Omien temperamenttipiirteidensä ymmärtäminen on paras väline oman stressinsä hallintaan, sanoo arvostettu ja palkittu psykologian emeritaprofessori ja temperamentin tutkija Liisa Keltikangas-Järvinen. 

Temperamentti on valmius tai taipumus reagoida ja toimia tietyllä tavalla, mutta ei ole tekosyy huonolle käytökselle. Jos ymmärtäisimme omia ja toistemme temperamenttipiirteitä, ymmärtäisimme itseämme ja toisiamme hieman paremmin.

Työpaikoilla tarvitaan kaikenlaisia temperamentteja, mutta yhteentörmäysten välttämiseksi on tärkeää luoda selkeät toimintamallit, odotukset ja yhteiset hyvän käytöksen säännöt.

Tässä jaksossa puhumme temperamentin ja temperamenttisyrjinnän lisäksi työelämän kuormituksesta ja siitä, miksi erityisesti nyt johtajat ja nuoret uupuvat. 

Keskustelemme myös teknologian ja sosiaalisen median vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä voimakkaasta yksilöllisyyden kulttuurista, jota Liisa Keltikangas-Järvinen pitää jopa itsekkyyden kulttuurina. Onko nuorten pahoinvoinnin taustalla enemmänkin yksilöllisyyden kulttuuri, kuin paljon parjattu some?

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Mikä meni pieleen Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen ja Rääkkylän kunnanjohtaja Esko Rautiaisen johtamisviestinnässä? Mitä olisi voinut tehdä toisin? 

Miten kuroa umpeen sukupolvien välinen kuilu uuden ihmis­keskeisen johtamisihanteen ja vanhan kabinettijohtamisen välillä? Miksi johtamiskohuihin joutuneet vetäytyvät sairauslomalle eivätkä jää korjaamaan jälkiään – onko uskottavuus siinä vaiheessa lopullisesti menetetty?

Tässä jaksossa kokoamme yhteen viime kuukausien johtamisviestinnän kohut ja opit. Lopuksi pohdimme vielä, miten tekoäly muuttaa johtamista, ja miten se tulisi rantauttaa työpaikalle.

Haastateltavana johtamisviestinnän tutkija (FT), opettaja, organisaatioviestinnän työelämäprofessori, valmentaja ja toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös keskittää kahdentoista ministeriön viestintä valtioneuvoston kansliaan on kuohuttanut julkisuudessa viime kuukausina. Hanke on saanut kritiikkiä niin tutkijoilta, medialta kuin viestintäjärjestöiltäkin. Uusi organisaatiomalli on ollut tarkoitus puristaa kasaan muutamassa kuukaudessa varoituksista ja kritiikistä huolimatta.

Tässä jaksossa pureudumme siihen, mitä keskittämishanketta ajavien kannattaisi vielä valtiotieteilijän ja viestinnän tutkijan näkökulmasta ottaa huomioon. Vieraana viestinnän yliopistonlehtori sekä politiikan ja viestinnän kandiohjelman johtaja Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Viestinnän rooli on muuttunut vuosien varrella yhä strategisemmaksi ja strategian toteuttamista mitataan usein numeroiden kautta. Pitäisikö viestijän siis oppia ymmärtämään yhä paremmin myös talouden tunnuslukuja? Pystyykö johdon kanssa kommunikoimaan ilman ymmärrystä siitä, miten organisaatiolla numeraalisesti menee? Entä pitääkö kaikkien viestijöiden olla kartalla numeroista vai riittääkö, että pörssiyhtiöiden viestintäjohtajat ovat? Voiko talousosaamisesta olla hyötyä työnhaussa tai viestinnän budjetin puolustamisessa?

Tässä jaksossa Tiedotusosastolla vieraana on pitkään pörssiyhtiöissä viestintää ja työyhteisön sitouttamista johtanut, Fortumin Senior Manager of Employee Engagement, Pia Friberg.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Monessa organisaatiossa johto vuokraa hienon kelohonkamökin ja rakentelee Lapin hurmassaan upean strategian sekä visionäärisen tulevaisuuden organisaatiolleen. 

Mutta jääkö valmis strategia oikeasti kenenkään mieleen? Tutkija ja valmentaja Maarika Mauryn mukaan ylimmästä johdosta vain 13 %, keskijohdosta 8 % ja työntekijöistä peräti vain 2 % tuntee organisaationsa strategian. Jostakin syystä strategiat eivät siis tunnu valuvan johdon strategiapäiviltä omalle pääkonttorille tai varsinkaan aluetoimistoille asti. 

Missä on vika – siitä puhutaan tässä Tiedotusosaston jaksossa. Strategian viestinnällistämisestä ja juurruttamisesta keskustelevat senior asiantuntija ja strategi Minna Haapsaari Aava & Bangilta yhdessä Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Revon kanssa.

Organisaation johtoryhmä eli tuttavallisemmin jory on se porukka, jolle kasaantuu yleensä paljon valtaa ja tietoa. Vastuullinen ja luottamusta herättävä johtoryhmä ei kuitenkaan sulkeudu kulmahuoneeseensa, vaan näkyy sekä henkilöstölle että sidosryhmilleen. Rohkeimmista rohkein jory uskaltaa jopa kysyä palautetta omasta toiminnastaan ja viestinnästään. 

Kenen tai keiden johtoryhmästä pitäisi viestiä? Millaiset rutiinit johtoryhmän viestinnällä pitäisi olla? Kenelle vaikeat asiat kerrotaan ensin? Missä kohtaa viestintäjohtajan on avattava suunsa?

Parhaat vinkit hyvään johtoryhmän viestintään antaa tässä jaksossa toimitusjohtaja Vilja Laaksonen viestintä- ja markkinointitoimisto Aava & Bangilta.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean asiakkaat ovat kärsineet tänä vuonna toistuvista palvelunestohyökkäyksistä, minkä vanavedessä myös Nordean viestintä joutui myrskyn silmään.

Viestintää on syytetty niin vähäsanaisuudesta, ylimielisyydestä, hitaudesta kuin siitäkin, että toimittajien kysymyksiin ei vastattu riittävällä tasolla. Nordealle on tullut toistuvien häiriöiden vuoksi myös useita satoja korvaushakemuksia asiakkailta. 

Miltä tilanne on näyttänyt Nordeasta käsin ja mitä meillä jäi ilmiössä huomaamatta? 

Tässä jaksossa aiheenamme on Nordean viestintä, kuusivarpainen vauva ja muuttuva maailma, jossa viestinnän pitää oppia toimimaan.

Vieraana Nordean brändi-, viestintä- ja markkinointijohtaja Ulrika Romantschuk.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Informaatiovaikuttamisen ilmiöön on herätty Suomessa hitaasti ja jopa jälkijunassa, sanoo strategisen viestinnän tiiminvetäjä, viestintäpäällikkö Päivi Tampere valtioneuvoston kansliasta.

Informaatiovaikuttamiseen vastaamisen ja suojautumisen pitäisi olla tänä päivänä luonnollinen osa viestijöiden tehtäväkenttää. Mitä viestijän on hyvä tietää informaatiovaikuttamiselta suojautumisesta? Mitkä ovat informaatiovaikuttamisen eri taktiikat? 

Onko Natoon liittyminen lisännyt informaatiovaikuttamista Suomessa? Miten tekoäly vaikutta siihen, kuinka hyvin luotamme enää näkemiimme sisältöihin netissä? 

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Helsingin seudun liikenne HSL:n ”ihan lipun laitonta” -kampanja ajautui kohuun rasismisyytösten vuoksi , joten HSL:n viestintä joutui tekemään nopeita liikkeitä kovan paineen alla. Yleensä kriisiviestintätilanteessa sataa moitteita hitaudesta, mutta HSL:ää arvosteltiin liian nopeasta toiminnasta.

Mitä HSL:n viestinnän näkökulmasta kriisissä tapahtui ja mitä virheistä opittiin? Onko yleisöjen eriytyminen saanut meidän siihen pisteeseen, että jokainen mainos pitää selittää auki? Onko rohkeudelle ylipäätään sijaa suomalaisen markkinoinnin kentällä?

Vieraana Tiedotusosastolla HSL:n viestintäpäällikkö Jenni Vuorio.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Työyhteisöviestintä jää helposti reaktiiviseksi räiskimiseksi, vaikka sen pitäisi olla suunnitelmallista, säännöllistä, pohjautua strategiaan ja lähteä ylimmästä johdosta.

Miten siis rakentaa liiketoimintaa ja asiakastyötä tukevaa, avointa ja strategista työyhteisöviestintää, joka pitää työyhteisön koossa vaikeinakin aikoina ja pidentää samalla työuria?

Aiheesta keskustelemassa viestintätoimisto Tekirin toimitusjohtaja Riikka Kouhi.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.