Traumainformoitu Toivo

Vieraana Johanna Linner Matikka. 

Jaksossa keskustellaan henkisen pahoinvoinnin ja osattomuuden juurisyistä sekä siitä, miten kipeän raskaistakin tilanteista voi toipua oikea-aikaisella, oikein kohdennetulla tuella ja toivoa löytämällä. Vieraana Johanna Linner Matikka, väitöskirjaa tekevä yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityön moniosaaja.  

Kiinnostuitko? Tästä löydät linkit jaksossa esiin nostetuille sivustoille, väitöstutkimuksille ja aiheille: 

ACE-tutkimus  (adverse childhood experiences)  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9635069/ 

Raimo Salokankaan väitöstutkimus: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/lapsuuden-emotionaalinen-laiminlyonti-heijastuu-aikuisian-mielenterveyteen 

Finnbrain-tutkimus, Turun yliopiston sivut ammattilaisille ja vanhemmille https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/ 

Turvakotien liitto https://ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/apua-lahellasi/ 

Settlementti ry  https://www.perhevakivalta.fi/ 

Naisten linja https://naistenlinja.fi/naisten-linja-suomessa-ry 

Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen: Sarvela, K. & Auvinen, E. (2020). (toim)., Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books.

Heli Siltalan väitöstutkimus: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/08/10-9-2021-psm-heli-siltala-kasvatustieteiden-ja-psykologian-tiedekunta-psykologia/tiedote 

Vieraana Johanna Tervanen

Voisiko lasten ja perheiden pahoinvoinnin taustalla olla osaltaan se, että vanhemmat eivät itse ole ole aikanaan tulleet hoivatuiksi? Miten voisi kyetä antamaan sellaista, jota itse ei ole saanut? Miten voisimme oppia hoivaamaan läheisiämme, tai itseämme? Hoiva kantaa ja luo toivoa, se auttaa erityisesti lastensuojelun palveluiden piirissä olevia vanhempia luomaan parempaa suhdetta lapsiinsa. On tärkeää myös tiedostaa ja auttaa vanhempia ymmärtämään se, miten heillä voi jokin oma kriisi aktivoitua silloin, kun heidän lapsensa on saman ikäinen kuin milloin oma kipeä trauma on tapahtunut. Ensin täytyy siis kohdata ja hoivata vanhemmat, ja tukea vanhempaa hoivaamaan lasta ja itseään.

Myös auttajien oma tausta ja historia ja oman traumataakan kipukohtien tiedostaminen on tärkeää, jotta voi vaikuttavammin auttaa asiakkaita.  

Jaksossa keskustellaan lisäksi suhdeperusteisuudesta ja dialogisuudesta sekä johdatellaan traumatietoisuuden pariin yhteiskuntatieteiden maisteri Johanna Tervasen kanssa. Johanna on toiminut pitkään mm. lastensuojelun päällikkönä sekä lastensuojelun johtavana asiantuntijana Uudenmaan eri alueilla. 

Kiinnostuitko? Tästä löydät linkit jaksossa esiin nostetuille sivustoille ja aiheille:

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/1536666 ”Iso osa lastensuojeluongelmista kumpuaa vanhemman omista traumoista” – Nurmijärven lastensuojelu palkittiin

Johanna Linner https://johannalinner.fi/ 

Theraplay  https://theraplay.fi/