Kukaan ei halua olla kanssani, koska olen niin outo. En ikinä keksi mitään puhuttavaa, koska olen niin kömpelö ihmissuhteissani. En halua tavata ketään, koska kukaan ei ymmärrä minua ja muut ihmiset ovat niin pinnallisia. Tässä muutama esimerkki ajatuksista joita yksinäinen saattaa pyörittää mielessään. Yksinäisyys on kuitenkin ihmiselle suuri suru, sillä me kaikki kaipaamme läheisiä ihmissuhteita.

Huoltamolla pohditaan nyt, miten ihminen voi itse vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen tai lievään masennukseen.

Yksinäisyys ja masennus kietoutuvat yhteen. Toisaalta yksinäisyys voi aiheuttaa masennusta ja masennus yksinäisyyttä, mutta silti ne ovat eri asia. Toki samantapaisilla mekanismeillä ja ajatumalleilla voidaan yritää vaikuttaa molempiin. Mitä ajattelen itsestäni? Millaiset ajatusmallit pyörivät päässäni? Onko masennus tai yksinäisyys ainoa ominaisuus joka minussa on? Voinko elää hyvää elämää yksinäisyydesta ja masennuksista huolimatta?

Omia näkemyksiä ja kokemuksaan kertovat Helsinki Mission Näkemys -ohjelman projektikoordinaattorit Jenny Julkunen ja Mari Rakkolainen sekä Mieli ry:n erityisasiantuntija Jukka Valkonen, joka on tutkinut miesten kokemuksia masennuksesta.

Stressi voi tehdä hyvää, mikäli se ei pitkity, toteaa Petteri Kilpinen, joka on toiminut pitkään vastuullisissa esimies- ja johtotehtävissä ja valmentanut lukuisia yritysjohtajia sekä huippu-urheilijoita eri puolella maailmaa. Stressitilan jälkeen pitää kuitenkin tehdä jotain, mikä lataa akkuja ja josta saa uutta energiaa!

Petteri Kilpinen on yhdessä huippujohtajia ja -urheilijoita valmentavan Antti Hagqvistin kanssa kehittänyt varianssin käsitettä. Tämä matematiikasta lainattu termi kuvaa elämän rytmisyyttä ja sitä kautta saatavaa energiaa ja jaksamista. Varianssi perustuu kykyyn vuorotella kuormituksen ja palautumisen välillä.

Huoltamolla saadaan vinkkejä elämäntapamuutokseen sekä ajatuksia kännykän käytöstä, rutiineista ja stressistä. Vieraina ovat Antti Hagqvist ja Petteri Kilpinen.

Monet suomalaiset liikkuvat liian vähän, nukkuvat liian vähän ja istuvat liikaa paikoillaan.

Nyt tähän on yritetty tarttua uudistamalla aikuisten liikkumisen suosituksia. Uusi suositus huomioi vahvasti liikunnan ohella nimenomaan paikallaanolon tauottamista, liikuskelua ja riittävän unen merkitystä.

Tutkimusnäyttö on osoittanut, että myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä, kertoo UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari. Myös aktiivikuntoilijat hyötyvät “liikuskelusta” ja erityisesti paikallaanolon tauottamisesta.

Lasten vähentyneestä liikunnasta ollaan myös huolissaan. Vaikka 90% lapsista käy jossain vaiheessa urheiluseuraharjoituksissa niin moni liikkuu silti liian vähän - jopa terveyden näkökulmasta. Mistä löytyisi ratkaisuja lasten liikkumiseen? Tästä puhutaan huoltamolla SportAnalytik-testimenetelmää Suomeen tuovan Karoliina Ylösjoen ja tutkijatohtori Arto Laukkanen kanssa. Arto Laukkanen on tutkinut väitöskirjassaan sitä miten perheitä kannattaa kannustaa lisäämään lasten liikuntaa.

Vuorovaikutustaidoista puhutaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Miten kohtaat toiset ihmiset? Miten annat palautetta ja miten vastaanotat sitä? Huoltamolla omat näkemyksensä toimivaan vuorovaikutukseen kertovat toimittaja ja muutosvalmentaja Anna Perho ja kansainvälisesti sertifioitu NVC-kouluttaja Hanna Savanna.

“Hyvä tapa antaa korjaavaa palautetta on tehdä se suoraan toivomusten kautta”, toteaa Anna Perho ja samaa kautta mennään myös NVC-prosessissa:

“Vastuullinen vuorovaikutus rakentuu sille, että ihminen tietää miten voi, tietää mitä toivoo toisilta ja ilmaisee sen eikä vihjaile rivien välistä, painottaa puolestaan Hanna Savanna.

Olisiko oma lemmikki ihana? Vaikkapa vinhasti häntäänsä heiluttava koirapallero, joka vastaanottaa isäntäväkensä ovella aina yhtä innokkaasti hypähdellen? Koira tuo omistajalleen paljon hyvää - jonkun, jota paijata ja jonkun, joka pakottaa lenkille.

Koira myös vaatii hoivaa ja yhteistä aikaa. Agility on hauska harrastus koiralle ja myös isännälle tai emännälle. Siinä kehittyy vuorovaikutus ja molemmat saavat kipeästi tarvitsemaansa liikuntaa, toteaa Agilityliiton puheenjohtaja Ville Liukka.

Tänään huoltamolla piipahdetaan Ojangon koiraurheilukeskuksessa ja kysytään, mitä kaikkea agilitystä saa? Mitä se opettaa? Miten tänä päivänä koiria koulutetaan?

Lisäksi pohditaan ihmisen ja koiran suhdetta syvemmin koiran elämää tutkineen eläinlääketieteellisen farmakologian professorin Outi Vainion kanssa.

Syövän ja sen vakavuuden, jopa kuoleman pelon, kanssa voi elää ja pystyy elämään hyvää elämää - jossain määrin jopa entistä parempaa. Diagnoosiin loppuu kyllä vanha elämä, mutta siitä alkaa kuitenkin uusi, kertoo rintasyövän sairastanut Johanna Kukkanen-Hartikainen.

Johannalla todettiin rintasyöpä joulukuussa 2017, jolloin hän oli raskaana viikolla 36. Vauva syntyi ja äidin syöpä hoidettiin, mutta noihin aikoihin liittyy edelleen kipeitä muistoja.

Tänään huoltamolla Johanna kertoo sairastumisestaan ja koko perheen tuntemuksista tämän yllättävän sairastumisen edessä. Lisäksi vierailemme HUSin syöpätautien poliklinikalla ja kysymme syöpätautien erikoislääkäri Leena Vehmaselta rintasyövän hoidosta.

Tänään huoltamolla etsitään uusia tapoja treenata, liikkua ja saada positiivisia terveysvaikuksia.

Fighting monkey on Linda Kapetanean ja Jozef Frucekin kehittämä harjoittelumetodi, jossa haastetaan ihmisiä pohtimaan miten liikkumalla kehitetään paitsi fyysisiä ominaisuuksia mutta myös aivoja ja ajattelua. Jos olet menossa olympialaisiin, mutta et tiedä mikä on lajisi - niin treenaa näin! Haastattelussa Josef Frucek sekä kurssille osallistuneet koreografi Valtteri Raekallio sekä fysioterapeutti Marko Grönholm.

Lisäksi kysymme millaisten innovaatioiden avulla kaupungit voivat innostaa ihmisiä liikkumaan. Helsinki liikkuu -projektista kertoo projektipäällikkö Minna Paajanen.

Lopuksi pohdimme voiko liikkumisen viihteellistäminen olla yksi tie siihen, että ihmiset liikkuisivat ja säilyttäisivät terveytensä? Miltä kuulostaa exergaming? Liikkuminen ja digipelaaminen? Tutkijatohtori Tuomas Kari IAMSR-tutkimusinstituutista kertoo miten yhdistyy digipelaaminen ja liikkuminen.

Motivaation katsotaan rakentuvan koetun kyvykkyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varaan. Kuinka päteväksi tunnet itsesi, kuinka paljon pystyt vaikuttamaan tekemiseesi ja kuinka hyvä me-henki teillä on? Miten nämä psykologiset perustarpeet toteutuvat työelämässä?

Vieraana on organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa.

Olympiakomitean ja lajiliittojen Seurasydän-kampanja nostaa esiin yhteisöllisyyttä urheiluseuratoiminnassa. Miten merkityksellistä on seuratyö yhteiskunnan - entä yksilön näkökulmasta? Olympiakomitean Lisää liikettä -yksikön johtaja Pekka Nikulainen kertoo, miten sydämet saadaan sykkimään vapaaehtoistyössä.

Huoltamolla kurkistetaan punttisalille. Miten aloittelijan pitäisi lähteä liikkeelle? Miksi punttitreeni kannattaa? Millainen voimaharjoittelu on riittävää?

Oona Tolppanen on liikunnanohjaaja ja yrittäjä, joka kannustaa monipuoliseen liikkeeseen. Hän pelaa itse rygbya, treenaa salilla ja juoksee, ja kannustaa myös muita monenlaiseen tekemiseen - myös salitreenissä: Punttitreeni ei ole vain rautojen kalistelua vaan hyvä harjoittelu pitää sisällään myös tasapainoa, liikkuvuutta ja kehonhallintaa kehittäviä liikkeitä!

Voimaharjoittelua on pidetty nuorten miesten harrastuksena kun oikeasti sen tulisi olla keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten laji, toteaa yliopistontutkija, dosentti Simon Walker Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Huoltamolla kuullaan miksi voimaharjoittelua tulisi harrastaa nimenomaan keski-iässä!

Ruuhkavuodet koettelevat monia perheitä. Olisi niin paljon tehtävää, mutta vuorokaudessa vain 24 tuntia. Miten arjen saa rullaamaan? Kuinka perhe-elämä ja työ yhdistyy joustavasti? Jos arki on erityisen stressaavaa, voisiko haasteita tuoda erityisherkkyys?

Omat näkökulmansa tuovat positiivisen psykologian kouluttaja Taina Laane, erityisherkkiä hoitava psykologi Heli Heiskanen sekä yrityskulttuuriasiantuntija Joni Sarpo Great Place to Work -yrityksestä.