Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Tiedeykkönen: Nobelisti Paul Dirac - fysiikan suuri yksinäinen
    Paul Dirac (1902-1984) oli brittiläinen fyysikko, joka palkittiin fysiikan Nobelilla vuonna 1933. Hän löysi matemaattisen päättelyn tuloksena teorian, joka kuvasi antiaineen, positronin eli elektronin antihiukkasen. Positronit löydettiinkin sitten pian kosmisesta säteilystä. Aiemmin ei tiedetty antiainetta olevan olemassakaan.
    Dirac oli erikoinen persoona, matemaattisesti hyvin lahjakas mutta luonteeltaan eristäytynyt, harvapuheinen ja mahdollisesti autistinen. Diracin persoonasta ja töistä on haastateltavana professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Arkkitehti pyysi anteeksi suunnittelemaansa pilvenpiirtäjää
    Brittiarkkitehti Ian Simpson ei arvannut, että hänen Manchesteriin suunnittelemansa pilvenpiirtäjä reagoisi myrskyihin hyytävästi humisemalla. Niinkin voimakkaasti, että paikalliset menettäisivät yöunensa. Ironista on, että Simpson tietää vallan hyvin äänen voimakkuuden, sillä hän asuu suunnittelemansa talon kahdessa ylimmässä kerroksessa.
    Jokainen pilvenpiirtäjä on erikoisrakennus, ja tällaisia yllätyksiä voi sattua. Ohjelma käsittelee alati suositumman ja yhä korkeamman rakentamisen haasteita.
    Puhetta tornitalojen suunnittelusta, tuulen ja auringon huomioimisesta, perinteisistä pilvenpiirtäjän rakennusmateriaaleista ja puun käytön mahdollisuuksista korkealle rakentamiselle. Lisäksi Koneen teknologiajohtaja kertoo, minkälaisia erikoishissejä vaaditaan kilometrin korkuiseen pilvenpiirtäjään. Sellaista ollaan paraikaa rakentamassa Saudi-Arabian Jeddaan.
    Haastateltavina:
    Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen
    Aalto-yliopiston talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen
    Koneen teknologiajohtaja Santeri Suoranta
    Ohjelman on toimittanut Leo Kosola.
    Kuvan Manhattanilta on ottanut Maëlick / Flickr (CC BY-SA 2.0).
    48 min
  • Tiedeykkönen: Miten orkesteria johdetaan ja miten pitäisi johtaa, entä miten maisema vaikutti Sibeliukseen?
    Tuusulanjärven ja Meidän festivaalin maisemissa Ainolan puutarhaa esittelee museon johtaja Hanne Selkokari. Sibeliusten puutarhasta kapellimestarin työhön johdattavat Sisko Loikkanen ja Atso Almila. Atso Almila Sibelius-Akatemiasta kertoo, miten kapellimestari valmistautuu ennen konserttia. Orkesterinjohtamista on myös tutkittu. Minkälainen johtajan pitää olla ja miten toimitaan Berliini Filharmonikoissa ? Teija Peltoniemi tapasi lehtori Patrick Furun Sibelius-Akatemiasta. Aloitetaan Ainolasta. Haapojen havinassa Hanne Selkokari kertoo puutarhan äänten ja luonnnon merkityksestä Jean Sibeliukselle. Ohjelman kokoaa Leena Mattila.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Homo Sapiensin aika on loppumassa
    Historioitsija Yuval Noah Hararin mukaan ihminen on geeniteknologian ja tekoälyn myötä astumassa uuteen evoluution vaiheeseen. Samalla kun ihminen lähestyy kuolemattomuutta, on edistyksen tarkoitusta etsittävä historiasta uusin keinoin.
    Tiedeykkösen haastattelussa on Jerusalemin heprealaisen yliopiston professori Harari sekä yli-intendentti Petri Halinen, joka kertoo Suomen esi- ja varhaishistoriaa esittelevästä Muinaisuutemme jäljet -teoksesta.
    Keitä olivat ensimmäiset suomalaiset ja miltä näytti Suomen alueella 11 000 vuotta sitten?
    Juontajana Joonas Turunen.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Kalannin alttarikaappi on ikkuna myöhäiskeskiaikaan
    1400-luvulla valmistunut Kalannin alttarikaappi on Kansallismuseon merkittävimpiä taideteoksia.  Alttarikaapin tekijänä pidetään hampurilaista mestari Franckea.  Teos oli pitkään Lounais-Suomessa Kalannin kirkossa, mistä se ostettiin Kansallismuseoon 1800-luvun lopulla. Alttarikaappi kertoo kahden pyhimyksen - Neitsyt Marian ja Pyhän Barbaran - tarinat. Teos tunnetaan myös Pyhän Barbaran alttarikaappina.
    Kalannin alttarikaapin kautta avautuu näkymä myöhäiskeskiajan maailmaan. Mitä Kalannin alttarikaappi kertoo myöhäiskeskiajan katolisesta maailmasta ja myöhäiskeskiajan ihmisen maailmankuvasta? Mitä alttarikaapista voi nähdä myöhäiskeskiajan asenteista juutalaisia kohtaan? Ovatko Barbaraa kuvaavat maalaukset seksuaalisia? Haastateltavana tutkija Elina Räsänen. Toimittajana Harri Alanne.
    Kuva: Museovirasto.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Avaruus on täynnä pimeää ainetta, mutta mitä se on?
    Pimeää ainetta on paljon enemmän kuin näkemäämme valaisevaa ainetta. Itse asiassa näkemämme aine on vain murto-osa kaikesta aineesta. Joka hetki lävitsemme kulkee suunnaton määrä pimeän aineen hiukkasia, huomaamattamme.
    Tutkijoilla on hyviä ehdokkaita pimeän aineen hiukkasiksi. Haastateltavina ovat yliopistonlehtori Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta ja fysiikan professori ja nobelisti Frank Wilczek MIT:sta, Yhdysvalloista.
    Ohjelman lopuksi annetaan vielä vinkkejä kesäilmiöiden tarkkailuun. Professori Markku Poutanen kertoo haloilmiöistä, kangastuksista ja sateenkaarista.
    Toimittajana Sisko Loikkanen.
    47 min
  • Tiedeykkönen: Keskiajalla joutsen oli parasta kalaruokaa
    Keskiajalla katolinen kirkko määritti ruokakulttuuria vahvasti. Paastoa oli vuodessa parhaimmillaan 140 päivää ja tuolloin eläinperäinen ravinto oli kiellettyä, mutta kalaruoka sallittua. Määräyksiä tosin kierrettiin laskemalla esimerkiksi joutsen ja majava kaloiksi, koska ne elävät ainakin osittain vedessä. Tiedeykkönen selvittää, että miten rahvas ja Turun linnan aateliset söivät. Ohjelmassa myös kokataan keskiaikaiset kyljykset luonnonyrteillä maustettuna. Toimittaja on Jari Vaara.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Suomalaiskokemuksia Espanjan sisällissodasta
    Espanjan sisällissodan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Espanjaan tasavaltalaisten puolelle lähti yli 70 suomalaista. Lähtijöiden tärkein motiivi oli taistelu fasismia vastaan. Yksi lähtijöistä oli helsinkiläinen kivityömies Paavo Pajunen. Hänen vaimonsa Jenny ajoi tasavallan asiaa Suomesta käsin. Miten Paavo ja Jenny kuvasivat kirjeenvaihdossaan kokemuksiaan ja tunteitaan Espanjan sisällissodan aikana? Haastateltavana tutkija ja Turun yliopiston kulttuurihistorian lehtori Hanne Koivisto. Toimittajana Harri Alanne. (Kuva: Kansan Arkisto)
    47 min
  • Keskiajalla rotan tuoma musta surma tappoi puolet Euroopan väestöstä
    Rutto on jyrsijöiden tauti, joka tuli Eurooppaan epidemioina rotan kirppujen mukana. Rutto ei kuitenkaan voinut asettua tänne pysysvästi, koska Euroopassa ei ollut sille sopivaa jyrsijää isäntaeläimeksi. Toisin oli malarian laita, sille sopivia hyttysiä löytyi Suomesta asti.
    Lepra on ihmiskunnan vanha seuralainen, sitä sairastivat keskiajalla myös kuninkaat. Amerikoista tuotu kuppa oli aluksi keskiajan Euroopassa hovitauti, jota sotaretket levittivät pitkin maita ja mantereita. Molemmat ovat edelleen ihmiskunna vaivoina.
    Keskiajan taudeista ja hoidoista keskustelevat lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorinen ja Leena Mattila.
    49 min
  • Tiedeykkönen: San José -aarrelaivan tarina
    Viime joulukuussa uutisoitiin, että aarrelaiva San Josén hylky on löytynyt Kolumbian rannikolta. San Josén kulta-, hopea- ja jalokivilastin arvellaan olevan yhden suurimmista vedenalaisista aarteista. Millainen on San Josén tarina? Miksi ja miten se upposi? Kuinka vaikeaa hylyn jäänteiden ja lastin tutkiminen ja nostaminen on? Tähän vastaavat Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen sekä meriarkeologit Riikka Alvik ja Kalle Virtanen. Ohjelman on toimittanut Harri Alanne.
    48 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.