Mikä merkitys sisaruudella on? Väestöliiton tutkimusten mukaan perheen sisäiset ihmissuhteet kietoutuvat vahvasti yhteen. Jos vanhempien keskinäinen suhde ja vanhempien suhteet lapsiin ovat rakastavia, niin silloin sisarusten väliset suhteet ovat usein lämpimiä. Perheen positiivinen ilmapiiri näkyy myös sisarussuhteissa.

Puhumme tänään erityisesti erityisestä sisaruudesta - siitä jos yksi perheen lapsista syntyy vammaisena tai sairastuu vakavasti. MItä se tarkoittaa sisarusten näkökulmasta?

Entä millaista on elää kaksosena tai monikkona? Vieraana ovat Erityinen sisaruus koordinaattori Katri Lehmuskoski ja Suomen monikkoperheiden toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.

Laiskottaako? Onko sohvannurkassa pötköttely sinulle mieluisaa hommaa? Vai tunnetko huonoa omaatuntoa jos vetäydyt viltin alle unelmoimaan?

Aika moni meistä tuntee suorituspaineita elämässään. Työ- ja koulumaailmasta kuuluu huolestuttavia uutisia uupuvista ja sairauslomalle jäävistä ihmisistä. Jotain pitäisi tehdä. Pitäisikö ihmisille opettaa joutenoloa, huilaamista?

Nyt Huoltamolla pohditaan laiskottelun hyviä puolia, mietitään miten musiikilla voi vaikuttaa mielialaan ja lopuksi pyritellään pois suorittamisesta. Omat näkemyksensä kertovat psykologi Vesa Nevalainen, Laura kajander, alttoviulisti ja suomalaisen barokkiorkesterin toiminnanjohtaja sekä itsetuntemusohjaaja ja kirjailija Eevi Minkkinen.

Nyt huoltamolla seikkaillaan jäisellä seinämällä, putouksella jääraudat jalassa ja hakut kädessä. Henna Paalanen ja Jaakko Lehto ovat aktiivisia kiipeilijöitä ja he vievät tarinoissaan jäisille seinämille ja jyrkänteille Pohjois-Norjaan, Posiolle, Alpeille ja Dolomiiteille. Mistä löytyvät hienoimmat reissut?

Mikä vetää korkealle kiipeämään, vaikka vaara on käsinkosketeltavaa? Mitä kiipeily antaa?

Henna Paalanen kuvaa ylöspääsyä - huiputtamista - hetkeksi, jolle ei ole vertaa. Sitä tunnetta ei voita mikään:

“Vuoren huipulla on hiljaista, on kaiken yläpuolella. Usein pilviä on jaloissa. Se on mun elämän lempihetki. “

Samaa pohtii Jaakko Lehto, mutta nostaa esiin myös matkanteon vaikeuden ja sen palkitsevuuden. Joskus etsitään haastavinta, vaikeinta reittiä päästä ylös ja kun se onnistuu saa myös parhaat fiilikset.

Mikä vetää offareille? Sitä kysytään nyt huoltamolla, jossa tänä talvena unelmoidaan talvisista seikkailuista.

Teija Laukka ja Mikko Sirkiä ovat vapaalaskijoita, joita seikkailuun vetää luontokokemukset, mutta myös koskemattomat hanget, rinteet ja tottakai puuterilumi. Suomen Lapissa reissataan Pallaksen maastoissa ja Pohjois-Norjassa tehdään topptureja huipulta toiselle. Mikolta löytyy takataskusta myös yllätyskortti: Antarktis. Millainen maasto siellä odotti laivallista vapaalaskijoita?

Huoltamolla vieraana ovat vuorilla liikkumiseen erikoistuneen ja koulutusta järjestävän Adventure partnersin Teija Laukka ja Mikko Sirkiä.

Jaakko Heikka ja Thomas Wikström ovat arktisen retkeilyn asiantuntijoita, kokeneita vaeltajia ja oppaita. Tunturien ja erämaiden luonto, toisaalta oman itsen haastaminen ja arjesta pois pääseminen saavat miehet palaamaan erämaihin vaeltamaan aina vain uudelleen. Mitkä ovat heille itselleen tärkeimpiä muistoja, merkityksellisiä reissuja?

Kun puhutaan monien viikkojen vaelluksesta erämaassa, oman kehon äärimmilleen laittamisesta ja luonnon voimista, ollaan aina vaaran äärellä. Ankarat avotunturit järjestää turvallisuuskursseja ja jopa jääkarhuturvallisuus -kurssin. Mitä pitää tehdä jos vastaan tulee jääkarhu? Entä mitä muuta vaaroja retkeilijä voi erämaassa kohdata? Huoltamolla vieraana ovat Jaakko Heikka ja Thomas Wikström.

Nyt vuoden alussa huoltamolla etsitään talvisia seikkailuja. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään luonnonjäille retkiluistelemaan. Tärkeässä roolissa ovat turvallisuusohjeet - mitä varusteita tarvitaan, miten ne pakataan mukaan ja mitä kaikkea jäällä liikkuessa pitää ottaa huomioon.

“Parasta luistelussa on kaverit joiden kanssa retkiä tehdään”, toteaa kokenut luistelija ja retkenvetäjä Eva-Lotta Backman, sillä jäälle ei lähdetä koskaan yksin. Samaa mieltä on toinen Suomen retkiluistelijoiden aktiivi Petri Koskinen, joka pohtii myös retkiluistelun suosion syitä: “Huonot lumitalvet ovat ohjanneet luistelemaan ja myös turvallisuusoheiden leviäminen on lisännyt intoa ja rohkeutta lähteä mukaan”.

Mitkä ovat heidän upeimmat retkensä? Pelottaako koskaan? Miksi luistelu on vienyt mennessään?

Yksilöllistä hyvää oloa työelämässä ja sen ulkopuolella hyvin levänneenä - näin voidaan tiivistää tämän vuoden isot suuntalinjat hyvinvointikontekstissa.

Hyvinvointi on noussut tänä vuonna vahvasti otsikoihin. Siitä puhutaan niin työpaikkojen kahvipöydissä kuin työyhteisöiden koulutuksissa - puhumattakaan siitä, miten aihe nousee esiin ystävien kesken käydyissä pohdinnoissa. Miten voin, mistä voimavaroja arkeen, elänkö arvojeni mukaista merkityksellistä elämää?

Iso trendi tänä päivänä on se, että ei tarvitse odottaa pahoinvointia vaan omasta itsestään saa pitää huolta jo ennen sitä - tänä päivänä on ok satsata omaan hyvinvointiin, toteaa huoltamolla psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Satu Pihlaja.

Vieressä nyökyttelee viestinnän, työpsykologian ja muutosjohtamisen asiantuntija Sanna Fäldt, jolta on juuri ilmestynyt kirja: Nauti työstäsi! Naisen voimakirja työelämään. Hän puolestaan nostaa isona ilmiönä esiin työelämän saralta yksilöllisyyden - sen että yrityksissä on alettu kuunnella enemmän yksilöllisiä tarpeita.

Kolmannen noston kuluneen vuoden ilmiöistä tekee voimaharjoitteluvalmentaja, luennoitsija ja tietokirjailija Joni Jaakkola. Hän kysyy, miten paremmin me voisimme jos nukkuisimme tarpeeksi: “Hyvä yöuni ei ehkä korjaa ihan kaikkea, mutta kaikki muu olisi helpompaa jos uni olisi kunnossa”.

Ruuhkavuodet on ajanjakso elämässä, jolloin lapset ovat pieniä, työelämä kiihkeimmillään ja vapaa-aika täynnä harrastustoimintaa. Tunnit päivässä eivät tahdo riittää kaiken suorittamiseen, mutta oikein mistään ei tahtoisi luopuakaan.

Ruuhkavuosissa tärkeää on valita taistelunsa, todetaan nyt huoltamolla, jossa vieraana ovat Ruuhkavuosioppaan kirjoittajatiimistä ammatillinen opettaja, pian valmistuva työnohjaaja Johanna Kalliomäki sekä viestinnän asiantuntija Laura Rönnholm.

Johanna Kalliomäki toteaa, että pitää osata kertoa, mikä on itselle tärkeää ja rakentaa sitä kautta omanlainen arki - oman perheen arki. Kun ei aika riitä kaikkeen on niin on hyvä oppia rajaamaan, mitä voin jättää tekemättä, komppaa Laura Rönnholm.

Parisuhteen ruuhkavuosista puhutaan Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkolan kanssa. “Riittävän hyvä riittää parisuhteessa - silloin kun on kova kiire niin pienten asioiden merkitys korostuu - se, että sanoo hyvää huomenta ja kiitos ja pussaa ja jopa sanoo että näytät hyvältä tänään”

Oletko töissä aikaansaava vai tuntuuko, että keskeytykset vievät parhaan terän ja työpäivän päätteeksi olo on epäonnistunut - taas on osa hommista kesken?

Jatkuva sälä, kiireelliset sähköpostit ja keskeytykset värittävät tänä päivänä monen työpäivää. Isot kehityslinjat ja suunnittelu jäävät tekemättä kun keskittyminen on mahdotonta. Moni asiantuntijatyötä tekevä kertoo tehokkaimmaksi työpaikaksi kodin tai kahvilan, töissä se ei onnistu - paitsi aikaisin aamusta tai alkuillasta kun toimistolla on hiljaista. Itsekin kirjoitan tätä aamulla klo 6.45 kotona - koska hiljaisuus ja rauha mahdollistavat täyden keskittymisen.

Huoltamolla vieraana ovat yritysvalmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki. He ovat perehtyneet työn kehittämiseen ja älykkäisiin työtapoihin. Pajun ja Riekin tuore kirja: "Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisopas" tarjoaa apua konkreettiseen muutokseen ajanhallinnassa ja vinkkejä siihen miten työt voisi tehdä tehokkaammin ja uupumatta.

Melkein jokainen ihminen kokee elämässään selkäkipua ja suurimmalla osalla erityistä syytä ei löydy. Terveet elämäntavat ja hyvä uni ennaltaehkäisevät selkäkipuja. Erityisesti hyvä uni vähentää jopa kivuliaisuutta! Näin kertoo Oulun yliopiston fysiatrian professori Jaro Karppinen. Sama viesti on myös lasten tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja kipuja hoitavalla fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhlilla: “Kun on seurattu niskavaivoista kärsiviä ala-asteikäisiä niin vaivan kroonistumista ja uusiutumista ennusti muut kivut, uniongelmat ja tunne-elämän-ongelmat kute masentuneisuus ja alakulo”.

Selkäsärkyjen ja lasten tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisäksi Huoltamolla puhutaan nivelrikosta ja kysytään mitä vastauksia saatiin tutkimuksesta jossa kartoitettiin liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen yhteyttä.

Huoltamolla perataan osaltaan Liikuntalääketieteen päivien antia ja haastateltavana ovat yliopistotutkija Juhani Multanen Jyväskylän yliopistosta, dosentti Sari Aaltonen Helsingin yliopistosta, Oulun yliopiston fysiatrian professori Jaro Karppinen sekä lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl.