Tiedotusosasto

Onko kiltteys nykymaailmassa vahvuus vai heikkous? Onko itsekkyyden kulttuuri peitonnut kiltteyden? Onko valehtelu maailmassa lisääntynyt? Onko yhteiskunnassamme pahuutta enemmän kuin ennen? Miksi maailmassa valitaan pahoja johtajia, ja pärjäävätkö enää kiltit johtajat? Miten omassa elämässä voisi lisätä lempeyttä ja kiltteyttä? Miten käsityksemme onnellisuudesta on muuttunut vuosien saatossa?

Tässä jaksossa puhumme maailman eettisestä muutoksesta ja sukellamme ihmisluonnon peruskysymysten äärelle. Keskustelemme onnellisuudesta, kiltteydestä, valehtelusta ja pahuudesta sekä siitä, miksi kiltteys voi tehdä meistä onnellisempia.

Vieraana on psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen, joka on aloittanut onnellisuustutkimuksen Tampereen yliopistossa jo vuonna 1969.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Mittaaminen on yksi johtamisen keskeisimmistä työkaluista, minkä vuoksi sillä on tärkeä rooli myös viestinnän johtamisessa.

Tässä jaksossa puhumme viestinnän mittaamisesta ja siitä, miksi viestintää kannattaa mitata, kuka saa määritellä viestinnän tavoitteet, ja mitä tarkoittavat kriittiset menestystekijät, jotka epäonnistuessaan saattavat olla tavoitteisiin pääsyn tiellä.

Brunnen Communicationsin toimitusjohtaja Taru Nikulainen kertoo, miten pääsemme ponnahtamaan viestinnän mittaamisessa taktiselta tasolta strategiselle tasolle, millaisia asioita viestinnällä ylipäätään kannattaa mitata ja mitkä ovat tyypillisiä virheitä, joita mittaamisessa teemme. 

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Mediassa otsikoihin nousee tasaisin väliajoin organisaatioiden sisäiset kohut, ja kriisien keskellä työpaikkojen sisäinen viestinvaihto saattaa päätyä uutisiin koko kansan ihmeteltäväksi.

Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi sisäisestä viestinnästä tulee nykyään niin usein ulkoista, ja mitä näiden ilmiöiden taustalla yleensä on. Ruodittavamme on kolme keissiä: pörssiyhtiö Gofore, HUS-yhtymä ja eduskunnan häirintäkohut.

Mistä ajan ilmiöistä sisäisen viestinnän kohut kertovat? Mitä johto voi tehdä, entä työntekijät itse? Onko työntekijöillä oikeus vuotaa sisäisiä viestejä medialle, ja mitä vuotamisesta seuraa työyhteisölle? Miten työntekijät saisi puhumaan somessa hyvää työnantajastaan? Tai puhumaan avoimesti työyhteisön sisällä, jotta ongelmia ei tarvitsisi purkaa somessa?

Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Revon kanssa keskustelemassa viestintätoimisto Aava & Bangin strategi ja viestinnän asiantuntija Emma-Reetta Hämäläinen, jonka mukaan toimiva työyhteisöviestintä ja turvallinen kulttuuri rakentavat organisaatioiden kriisinkestävyyttä ja resilienssiä tässä epävarmassa ajassa.

Omien temperamenttipiirteidensä ymmärtäminen on paras väline oman stressinsä hallintaan, sanoo arvostettu ja palkittu psykologian emeritaprofessori ja temperamentin tutkija Liisa Keltikangas-Järvinen. 

Temperamentti on valmius tai taipumus reagoida ja toimia tietyllä tavalla, mutta ei ole tekosyy huonolle käytökselle. Jos ymmärtäisimme omia ja toistemme temperamenttipiirteitä, ymmärtäisimme itseämme ja toisiamme hieman paremmin.

Työpaikoilla tarvitaan kaikenlaisia temperamentteja, mutta yhteentörmäysten välttämiseksi on tärkeää luoda selkeät toimintamallit, odotukset ja yhteiset hyvän käytöksen säännöt.

Tässä jaksossa puhumme temperamentin ja temperamenttisyrjinnän lisäksi työelämän kuormituksesta ja siitä, miksi erityisesti nyt johtajat ja nuoret uupuvat. 

Keskustelemme myös teknologian ja sosiaalisen median vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä voimakkaasta yksilöllisyyden kulttuurista, jota Liisa Keltikangas-Järvinen pitää jopa itsekkyyden kulttuurina. Onko nuorten pahoinvoinnin taustalla enemmänkin yksilöllisyyden kulttuuri, kuin paljon parjattu some?

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Mikä meni pieleen Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen ja Rääkkylän kunnanjohtaja Esko Rautiaisen johtamisviestinnässä? Mitä olisi voinut tehdä toisin? 

Miten kuroa umpeen sukupolvien välinen kuilu uuden ihmis­keskeisen johtamisihanteen ja vanhan kabinettijohtamisen välillä? Miksi johtamiskohuihin joutuneet vetäytyvät sairauslomalle eivätkä jää korjaamaan jälkiään – onko uskottavuus siinä vaiheessa lopullisesti menetetty?

Tässä jaksossa kokoamme yhteen viime kuukausien johtamisviestinnän kohut ja opit. Lopuksi pohdimme vielä, miten tekoäly muuttaa johtamista, ja miten se tulisi rantauttaa työpaikalle.

Haastateltavana johtamisviestinnän tutkija (FT), opettaja, organisaatioviestinnän työelämäprofessori, valmentaja ja toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös keskittää kahdentoista ministeriön viestintä valtioneuvoston kansliaan on kuohuttanut julkisuudessa viime kuukausina. Hanke on saanut kritiikkiä niin tutkijoilta, medialta kuin viestintäjärjestöiltäkin. Uusi organisaatiomalli on ollut tarkoitus puristaa kasaan muutamassa kuukaudessa varoituksista ja kritiikistä huolimatta.

Tässä jaksossa pureudumme siihen, mitä keskittämishanketta ajavien kannattaisi vielä valtiotieteilijän ja viestinnän tutkijan näkökulmasta ottaa huomioon. Vieraana viestinnän yliopistonlehtori sekä politiikan ja viestinnän kandiohjelman johtaja Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Viestinnän rooli on muuttunut vuosien varrella yhä strategisemmaksi ja strategian toteuttamista mitataan usein numeroiden kautta. Pitäisikö viestijän siis oppia ymmärtämään yhä paremmin myös talouden tunnuslukuja? Pystyykö johdon kanssa kommunikoimaan ilman ymmärrystä siitä, miten organisaatiolla numeraalisesti menee? Entä pitääkö kaikkien viestijöiden olla kartalla numeroista vai riittääkö, että pörssiyhtiöiden viestintäjohtajat ovat? Voiko talousosaamisesta olla hyötyä työnhaussa tai viestinnän budjetin puolustamisessa?

Tässä jaksossa Tiedotusosastolla vieraana on pitkään pörssiyhtiöissä viestintää ja työyhteisön sitouttamista johtanut, Fortumin Senior Manager of Employee Engagement, Pia Friberg.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Monessa organisaatiossa johto vuokraa hienon kelohonkamökin ja rakentelee Lapin hurmassaan upean strategian sekä visionäärisen tulevaisuuden organisaatiolleen. 

Mutta jääkö valmis strategia oikeasti kenenkään mieleen? Tutkija ja valmentaja Maarika Mauryn mukaan ylimmästä johdosta vain 13 %, keskijohdosta 8 % ja työntekijöistä peräti vain 2 % tuntee organisaationsa strategian. Jostakin syystä strategiat eivät siis tunnu valuvan johdon strategiapäiviltä omalle pääkonttorille tai varsinkaan aluetoimistoille asti. 

Missä on vika – siitä puhutaan tässä Tiedotusosaston jaksossa. Strategian viestinnällistämisestä ja juurruttamisesta keskustelevat senior asiantuntija ja strategi Minna Haapsaari Aava & Bangilta yhdessä Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Revon kanssa.

Organisaation johtoryhmä eli tuttavallisemmin jory on se porukka, jolle kasaantuu yleensä paljon valtaa ja tietoa. Vastuullinen ja luottamusta herättävä johtoryhmä ei kuitenkaan sulkeudu kulmahuoneeseensa, vaan näkyy sekä henkilöstölle että sidosryhmilleen. Rohkeimmista rohkein jory uskaltaa jopa kysyä palautetta omasta toiminnastaan ja viestinnästään. 

Kenen tai keiden johtoryhmästä pitäisi viestiä? Millaiset rutiinit johtoryhmän viestinnällä pitäisi olla? Kenelle vaikeat asiat kerrotaan ensin? Missä kohtaa viestintäjohtajan on avattava suunsa?

Parhaat vinkit hyvään johtoryhmän viestintään antaa tässä jaksossa toimitusjohtaja Vilja Laaksonen viestintä- ja markkinointitoimisto Aava & Bangilta.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean asiakkaat ovat kärsineet tänä vuonna toistuvista palvelunestohyökkäyksistä, minkä vanavedessä myös Nordean viestintä joutui myrskyn silmään.

Viestintää on syytetty niin vähäsanaisuudesta, ylimielisyydestä, hitaudesta kuin siitäkin, että toimittajien kysymyksiin ei vastattu riittävällä tasolla. Nordealle on tullut toistuvien häiriöiden vuoksi myös useita satoja korvaushakemuksia asiakkailta. 

Miltä tilanne on näyttänyt Nordeasta käsin ja mitä meillä jäi ilmiössä huomaamatta? 

Tässä jaksossa aiheenamme on Nordean viestintä, kuusivarpainen vauva ja muuttuva maailma, jossa viestinnän pitää oppia toimimaan.

Vieraana Nordean brändi-, viestintä- ja markkinointijohtaja Ulrika Romantschuk.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.