Keskustelimme somefarmaseutti Johanna Hakamäen kanssa siitä, mitä oivalluksia vaati että apteekeista, jotka olivat ennen hänelle työntantajana, tulikin asiakkaita. Haastattelijoina Ulla Teppo ja Anu Raulo.

Tekstivastineen löydät tästä linkistä: https://bit.ly/3L8JgkY

Joku muu, mikä? -podcastit tuotetaan valtakunnallisessa KEMUSOTE-hankkeessa, joka saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta.

Lue lisää: www.jamk.fi/kemusote

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan ensimmäisessä osassa pohditaan mitä sovellusten ja teknologioiden käyttöönotossa tulisi huomioida. Vieraana Tutkimuspäällikkö Taina Eriksson Turun yliopiston Kauppakorkeakoulusta. Hän on mukana tarkastelemassa Moteva-hankkeessa johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta mobiiliteknologian hyödyntämistä rakennusalalla. Vakioääninä mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä.

Tietojärjestelmien käyttöönotto on aina muutos toimintaan ja siinä käyttäjät ovat erittäin tärkeässä roolissa. Hyvä lähtökohta vastuullisessa ja työntekijöitä huomioivassa erilaisten teknologioiden käyttöönotossa on lähteä liikkeelle tarpeesta ja sen juurisyistä. Tarvitaan aikaa ihmisille oppia uudenlaiset toimintatavat ja sulatella asioita. Ennen kaikkea pitää antaa mahdollisuus kokeilla ja käyttää uutta teknologiaa riittävässä määrin, jotta ihminen saa varmuuden omasta osaamisestaan. Ihmisillä on vaihtelevat kapasiteetit, osaamiset ja kyvykkyydet omaksua uusia asioita ja teknologian käytön ja käyttöönoton esteitä voi olla moninaisia. Näistä pitää keskustella käyttäjien kanssa ja pyrkiä sitä kautta purkamaan esteitä.

Innostus uudesta syntyy pienten onnistumisten ja kokemusten kautta ja käyttöönotossa pitäisi edetä askel kerrallaan. Saadaan tehtyä joku asia vähän jouhevammin ja jaetaan kollegan kanssa onnistumisen ilo ja syntyneet hyödyt. Ulkopuolisesta pieniltä näyttävät haasteet voivat tuntua työntekijästä isoilta haasteilta ja käyttöönotto voi turhauttaa ja ihminen voi lähteä kyseenalaistamaan omaa osaamistaan. ”Minä en vain osaa tätä, kaikilta muilta sujuu.”

Johtajan pitää antaa selkeät raamit, perustelut ja yhteinen suunta mihin ollaan menossa sekä päätös, tuki ja aika käyttöönotolle. Pienin askelin, osaamisia kehittäen ja kokeillen yhteistyöllä päästään yleensä parempaan lopputulokseen. Kun mukana on monipuolisesti persoonia, luonteita ja näkemyksiä, niin saadaan rikkaampi kuva ja opit kokeiluista.

Lisää Moteva-hankkeesta: www.utu.fi/digiraksa.

Teksti: Hilkka Heikkilä

Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders

Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti.

Työstressi on yksilön kokemus, joka kuitenkin on työpaikan yhteinen asia. Mitä jos stressiä aiheuttavat työssä eettiset ristiriitaisuudet? Tässä jaksossa eettisestä stressistä puhuvat kaksi dosenttia Mari Kangasniemi Turun yliopistosta ja Mari Huhtala Jyväskylän yliopistosta. Haastattelijoina Ulla Teppo ja Anu Raulo.

Tekstivastineen löydät tästä linkistä: https://bit.ly/3D8i8Qy

Joku muu, mikä? -podcastit tuotetaan valtakunnallisessa KEMUSOTE-hankkeessa, joka saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta.

Lue lisää: www.jamk.fi/kemusote

Yhteiskunnallisia yrityksiä on suhteellisen paljon juuri sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksissä. Heli Peltola avaa tässä podcastissa sitä, mitä yhteiskunnallisen merkin saaminen edellyttää ja mitä se tarkoittaa yrityksen ja toisaalta asiakkaan näkökulmasta. Haastattelijoina Ulla Teppo ja Anu Raulo.

Tekstivastineen löydät tästä linkistä: https://bit.ly/3IxZjY9

Joku muu, mikä? -podcastit tuotetaan valtakunnallisessa KEMUSOTE-hankkeessa, joka saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta.

Lue lisää: www.jamk.fi/kemusote

Tässä #yzcast -podcastin 50. jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä koko YZ-projektitiimin kanssa yhteistyöstä ja projektimatkasta. Mukana siis lehtorit Tanja Shemeikka, Anita Hukkanen ja Marianne Ekonen. Tiimiin kuuluu myös lehtori Elina Vaara, joka ei tällä kertaa päässyt mukaan nauhoitukseen. Hanke päättyy kesäkuussa 2021.

YZ-projektitiimin jäsenet ovat muodostaneet hankkeen aikana paitsi hyvin tiiviin, myös hyvin toimivan työtiimiin. Jokaisella jäsenellä on ollut toisaalta selkeä oma tehtävä, mutta tiimissä on kuitenkin ollut kautta matkan ollut hyvin vahva yhteiskehittämisen tapa. Siinä erityisen oleellista on ollut se, että jokaista ja jokaisen ideoita ja ajatuksia on paitsi kuultu, niin myös otettu suoraan käyttöön projektin eri toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Projektitiimin tekemistä on leimannut myös oppimisen tavoite itse jäsenille. Aihe on kiinnostanut kaikkia ja tuonut sitä kautta myös keskittymistä aiheeseen. Projektimatka onkin ollut hieno oppimismatka myös projektitiimin jäsenille. Erilaisten ihmisten kautta saadaan aina erilaisia näkökulmia mukaan, ja se rikastuttaa ja parantaa monin tavoin toteutusta ja tekemistä. Mukana olleiden yritysten kanssa on monin eri keinoin yhdessä mietitty ja kehitytty eteenpäin. Palautetta hyvästä pöhinästä on saatu myös hankkeessa mukana olleilta yrityksiltä. Merkityksellisyyden tunne on siksikin tärkeää, että se tuo innostusta ja energiaa arkeen ja työn tekemiseen.

Projektitiimissä on vallinnut usein hyvin luottavainen ja iloinen tunnelma. Psykologinen turvallisuus onkin tärkeää, jotta voi oppia ja kehittyä. Se on tärkeä muistaa myös nuorten sukupolvien johtamisessa. Projektissa on tärkeänä tavoitteena ollut YZ-sukupolven äänenä toimiminen. Esimerkiksi palautteen merkityksen ja moninaisuuden esille tuominen projektin eri tilaisuuksissa ja julkaisuissa on ollut tärkeä asia ja juuri YZ-sukupolven näkökulmasta, joille säännöllinen palaute on erityisen tärkeää. Johtamisessa koko ajan tärkeämpää on myös miettiä mihin aikaa voi ja pitää käyttää. Ehkä johtajien on varmasti tärkeä miettiä kuinka uudelleenarvottaa ja aikatauluttaa omaa työtänsä jatkossa.

Projektimatkaa on tehty kysyen ja toisia kunnioittaen ja kannustaen. Onkin tärkeää, että silloin kun aidosti halutaan tehdä aitoa ja todellista yhteistyötä ja kehittämistä muistetaan, että kyse on loppujen lopuksi aina siitä, että kyse on ensisijaisesti ihmisistä (eikä esim. nimikkeestä). Silloin on tärkeää löytää aikaa keskustelulle. Ja keskustelun mahdollistamisessa ja aktivoinnissa oleellista varmasti on se, että kysyy ja kuuntelee.

Teksti: Mirva Leppälä

Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Iris Mäkisen kanssa YZ-hankkeen loppuseminaarin tunnelmissa ja tunnelmista. Iris on matkailu- ja ravintola-alan pitkän linjan toimija, joka toimii yrittäjänä ja toimitusjohtajana Mäntän Klubilla ja hotelli Keurusselässä. Iris on myös MaRa ry:n eli Matkailu- ja ravintola-alan järjestön hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi Iris on toiminut YZ-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Maailma on muuttunut ja sitä kautta myös nuorten kasvualusta on erilainen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kasvualustan ja yhteiskunnan sen hetkisen tilan merkitys luovat pohjan kasvulle. Lisäksi digitaalisuus ja teknologia ovat osaltaan mullistaneet monella tavoin.

Vastuullisuus on nuorille jo tätä päivää ja se on arvona osin tietyllä tapaa heidän geeneissään. Eettisesti ja ekologisesti kestävästi toimiminen voi olla jopa tärkeämpää kuin palkka. Työtä tehdään siis jo isompaa tarkoitusta varten, missä aitous, rehellisyys ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä.

Iästä riippumatta ihmiset toki ovat yksilöitä ja siksi olisi tärkeä tutustua työntekijöihin, ja sitä kautta kunnioittaa myös kaikkea jo olemassa olevaa hyvää. Aina ei tarvitse muuttaa ja kehittää; etenkään, jos homma sujuu. Oleellista on kommunikoida eri sukupolvien välillä ja kokea erilaisuus ennen kaikkea rikkautena.

Vanhemmat työntekijät varmasti oppivat myös hiljalleen oppimaan samalla tavoin avoimesti kuin nuoretkin. Toki tärkeää mahdollista kaikille luonteva toiminta eikä niin, että kaikkien tulee lähtökohtaisesti puhua hyvin avoimesti. Turvallisessa ympäristössä toimiminen on monella tavoin tärkeää ja kantaa pitkälle. Merkityksellisyys on tärkeää kaikille ja tärkeä on nostaa esiin kaiken työn ja kaikenlaisten tehtävien merkityksellisyyttä ja arvostusta.

Kyseenalaistaminen on osoitus kiinnostumisesta, joten nuorten tapa kyseenalaistaa on hyvä. Itse omaksi heikkoudeksi kokema asia voi olla myös voimavara ja arvostamisen kohde jonkun mielestä. Siksi on tärkeää keskustella ja antaa palautetta puolin ja toisin. Nuorille usein on tärkeää myös se, että ihmiset ovat aitoja ja niin sanotusta totta – olivatpa he sitten millaisia tahansa. Usein oleellista on se, että jokainen on sellainen kuin on eikä yritä olla jotain muuta – enempää tai vähempää.

Teksti: Mirva Leppälä

Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKin yrittäjyyden huippuyksikössä Tiimiakatemiassa työskentelevän, päävalmentaja Anu Mannerin kanssa johtamisesta.

Yrittäjyyteen kuuluu keskeisesti johtaminen. Tiimiakatemiassa opiskelijat saavatkin opinnoissaan monipuolista kokemusta erilaisista johtamistehtävistä. Työssä nuorille on usein tärkeää merkityksellisyyden kokemus sekä vaikuttamisen mahdollisuus. Toki jokainen työntekijä haluaa tulla kuulluksi ja olla näkyvä. Tärkeä onkin osoittaa kiinnostusta myös ihmistä kohtaan eikä vain työntekijänä. Kohtaamisten täytyy myös olla aitoja.

Roolien ja tehtävien määrittäminen on usein tärkeää ja siitä hyvä käydä keskustelua yhteisesti. Jokaisen on toki myös tärkeä ottaa vastuu omasta tehtäväkentästään. Halu ottaa vastuuta ja johtaa menevät usein käsi kädessä. Siksi on tärkeää etenkin nuorten kanssa varmistaa myös se, että ei tehdä liikaa. Oleellista on toki myös tuntea ihmiset, jotta tietää kenen kanssa toimitaan mitenkin.

Nuorilla on halu löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä ja niin, että koko elämää koskeva tasapaino ja hyvinvointi on tärkeää. Lisäksi arvot eli ikään kuin se minkä puolesta taistellaan, on tärkeää. Maailma on auki ja nuorillakin on usein mahdollisuus valita, joten enää ei automaattisesti suostuta mihin tahansa. Toki voi olla hyvin konservatiivisillakin arvoilla varustettuja nuoria eli tärkeä muistaa, että arvoja on monenlaisia myös nuorilla.

Johtajan pitää pystyä seuraamaan maailmaa ja kehittymään itse. Johtaja, joka ei itse kasva eikä kehity on varmaan hiipuva laji. Oleellista on myös ymmärtää, että nuoret usein elävät kausiajattelun kautta eli eivät edes tavoittele pysyvää työpaikkaa, jolloin työnantajalla ja johtajalla ei ole samalla tavoin valta-asemaa kuin aiemmin.

Yhteisöllisyyden kasvattaminen etenkin etäyhteyksien kautta on haastavaa. Kaikki tarvitsevat kuitenkin yhteisöllisyyttä. Siksi olisikin tärkeää, että edes välillä olisi mahdollisuus kohdata livenä.

Teksti: Mirva Leppälä

Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat Tulevaisuudenjohtaja-blogia pitävän Kimmo Kolun kanssa johtamisesta.

Itsensä johtaminen on johtajalle yhtä tärkeää kuin työntekijöillekin. Kun osaa johtaa itseään, niin on varmasti kyvykkäämpi johtamaan myös muita. Kun tunnistaa ihmisyyden rajat myös itsessään, niin on helpompi ymmärtää myös toisten rajoja ja johtamistyössä myös etsiä niitä. Samalla myös on kykyä olla armollinen sekä itseä että muiden rajoja kohtaan. Matkaan ei voi lähteä muusta kuin siitä pisteestä, missä itse kukin kulloinkin on eikä oikoreittejä ole.

Johtajuus ei katso titteliä eikä asemaa, johtaminen sen sijaan usein mielletään kuuluvan nimikkeeseen. Johtajuutta voikin jokainen kehittää itsessään. Tekojen kautta tapahtuu asioita ja arjessa elämisen kautta. Hyvänä esimerkkinä arvojohtamisesta on se, että kaikki auttavat toisiaan ihan konkreettisesti eli tarvittaessa vasaraankin tarttuu myös johtotaso.

Nuoret kaipaavat usein valmentavaa johtamista, jonka juuret ovat urheilumaailmassa. Valmentavassa johtamisessa kohdataan ihminen kokonaisuutena ja valmennetaan ihmisten omia ominaisuksia eikä vain taitoja, joita työssä tarvitaan. Asiantuntijaorganisaatioissa on usein samoja elementtejä kuin huippu-urheilujoukkueessa. Esimerkiksi niin, että asiantuntijoilla on usein intohimoa lajiin samalla tavoin kuin urheilijoilla. Siksi asiantuntijatyön johtajan kannattaakin tutustua myös urheilumaailman johtamiseen ja ammentaa sieltä. Tärkeää toki muistaa sekin, että kaikilla ei ole intohimoa työssään eikä tarvitse olla. Tällöin korostuu ulkoiset motivaatiotekijät työssä, kun taas vapaalla voi olla selkeä intohimo johonkin harrastukseen. Tärkeää on toki kuitenkin löytyä merkityksellisyyttä myös työssä jokaisella. Myös johtajan täytyy löytää työstään merkitys ja toki hänen tärkeä auttaa työntekijöitä löytämään oma merkityksellisyyden polkunsa.

Nuoret sukupolvet ovat kyseenalaistaneet tiettyjä asioita (mm. arvot, merkityksellisyys) ja nostaneet keskusteluun asioita, jotka toki koskevat myös vanhempia sukupolvia. Tulevaisuuden johtaminen on lähtökohtainen kaikille parempi suuntaus.

Itsensä johtaminen on yksi tärkein asia johtajalle. Sitä kautta tutustuu itseensä, ymmärtää paremmin muita ja itsensä kehittäminen on helpompaa, kun tuntee itseään. Vuorovaikutustaidot ovat hyvin tärkeitä myös, sillä luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen on tärkeää, jotta on turvallista kertoa omat mielipiteet ja sitä kautta voidaan käydä aidosti rehellistä dialogia.

Teksti: Mirva Leppälä

Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

Merkityksellisyys on yksilöllinen kokemus

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa johtamisen lehtorina työskentelevän Anita Hukkasen kanssa. Heikkilä ja Hukkanen olivat esiintymässä Work goes happy-tilaisuudessa maaliskuussa 2021.

Merkityksellisyys on yksilöllinen kokemus siitä mitkä asiat itse kullekin ovat arvokkaita, tärkeitä. Ja joiden kautta energisoituu; jaksaa työssä sekä löytää tarkoitusta elämälle ja työlle. Merkityksellisen kokemuksen synnyttämisellä voidaan antaa voimavaroja nuorille myös kuormituksen keskelle.

Merkityksellisyys tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Tärkeää on, että merkityksellisyyden tunnetta voi löytää työelämässä, sillä se vahvistaa työhyvinvointia ja lisää tuloksellisuutta. Nuoret miettivät elämää kokonaisvaltaisesti. Tällöin merkityksellistä on silloin jo se, että elämä on tasapainossa; elämässä on sekä työtä ja vapaa-aikaa sopivasti. On siis tärkeää saada tehdä merkityksellisiä asioita myös vapaa-ajalla. Tällöin olennaista onkin se, että työssä on joustavuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa.

Yhteisöllisyys on myös hyvin tärkeää. Eli tehdään merkityksellistä työtä yhdessä ja että työntekijällä on tunne siitä, että kuuluu johonkin joukkoon ja on hyväksytty. Työyhteisöstä on tärkeä saada tukea tarpeen vaatiessa. Palautteen saaminen on tärkeää ja omalta osaltaan luo pohjaa myös merkityksellisyydelle, sillä se on keino osoittaa myös arvostusta. Unelmien työpaikassa ja merkillisyyden näkökulmasta reiluus tuntuu olevan nuorille erityisen tärkeää ja reiluutta halutaan hyvin laajasti ja eri tasoilla. Voitaisiinkin puhua planetaarisesta reiluudesta.

Kuunteleminen, vuoropuhelu ja aito kohtaaminen edistää arvostuksen tunnetta ja sitä kautta lisää merkityksellisyyden kokemusta yksilöissä. Inhimillisyys on tärkeä muistaa. Sopivan rennolla otteella ja turhat hierarkiat ja pönötykset sivuun ja kohdataan ihmiset ihmisinä. Erityisesti lähijohtajan tärkeä laittaa itsensä peliin ja sitä kautta esimerkin kautta kannustaa muita siihen. Toisia nostava ilmapiiri rakentaa myönteisyyttä.

Nuoremmat aikuiset odottavat enemmän perusteluja siihen miksi joku asia tehdään. Siihen onkin tärkeä pysähtyä välillä ja keskustella tarkoituksesta. Myös kiireen ja paineen keskellä on tärkeä muistaa. Olisikin tärkeä nähdä merkityksellisyyden arvo ylipäätään. Se vaikuttaa niin moniin asioihin, että sen äärelle kannattaa pysähtyä, miettiä mikä tuottaa merkityksellisyyttä ja suunnata omaa ajankäyttöäkin sen mukaisesti. Omaa johtamistyötään ja viestintäänsä voi kehittää esimerkiksi videoinnin avulla eli eri arjen tilanteita voisi videoida ja sitä kautta päästä tarkastelemaan jälkikäteen omaa toimintaansa ja esimerkiksi omaa kohtaamistaitoaan. Video toimii tällöin eräänlaisena peilinä ja antaa palautetta itselleen.

Tärkeää on kannustaa myös nuoria samaan eli ottamaan puheeksi ja kertomaan omista toiveistaan ja tarpeistaan.

Teksti: Mirva Leppälä

Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa erityisesti e-urheilua kehittävän projektiasiantuntija Tuomas Rauhansalon kanssa johtamisesta. Rauhansalo on myös mukana e-urheilun start up-yrityksessä.

E-urheilu on vahvassa nosteessa oleva ala. Toki nuoret haluavat myös livenä mukaan ja halutaan pelata fyysisesti yhdessä ja saada valmennusta siihen. Ammattitasolla e-urheilussa on aivan muun urheilun tavoin tärkeää pystyä panostamaan pelaamiseen kunnolla. Tässä voidaankin eri keinon olla apuna ja tukena mm. valmennuksen avulla. Vastuullinen näkökulma valmennuksen toteutuksessa onkin hyvin tärkeää, jotta nuoren hyvinvointi huomioidaan kunnolla.

Tärkeä olisi oppia myös käsittelemään epäonnistumisia ja tunteita. Verkkoympäristössä on tavallaan liian helppo sulkea mikki ja poistua tilasta sen sijaan, että käsiteltäisiin ikävätkin asiat ja tunteet. Avoimen palautekulttuurin rakentaminen on tärkeää. Nuoret kaipaavat paljon palautetta, kehuja ja ohjausta. On tärkeää olla läsnä mahdollisimman paljon myös digitaalisissa kanavissa ja sitä kautta tukea vaikeissakin, epäonnistumisen tilanteissa. Epäonnistuminen on sallittua. Jos et koskaan epäonnistu, niin et myöskään keksi uusia oivalluksia. Epäonnistumisen kautta tarjoutuu mahdollisuus kehittyä. On tärkeää myös, että kerrotaan omia taustoja ja myös niitä epäonnistumisia. Tärkeä keskustella monista elämän alueista eikä välttämättä vain työelämästä.

Johtamisen rooli luottamuksen rakentamisessa onkin ratkaiseva. On varmasti tärkeää, että johtaja on ensin avoin ja laittaa itseään likoon ensin. Esimerkillä johtamisen kautta. Välttämättä ei kirjallisia sääntöjä edes voida tehdäkään, sillä maailma on nykyisin niin hektinen, jolloin tärkeämpää onkin rakentaa kyselykulttuuria, jotta kussakin tilanteessa löydetään optimiratkaisu.

Varjopuolena kyselykulttuurissa on toki se, että samoja asioita kysytään moneen kertaan ja helposti varmistellaan osin vähän turhiakin asioita. Siksi onkin tärkeä kannustaa maalaisjärjen käyttöön. Arvojen tärkeä olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä myös termeinä.

Nuorilta löytyy todella paljon kiinnostusta moneen sekä valmiuksia esimerkiksi graafiseen suunnitteluun ja some-viestintään. Tämä voikin osin haastaa vanhempia, esim. graafikon tehtävissä toimivia. Tässäkin toki tärkeä käydä keskustelu ja mahdollistaa molemminpuolinen oppiminen ja innostaminen. Työparityöskentely on todella tärkeä keino, joka osaltaan pienentää samojen virheiden tekemistä ja vapauttaa energiaa uuden innovointiin. Nuoret erityisesti haluavatkin tehdä paljon yhdessä eikä niinkään yksin. Johtajan on tärkeää olla oikeasti läsnä ja aidosti ohjata nuoreta. Ja olla avoin ja valmis kuuntelemaan ja oppimaan nuorelta.

Teksti: Mirva Leppälä

Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn