissä saa haitalliset ketjureaktiot käyntiin? Miksi kokonainen iso ihminen antaa pienen syövänalun määrätä kehityksen suunnan? Entä millä konstilla silmän uudisuonitukselle pannaan kapuloita rattaisiin? Tiedeykkösessä dos Pipsa Saharinen ja Leena Mattila.
    Kuvassa dos Pipsa Saharinen, Helsingin yliopisto ja Wihurin tutkimuslaitos. Kuva: YLE/Leena Mattila
    47 min
  • Tiedeykkönen: Kuinka syöpä teetättää ihmisellä palveluksia itselleen?
    Miksi ihmiskeho rakentaa syövälle verisuonia? Riesaksi ovat myös silmään väsätyt ylimääräiset verisuonet. Syöpäkasvain teetättää uhrillaan uudissuonia, joilla kuppaa happea ja ravinteita itselleen. Syöpä ei voisi kasvaa ilman sitä ruokkivia verisuonia. Toisaalla silmään kasvavat vuotavat uudissuonet uhkaavat näköä. Vuotavia uudissuonia ei kukaan kaipaa, silti ihmiskroppa tuottaa niiltä. Mikä meissä saa haitalliset ketjureaktiot käyntiin? Miksi kokonainen iso ihminen antaa pienen syövänalun määrätä kehityksen suunnan? Entä millä konstilla silmän uudisuonitukselle pannaan kapuloita rattaisiin? Tiedeykkösessä dos Pipsa Saharinen ja Leena Mattila.
    Kuvassa dos Pipsa Saharinen, Helsingin yliopisto ja Wihurin tutkimuslaitos. Kuva: YLE/Leena Mattila
    47 min
  • Tiedeykkönen: Fiksut solut näkevät valoa, viestivät ja parantavat sairauksia?
    Mitä yhteistä on lentokoneen korkeuden säädöllä ja veren sokerin säätelyllä? Entä sähkönjakelulla ja elimistön kalsiumtasapainolla? Paljonkin mutta erojakin löytyy. Kun näitä erilaisia systeemejä tutkitaan niin saadaan tietoa siitä, kuinka biopolttoaineita voitaisiin tuottaa tehokkaammin ja sairaudet parantaa. Tietokoneet ovat näyttäneet voimansa viimeisten vuosikymmenten aikana, ja nyt tietokoneet kohtaavat elollisen maailman. Fiksu viestinviejä koneen ja eliön välillä on valo, jos solun perimää muokataan tunnistamaan tunnistamaan erilaisia valon aallonpituuksia. Kyse on optogenetiikasta. Mutta täytyyhän solu saada kommunikoimaan takaisinpäin, kertomaan miten menee, kuinka se tehdään?
    Tällaista tutkimusta tehdään Sveitsin valtiollisessa korkeakoulussa, ETH:ssa. Teija Peltoniemi tapasi kontrolliteorian ja systeemibiologian laboratoriossa professori Mustafa Khammashin ja tekniikan kandidaatti Oskari Vinkon.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Manchester ja Tampere - loistavan teollisen historian vangit?
    Manchesterilla ja Tampereella on hieno teollinen historia. Manchester oli teollisen vallankumouksen kehto, joka oli esikuva kun teollistuminen alkoi eri puolilla maailmaa. Tampere puolestaan oli Suomen Manchester. Finlaysonin tekstiilitehdas oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin tehdas, ja tekstiiliteollisuuden myötä kaupunkiin syntyi mm. merkittävää konepajateollisuutta.
    Millaista osaamista kaupunkeihin syntyi teollisuuden vanavedessä? Millainen rooli tieteellä oli? Kun teollisuutta ei juuri enää ole, millä eväillä Manchester ja Tampere menestyvät? Mitä loistavasta teollisesta historiasta on jäänyt käteen?
    Haastateltavina Manchesterin tiede- ja teollisuusmuseon kuraattori Alice Cliff, Manchesterin yliopiston historian professori James Sumner ja Tampereen yliopiston historian professori Pertti Haapala.
    Toimittajana Harri Alanne.
    Kuva: V. O. Kanninen/Ylen arkisto
    47 min
  • Tiedeykkönen: Neutronitähdet ovat valtavan tiheitä ja aine avaruudessa kosmisena verkostona
    Neutronitähdet ovat valtavan tiivistä ainetta. Suomalainen tutkijakaksikko, Aleksi Vuorinen ja Aleksi Kurkela, ovat kehittäneet neutronitähden tilanyhtälöä. Jos kaksi neutronitähteä törmää toisiinsa, tutkijakaksikon tuloksista on hyötyä ja heillä on nyt tarjota ennuste, miltä tähtien yhteensulautumisen pitäisi näyttää. Törmäys tuottaa gravitaatioaallon, jonka kenties gravitaatioaalto-observatorio LIGO Yhdysvalloissa pystyisi havaitsemaan.
    Aine on jakautuneena avaruuden valtavaan tyhjyyteen verkostomaisina rakenteina. Verkostossa painovoima vetää ainetta keskittymiksi. Linnunrata kulkee vääjäämättä merkillistä, Suureksi attraktoriksi kutsuttua painovoimakeskittymää kohti.
    Haastateltavina ovat akatemiatutkija Aleksi Vuorinen ja astrofysiikan apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Syyskesän eläimellistä antia tarjolla: myyräkuume, jänisrutto ja Pogostan-tauti
    Missä piilee tularemian eli jänisruton varsinainen isäntäeliö? Jänis ei kelpaa, koska jänis kuolee tularemiaan. Taudin isäntäeliön pitää kestää tartunta hengissä, muuten se ei kelpaa tautimikrobin säilymöksi eli reservuaariksi. Tautinen Tiedeykkönen kaivelee eläinperäisten infektiotautien eli zoonoosien lähteitä. Professori Olli Vapalahden listalla ovat jäniksille turmiollinen jänisrutto, verenvuotokuumeiden leppeämpi suomalaisserkku, myyräkuumettä aiheuttava Puumala-virus sekä eksoottiset, mutta ikävät tulokkaat zikavirus ja vähän vanhempi tulokas, niveliä rassaava Pogostan-tauti. Leena Mattila tapasi professori Olli Vapalahden Meilahdessa. Kuva: YLE/Jouni Nurmilo
    48 min
  • Tiedeykkönen: Surullinen musiikki on sekä ahdistavaa että voimaannuttavaa
    Surullisessa musiikissa on yleensä vaikeita teemoja käsittelevät sanoitukset, mollisointuja, hidas tempo ja laskeva sävelkulku. Instrumentaalimusiikillakin voidaan välittää tunteita, sillä ääni voi olla sanatonta viestintää siinä missä ilmeet ja eleet.
    Toisaalta myös iloinen kappale voidaan kokea surulliseksi, jos biisi liittyy henkilökohtaiseen traumaan.
    Vaikka suru koetaan negatiiviseksi tunteeksi, jota vältellään, surullista musiikkia kuunnellan paljon. Ohjelmassa selvitetään, millaisia tunnekokemuksia surullinen musiikki aiheuttaa ja miksi ja milloin sitä halutaan kuunnella.
    Haastattelussa:
    Musiikintutkija Henna-Riikka Peltola
    Sibelius-akatemian professori Kari Kurkela
    Lukijana Jenni Honkanen
    Toimittajana Leo Kosola
    Kuva: Tommi Parkkinen / Yle
    48 min
  • Tiedeykkönen: Biopolttoaineita synteettisen biologian avulla
    Öljyn tilalle tarvitaan kestävästi tuotettuja polttoaineita. Biopolttoaineiden kehitellään entistä tiiviimmin synteettisen biologian avulla. VTT:llä osataan biotekniikka ja nyt vauhtia otetaan uudesta tavasta tehdä biologiaa. Tutkimusprofessori Merja Penttilä ja synteettisen biologian ryhmän vetäjä Jussi Jäntti kertovat, kuinka teollinen biotekniikka toimii? Entä mikä merkitys on tutkimuksella, jossa synteettisen biologian keinoin saatiin aikaan pienin bakteeri?
    Kiinnostava uusi tutkimuksen alue on pieneliöiden sähkösynteesi. Onnistuuko ilmakehän hiilidioksidin muuntaminen sähkön kautta polttoaineiksi tai hyödyllisiksi kemikaaleiksi? Bakteerit siis muuntaisivat elektroneja kemialliseksi energiaksi, jota voisi jopa tankata autoonsa. Tästä muun muassa Pauli Kallio Turun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Dopingin historiaa Helsingistä Rioon
    Arne Ljungqvist osallistui vuonna 1952 Helsingin olympiakisoihin korkeushyppääjänä. Myöhemmin hänestä tuli antidopingtyön pioneeri, joka on taistellut dopingia vastaan Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa, Maailman antidopingtoimistossa ja Kansainvälisessä olympiakomiteassa. Millaiselta Arne Ljungqvistin näkökulmasta näyttää dopingin historia Helsingistä Rioon? Onko taistelu dopingia vastaan tuomittu häviämään? Ohjelmassa on mukana myös urheiluetiikan asiantuntija professori Mike McNamee, joka kertoo näkemyksensä siitä, miten urheilun eettisiä ongelmia voidaan ratkaista.
    Toimittajana Harri Alanne.
    Kuva: EPA/Andrew Gombert
    46 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.