Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Tiedeykkönen: Kun Maa oli kaikkeuden keskus
    Tiedeykkösessä uusitaan ohjelma keskiajan tähtitieteestä kesältä 2016. Haastateltavana on edesmennyt, tunnettu tieteen yleistajuistaja ja tähtitieteilijä, professori Tapio Markkanen. Markkanen menehtyi noin kaksi kuukautta sitten.
    Keskiajan käsitys tähdistä ja planeetoista oli kotoisin antiikista, niinpä tähtien uskottiin olevan kristallisilla pallonkuorilla. Antiikin käsitys kulkeutui keskiajalle kirjallisuuden kautta, kun antiikinaikaisia teoksia käännettiin latinaksi. Aleksandrialaisen tähtitieteilijän Klaudios Ptolemaioksen kuuluisa tähtitieteellinen teos Almagest 100-luvulta käännettiin latinaksi 1100-luvulla.
    Keskiajalla Aristoteleen alkuaineoppi oli yhä pätevä ja alkuaineiksi katsottiin maa, vesi, ilma ja tuli.
    Myös arabialaiset tähtitieteilijät veivät havainnoillaan tähtitiedettä eteenpäin. Kaukoputki keksittiin vasta 1600-luvun alussa, joten keskiajalla taivasta ei vielä tutkailtu suurentavan linssin läpi.
    Tapio Markkanen oli erityisen kiinnostunut tähtitieteen historiasta. Tässä ohjelmassa hän kertoo keskiajan tähtitieteestä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva: Jan van Loon (1611-1686): Ptolemaioksen maakeskinen tähtitieteellinen malli
    Lähde: Wikimedia Commons
    49 min
  • Tiedeykkönen: Kesäretki Vallisaareen, entiseen armeijan saareen
    Armeijan Vallisaareen on raivattu polkuja yleisölle. Vanhat vallitukset ja kuivat kedot on kaivettu esiin pusikoista. Vallisaaressa on seudun saarten monimuotoisin luonto ja maasto vaihtelee avokallion ja niittyjen kautta reheviin lehtoihin. Erilaisissa luontotyypeissä elää runsas linnusto, useita lepakolajeja, mäyriä sekä perhosia jne. Tsaarin armeijan kuormissa Vallisaareen saapui kasvitulokkaita Venäjältä. Armeijan hevosille tuotiin heinää, ja kuormissa tuli kaukaisten kasvien siemeniä. Kuormien mukana Vallisaareen saapui myös lentokyvytön kärsäkäs Siperiasta. Leena Mattilan oppaana on suojelubiologi Hanna-Leena Keskinen Metsähallistuksesta.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Maailma pelastuu opiskelijoiden iGEM-kilpailun tuloksena?
    Tiedeykkösessä seurataan vuoden 2015 iGEM-joukkueen matkaa. iGEM on kansainvälinen kilpailu, jonka tarkoituksena on edistää synteettisen biologian käyttöä nimenomaan positiivisella tavalla. Aalto-Helsinki –joukkueessa ratkottiin energiaongelmia. 10-jäseninen opiskelijatiimi yritti saada bakteeri E. Colin tuottamaan propaania vaikkapa kasvinjätteistä. Joukkueen ponnistuksista kertovat biotekniikan opiskelija Petra Tuomiranta ja molekyylibiotiedettä opiskeleva Juuso Rusanen.
    Mukana myös iGEM-kilpailijoita alusta asti ohjannut professori Markus Linder Aallosta sekä ensimmäisessä, vuoden 2014 tiimissä ollut Oskari Vinko. Itse kilpailu ja moderni synteettinen biologia ovat puolestaan tutkimuksen alla Helsingin yliopiston filosofian laitoksella; filosofit Rami Koskinen ja Leena Tulkki pohtivat uutta alaa, joka yhdistää biotekniikkaa ja insinööritieteitä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Zikavirus kulkee itikan ja lentokoneen kyydissä
    Mistä puskasta zikavirus karkasi ihmiskunnan kimppuun? Ja miten se pysyi piilossa 40-luvulta asti ennen kuin kävi päälle? Entä voivatko meikäläiset hyttysen ryhtyä zikaviruksen vektoreiksi?
    Tiedeykkösen vieraana on professori Olli Vapalahti, joka ryhmineen osoitti zikaviruksen ja vauvojen pienipäisyyden, mikrokefalian, välisen yhteyden. Raskauden aikainen zikavirusinfektio voi aiheuttaa vauvojen pienipäisyyttä ja muita neurologisia ongelmia. Aikuiset pääsevät tartunnasta yleensä vähällä, mutta osalle aikuisistakin virusinfektio aiheuttaa neurologisia oireita. Toimittaja on Leena Mattila.
    48 min
  • Tiedeykkönen: Zika-virus kulkee lentokoneen mukana
    Hyttysten levittämä zikavirus voi tarttua odottavasta äidistä sikiöön ja aiheuttaa tälle pienipäisyyttä.
    Tiedeykkösen vieraana on professori Olli Vapalahti, joka tutkimusryhmineen osoitti zikaviruksen ja vauvojen pienipäisyyden, mikrokefalian, välisen yhteyden. Raskauden aikainen zikavirusinfektio voi aiheuttaa vauvojen pienipäisyyttä ja muita neurologisia ongelmia. Aikuiset pääsevät tartunnasta yleensä vähällä, mutta osalle aikuisistakin virusinfektio aiheuttaa neurologiasia oireita. Paljon on vielä tutkittavaa ja siitäkin kuullaan Tiedeykkösessä. Toimittaja on Leena Mattila
    47 min
  • Tiedeykkönen: Isäsi ei tiedä, että olet raskaana - kauppaketju tietää
    Otsikko viittaa tarinaan, jossa amerikkalainen kauppaketju keräsi tietoa asiakkaidensa ostoskäyttäytymisestä, ja sai isoista tietomassoista selville, ketkä heidän vakioasiakkaistaan ovat raskaana. Onnittelukirjeitä ja tarjouksia lähetettiin oletettavasti raskaana oleville naisille. Joissakin tapauksissa kauppaketju tiesi läheisiä enemmän.
    Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten mainonnan yksilöiminen toimii. Keräämällä tietoa, voidaan räätälöidä mainoksia, jotka aidosti kiinnostavat ihmisiä.
    Erityisesti verkossa käyttäytymisestämme kerätään koko ajan tietoa, myös varmuuden vuoksi. Isot mainosyhtiöt, kuten Google, tarvitsevat tätä tietoa mainosten kohdentamiseen.
    Ohjelmassa selvitetään, millainen datan kerääminen ja käyttäminen on tänä päivänä mahdollisia. Kerätäänkö yksityisviestejä tai kuunnellaanko puhelimen mikrofonilla keskusteluja? Äänessä yliopistojen tietotekniikan asiantuntijoita, digimarkkinoinnin ammattilaisia ja ahdistavaa nettimainontaa kohdanneita ihmisiä.
    Ohjelman on toimittanut Leo Kosola.
    Haastateltavat: Tietotekniikan professori Tuomas Aura Aalto-yliopistosta, Helsingin Tietoteknisen tutkimuskeskuksen (HIIT) johtaja Petri Myllymäki, Digimarkkinointiyrittäjä Sampsa Vainio,
    Toimittaja Meri Valkama, Ville Kallinen ja Physical cookie -projektin vetäjä Juha-Matti Raunio mainostoimisto TBWA Helsingistä.
    Mustavalkokuva: Antero Tenhunen / Yle, kursori: Lordalpha1 / Wikimedia Commons
    49 min
  • Tiedeykkönen: Metsä vie stressin, luonto luo terveyttä
    Mitä tiedetään monimuotoisen luonnon terveysvaikutuksista? Tutkimusten mukaan mieliala kohenee ja keskittymiskyky paranee metsässä. Verenpaine ja stressihormoni kortisoli alenevat. Professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta on tutkinut luonnon ja terveyden linkittymistä toisiinsa. Entä miten luonnon köyhtyminen vaikuttaa ihmisen terveyteen? Luonnon monimuotoisuus eli elonkirjo on hupenemassa. Ympäröivän luonnon lajisto pienenee, mutta niin kapenee myös ihon ja suoliston pieneliöstön, mikrobiomin, kirjo. Immuunipuolustuksen häiriöön liittyvät taudit ovat lisääntyvät, esim. tulehdukselliset suolistosairaudet ja allergiat. Mikä yhteys monimuotoisella luonnolla ja ihmisen kontaktilla maahan ja puihin on immuunipuolustuksen kannalta? Emeritusprofessori Tari Haahtela on tutkinut asiaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Ohjelma on uusinta tämän vuoden helmikuulta.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Mistä niitä psykopaatteja tulee ja kenestä tulee?
    Mistä niitä psykopaatteja tulee je kenestä tulee psykopaatti? Psykopaatti voi päätyä vankilaan, mutta myös yritysjohtoon. Valkokauluspsykopaatteja löytyy sekä yrityssaneeraajista että talousrikollisista. Mutta mikä muovaa geneettisesti alttiista 3-vuotiaasta psykopaatin ja mikä lasta suojaa?
    Psykopatia ei ole joko tai asia, vaan jatkumo. Kivikaudella kylmähermoiset ja rämäpäiset tyypit metsästivät mammutteja. Nyt kylmähermoisuua ja pelottomuus toimivat hyvin yritysjohtajalla ja palomiehella. Ongelmia tulee vasta, jos näitä piirteitä on paljon. Oikeuspsykiatrit Nina Lindberg ja Alo Jürisoo Leena Mattilan haastattelussa.
    50 min
  • Tiedeykkönen: Historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa
    Millainen rooli historialla voi olla konfliktien ratkaisemisessa? Voiko juutalaisille ja palestiinalaisille kirjoittaa yhteistä historiaa? Millaisia selityksiä Venäjän nykyiselle uhmakkuudelle löytyy historiasta? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin toukokuussa Helsingissä pidetyssä Historioitsijat ilman rajoja -järjestön konferenssissa, jonka teemana oli historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa. Haastateltavina Irlannin entinen ulkoministeri Eamon Gilmore, tutkijatohtori Suvi Kansikas, professori Hannu Juusola ja professori Jussi Hanhimäki. Toimittajana Harri Alanne.
    Kuva: EPA/Alaa Badarneh
    46 min
  • Tiedeykkönen: Ihminen ei ole merimakkara, silti hädässä matelijan aivot saavat vallan
    Moderni aivotutkimus laajentaa ihmiskäsitystä. Ihminen on monitahoinen kokonaisuus. Aivokerroksemme muistuttavat muiden eläinten aivoja. Tiukan paikan tullen niin sanotut liskoaivot saavat vallan – kun on pakko toimia. Aivotutkimuksen antia ovat peilautumisjärjestelmä, hermoverkosto, jonka avulla ihminen tajuaa, mitä toisen ihmisen päässä tapahtuu, sekä aivojen lepotilan säätelyjärjestelmä.
    Psykoterapian näkökulmasta aivotutkimusta tarkastelee psykologi Jyri Tamminen. Innoittajana keskustelulle toimii psykiatri Johannes Lehtosen kirja Tietoisuuden ruumiillisuudesta. Lopussa asiaa myös ihmisen pieneliöstöstä, joka kansoittaa ihoa ja limakalvoja. Haastateltavana professori Ellen Silbergeld John Hopkins –yliopistosta Yhdysvalloista.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.