Tiedotusosasto

Informaatiovaikuttamisen ilmiöön on herätty Suomessa hitaasti ja jopa jälkijunassa, sanoo strategisen viestinnän tiiminvetäjä, viestintäpäällikkö Päivi Tampere valtioneuvoston kansliasta.

Informaatiovaikuttamiseen vastaamisen ja suojautumisen pitäisi olla tänä päivänä luonnollinen osa viestijöiden tehtäväkenttää. Mitä viestijän on hyvä tietää informaatiovaikuttamiselta suojautumisesta? Mitkä ovat informaatiovaikuttamisen eri taktiikat? 

Onko Natoon liittyminen lisännyt informaatiovaikuttamista Suomessa? Miten tekoäly vaikutta siihen, kuinka hyvin luotamme enää näkemiimme sisältöihin netissä? 

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Helsingin seudun liikenne HSL:n ”ihan lipun laitonta” -kampanja ajautui kohuun rasismisyytösten vuoksi , joten HSL:n viestintä joutui tekemään nopeita liikkeitä kovan paineen alla. Yleensä kriisiviestintätilanteessa sataa moitteita hitaudesta, mutta HSL:ää arvosteltiin liian nopeasta toiminnasta.

Mitä HSL:n viestinnän näkökulmasta kriisissä tapahtui ja mitä virheistä opittiin? Onko yleisöjen eriytyminen saanut meidän siihen pisteeseen, että jokainen mainos pitää selittää auki? Onko rohkeudelle ylipäätään sijaa suomalaisen markkinoinnin kentällä?

Vieraana Tiedotusosastolla HSL:n viestintäpäällikkö Jenni Vuorio.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Työyhteisöviestintä jää helposti reaktiiviseksi räiskimiseksi, vaikka sen pitäisi olla suunnitelmallista, säännöllistä, pohjautua strategiaan ja lähteä ylimmästä johdosta.

Miten siis rakentaa liiketoimintaa ja asiakastyötä tukevaa, avointa ja strategista työyhteisöviestintää, joka pitää työyhteisön koossa vaikeinakin aikoina ja pidentää samalla työuria?

Aiheesta keskustelemassa viestintätoimisto Tekirin toimitusjohtaja Riikka Kouhi.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Suomalaiset suhtautuvat poliitikkoihin epäluuloisesti, mutta yhteiskunnallisissa kriisitilanteissa luottamus kuitenkin nousee. 

Koronakriisissä kansa luotti aluksi päättäjiin, mutta byrokratian määrä, hankintalain koukerot sekä viestinnän ja päätöksenteon erottaminen toisistaan rapauttivat uskoa kriisinhallintaan. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?

Ammattimaisella viestinnällä katkaistaan salaliittoteorioilta siivet ja rakennetaan luottamusta yhteiskuntaan. Myös poliitikon pitää näkyä ja kuulua, jotta hän herättää luottamusta - mutta miten? Onko Elämäni biisi -ohjelmasta, Tuttu juttu -showsta, bilevidoista, tiktokkaamisesta ja muusta viihteellisyydestä enemmän hyötyä vai haittaa poliitikolle? Onko Perussuomalaisten viestintä hyvää vai huonoa? Miten median suhde poliitikkoihin on muuttunut vuosien varrella ja miksi toimittajien pitäisi esittää anteeksipyyntö Ahtisaarelle? 

Poliittisen viestinnän ajankohtaisen syväanalyysin tekee tässä jaksossa Helsingin yliopiston poliittisen viestinnän tutkija ja yliopistonlehtori Salli Hakala. 

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Työelämä on yksi parhaimmista paikoista integroitua yhteiskuntaan ja mikäpä muukaan yhdistää työyhteisön jäseniä tehokkaammin kuin viestintä, vuorovaikutus ja osaava johtaminen.

Tässä jaksossa puhumme monikulttuurisuuden edistämisestä työpaikoilla ja siitä, miten monikulttuurisuutta johdetaan, millainen viestintä tukee monikulttuurisuutta, miten eri taustaisia ihmisiä rekrytoidaan ja millaiset asiat puolestaan lisäävät ennakkoluuloja.

Haastateltavana kulttuurien välisen vuorovaikutuksen asiantuntija, YTT Katja Keisala. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Twitter on aiheuttanut kohua, kun se muutti kesällä nimensä X:ksi. Twitterin omistaja Elon Musk on saanut paljon kritiikkiä impulsiivisista muutoksistaan kanavaan ja keskustelun henkeäkin on arvosteltu jo pitkään. Samalla muut somekanavat ovat tehneet nousuaan esimerkiksi poliitikkojen ja vaikuttajien piirissä. Mitä organisaatioiden ja viestintää tekevien kannattaa tästä kaikesta ajatella? Vieläkö Twitterissä – eli X:ssä on järkevää olla ja mikä on sen tulevaisuus? Tuleeko Metan Threads vielä Suomeen ja päihittääkö se lopulta Twitterin? Missä muissa kanavissa viestijän kannattaa nyt olla ja mitä pitäisi ajatella somen tietoturvallisuudesta? Vieraana markkinointitoimisto LM Somecon johtaja ja partneri Minna Valtari. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Vaikuttavalla viestinnällä voidaan vähentää pizzan tilauksia hätänumerosta tai tavoittaa oikeat kohderyhmät marketin kananugettipaketilla. Näin ainakin väitämme tässä jaksossa, jossa keskustellaan siitä, miten tehdään oikeasti vaikuttavaa viestintää.

Vaikuttavalla viestinnällä voidaan ohjata ihmisten toimintaa, muuttaa haitallisia toimintamalleja ja tuoda tilalle uusia. Sen avulla lisätään asioiden ymmärrettävyyttä ja viihdytään paremmin työpaikalla.

Vieraana jaksossa on Hätäkeskuslaitoksen viestintäpäällikkö Marjukka Koskela. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Chat GPT ja muut tekoälysovellukset tuovat viestintään täysin uusia työkaluja. Millainen vaikutus tekoälyllä on viestinnän työhön ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa? Entä mitä juridisia ja eettisiä haasteita tekoälyyn liittyy? Mainostoimisto Sherpan toimitusjohtaja Elina Bono kertoo, miten tekoälyllä luotiin mainoskampanja. Hän antaa vinkkejä myös siihen, miten Chat GPT:llä voidaan tehdä somekampanja tai päivittää strategia.

Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Odotukset yritysten ja organisaatioiden vastuullisuudesta kasvavat jatkuvasti samalla kun sääntely ja raportointivelvoitteet lisääntyvät.

Pohjoismaiset viestijät kokevat, että vastuullisuuden edistäminen onkin yksi heidän keskeisistä tehtävistään. 

Mitä viestijän kannattaa seurata vastuullisuuden kentällä juuri nyt ja mikä on viestinnän ammattilaisen rooli vastuullisuuden edistäjänä?

Jaksossa kuullaan myös tärpit siihen, miten öljy-yhtiö, parturikampaaja, sometoimisto tai ammattijärjestö voivat edistää vastuullisuuttaan.

Vieraana toimitusjohtaja Leo Stranius Third Rock Finlandilta.

Haastattelijana Siina Repo.