Tohtorin vuoro

Tohtorin vuoro

By TuuliusEducationHow To
Download on the App Store

Tohtorin vuoro episodes

  • FT Riikka Hohdin ura kulki viulistista luokanopettajan kautta tutkijaksi

    FT Riikka Hohdin tutkimuksessa koululuokassa lapset kirjoittivat luokkapäiväkirjoihin havaintojaan, tarinoitaan ja ajatuksiaan. Hohti osoitti, että kun kerrontaa ohjaillaan mahdollisimman vähän, esiin nousee lapsille merkittäviä asioita kuten pienen tuntuisia, ohikiitäviä, hassuja ja ristiriitaisia tarinoita. Aikuisten kannattaisi olla kuulolla sen suhteen, mitä lasten elämässä tapahtuu - ja se saattaa yllättää.

    Hohti, R. (2016). Classroom matters: Research with children as entanglement. University of Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/161118

     

    30 min
  • KT Jaana Juutinen tutki yhteenkuuluvuutta ja poissulkemista päiväkotien lapsiryhmissä

    Jaana Juutinen löysi päiväkodista lasten yhteenkuuluvuuden rakentumisen kolme tasoa: ohikiitävät arkiset hetket, pedagogiset käytänteet (esim. nimilaput naulakossa, aamupiirikäytännöt) ja vallitsevat arvot. Yhteenkuuluvuus ei ole itsestään selvä asia, sen eteen pitää tehdä koko ajan töitä. Miksei tätä voisi soveltaa mihin tahansa ryhmään - ja eikö työntekijöidenkin olisi tärkeää kokea yhteenkuuluvuutta?

    Juutinen, J. 2018.  Inside or outside? Small stories about the politics of belonging in preschools. Väitöskirja. Oulun yliopisto. 

    http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1881-6

    34 min
  • Ei-vielä-tohtorin vuoro

    Minä, Tuula Stenius, juontaja, annan pienen välipalan ensimmäisen osan ja kuuden jakson tuottamista ajatuksista.

    Kerron omasta väitöskirjavaiheesta ja siitä, miten olen saanut pidettyä hermoni kurissa hassuttelemalla ja tekemällä lähdeluetteloärsytyksestä laulun ja väitöskirjaohjeista kirkkolaulun, kun sanotaanhan sitä, että musiikin avulla jää asiat paremmin mieleen. Hehe. Höpöttelen myös, mitä jokainen vieraani sai minut pohtimaan.

    Kuva on tehty MyHeritage -ohjelmalla ja siinä olen tutkimusmatkailijan asussa tutkimushattu päässä.

    20 min
  • KT Elina Weckström huomasi, että me-puhe oli eräs esimerkki käytännön osallisuudesta

    Miten rakennetaan sellainen ympäristö, että jokainen kokee olevansa osa porukkaa ja kokee myös, että voi vaikuttaa asioihin? Elina tutki yhdessä lasten ja päiväkodin henkilökunnan kanssa, miten tämä tapahtuu. Hänen väitöskirjassaan olevan mallin avulla voi missä tahansa työpaikassa alkaa rakentaa kestävää osallisuuden toimintakulttuuria. Miten se tapahtuu, kuuntele ja lue:

    Weckström, Elina 2021. KERTOEN RAKENNETTU – TOIMIEN TOTEUTETTU: SOSIAALISESTI KESTÄVÄN OSALLISUUDEN TOIMINTAKULTTUURIN RAKENTAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

    http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4288-3

    36 min
  • KT Juli-Anna Aerila teki väitöskirjan saadakseen paremman palkan, mutta väitöskirjan innostava sisältö on yhä ajankohtainen ja tärkeä.

    Juli-Anna Aerila on tutkinut sitä, miten saadaan lukuinnostus syttymään? Keinoina ovat erilaiset taidelähtöiset ja luovat tavat, jossa tehdään lasten ominta näkyväksi. Tällöin kirjallisuus avautuu uudella tavalla. Ennakointikertomuksen idea on, että tarina luetaan ja katkaistaan käännekohtaan – sitten kuvitellaan jatko piirtämällä, näyttelemällä tai kirjoittamalla. Ajatus on, että lapsen tulkinta näkyy tekstistä. Lukija on kuin salapoliisi, joka poimii vihjeitä tekstistä. Juli-Anna pitää tärkeänä  kirjallisuuden opetuksen kehittämistä, sillä kontrollointi ja kysyminen voi viedä lukemisesta ilon.

    Väitöskirja: Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen. Ennakointikertomus kirjallisuudenopetuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineenä:

    https://www.utupub.fi/handle/10024/59204 

    IKI-TARU-hanke: 

    https://sites.utu.fi/iki-taru/ 

    Intoa lukemiseen: 

    https://www.youtube.com/watch?v=GL8Lk6BSOO8     

    36 min
  • KT Elina Viljamaa katsoi vähän tarkemmin ja totesi, että "sitä alkaa nähdä, mitä alkaa nähdä"

    Elina Viljamaa innostui väitöskirjan tekemisestä, kun tutkimisesta innostuneet ihmiset vetivät mukaansa. Elina keräsi, kuunteli, kirjoitteli ja kuvasi lasten toimintaa ja pysähtyi väitöskirjassaan muutamien pienien hetkien kohdalle. Hän kertoo, että paljon tapahtuu asioita ihan lähellä, mutta niitä ei huomata, jos ne eivät ole olemassa - ja kun niistä kiinnostuu, ehkä ne huomaa. Minkälaisia havaintoja Elina teki lapsen maailmassa olemisen tavasta?


    Oulun yliopisto: Elina Viljamaa, 2012. Lasten tiedon äärellä. Äidin ja lasten kerronnallisia kohtaamisia kotona. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514299940.pdf

    33 min
  • KT Oona Piipponen koki väitöskirjaprosessin positiivisesti addiktoivana.

    Oona Piipponen tutki kulttuurien välistä kohtaamista: hänen koululuokkansa oli satukirjeenvaihdossa eri maiden lasten kanssa Skotlannissa, Belgiassa ja Suomessa. Tuli ilmi, että lapsilla on leikillisiä hyviä yhteydenpitotapoja kuten huumori ja lasten väliset sisäpiirivitsit, mutta koulussa ei ehkä anneta mahdollisuutta niitä käyttää. Oonan mielestä väitöskirjan tekemisessä oppii koko ajan uutta, tutkimus kutsuu mukaansa, kun saa pohtia syvällisesti aineistoa ja ongelmia sekä pääsee vuorovaikutukseen muiden tutkijoiden kanssa. 

    Itä-Suomen yliopiston väitöskirjan on tässä: CHILDREN ENCOUNTERING EACH OTHER THROUGH STORIES: DEVELOPING A DYNAMIC APPROACH TO INTERCULTURALITY IN PRIMARY SCHOOLS https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4424-5

    35 min
  • KT Samuli Ranta ei olisi ikinä uskonut, mihin kaikkeen väitöskirjan tekeminen hänet vei

    Tutkijatohtori Samuli Ranta Itä-Suomen yliopistosta ei olisi uskonut, että hän joskus kirjoittaa englannin kielellä artikkeleita ja kirjoittaa kirjoja. Ne eivät nimittäin olleet kouluaikoina hänen vahvuuksiaan. Hän kertoo, että väitöskirjan tekeminen oli prosessi, jonka aikana parhaimmillaan luodaan verkostoja ja asioita opitaan pikku hiljaa. Samuli koki tärkeänä, että oli saman rytminen ohjaajansa kanssa, jolta sai nopeasti vastauksia kysymyksiinsä. Fiilikset voivat vaihdella oman osaamisen suhteen ja oma osaaminen voi tuntua välillä heiveröiseltä, koska hommaa tehdään ensimmäistä kertaa ja aika paljon yksin. Vasta väitösprosessin jälkeen Samuli tajusi, että monella muullakin oli samoja ja vielä suurempiakin ongelmia. Väitöskirjaan liittyvistä haasteista pitäisikin puhua avoimemmin.

    Täällä väitöskirja; Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

    Lapin yliopisto: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-217-7


    36 min
  • KT Piia Roos kysyi, mitä lapset itse haluavat?
    Kasvatustieteen tohtori Piia Roos havahtui päiväkodin johtajana pohtimaan, mahtavatko aikuiset asettaa tavoitteita, joita lapset eivät pidä tärkeinä. Mitä lapset itse haluavat? Piia alkoi tutkia asiaa. Lapset kertoivat mahdollisimman vapaamuotoisesti kokemuksiaan kertomalla ja piirtämällä. Usein aikuinen saattaa johdatella lapsia, ja se on hyvä tiedostaa.  Tutkimuksessa tuli esille, että päiväkodissa on kaksi todellisuutta: aikuisten ja lasten todellisuus. Piia pohtii tutkimuksensa tuloksia ja kertoo, että väitöskirjan tekemisessä on ”ilo yllättyä”. Kuuntele, mistä Piia yllättyi.
    Tampereen yliopisto, 2015: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9691-2
    34 min
  • KT Liisa Ahonen tutki aikuisten vuorovaikutuksen laatua ja pedagogista toimintaa

    Kasvatustieteen tohtori Liisa Ahonen kertoo, miten luontevasti väitöskirjan kirjoittaminen syntyi - ja kuinka väitöksen jälkeen tapahtuneet kirjan kirjoittamiset ja luennoiminen olivat luonnollinen jatkumo väitöskirjalle. Jos olet aikeissa kirjoittaa väitöskirjaa, Liisa antaa yksinkertaisen ohjeen: valitse aihe, joka sytyttää.

    Tampereen yliopisto, 2015: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9971-5

    37 min

About Tohtorin vuoro

From the publisher's feed

Nyt on tohtorin vuoro kertoa, miksi hän alkoi aikoinaan tehdä väitöskirjaa. Mikä oli antoisaa ja mikä haastavaa ja ennen kaikkea, mitä siitä seurasi. Haastattelen kasvatus- ja opetusalan tohtoreita,…