Kaksi vuotta Gazan sodan alkamisen jälkeen Israelin ja palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin välille ollaan sovittelemassa rauhaa. Neuvottelupöydällä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelma, jonka ensimmäisen vaiheen sekä Israel että Hamas ovat Trumpin mukaan hyväksyneet.

Trumpin 20-kohdan rauhansuunnitelma on herättänyt sekä kiitosta että kritiikkiä. Erityisesti vaatimus Hamasin aseistariisumista ennen Israelin joukkojen vetäytymistä Gazan kaistalta sekä Gazan jälleenrakennus ilman palestiinalaisten osallisuutta ovat nousseet kiistanalaisiksi teemoiksi.  

Vuosikymmeniä rakentunut konflikti on yhä äärimmäisen tulenarka. Miten siviilien kärsimys voidaan pysäyttää, ja onko Israelin ja Palestiinan välille saavutettavissa kestävää rauhaa?

UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Gazan sodasta, rauhanneuvotteluista ja siitä, mitä vaikutuksia tilanteella on kansainväliselle järjestykselle. Studiossa aiheesta keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Keskustelun moderoi Anni Lindgren. UPI Live tallennettiin 10.10.2025 klo 11-12.

Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa on käynnissä murros, jossa se arvioi läsnäolonsa laajuutta Euroopassa ja haluaa keskittää yhä suuremman määrän resurssejaan Tyynelle valtamerelle.

Trumpin hallinnon poukkoileva ulkopolitiikka on haastanut Yhdysvaltojen liittolaisia. Vastauksena Euroopan maat lisäävät puolustusmenojaan ja ovat kehittäneet uusia koordinaatiomuotoja, joissa Ranska ja Iso-Britannia ovat ottaneet johtovastuuta. Samalla Yhdysvaltojen johto on kertonut olevansa yhä sitoutunut Natoon, ja arkinen työ liittokunnassa on jatkunut normaalisti.

Epävarmuuden keskellä Naton kannatus Suomessa on laskenut. Valtaosa suomalaisista epäilee nyt Yhdysvaltojen Euroopalle antamia turvatakuita. Millaisia vaikutuksia tällä kaikella on Natolle, ja millaisessa liittokunnassa Suomi on jäsenenä?

UPI Live -jaksossa keskustellaan Suomen roolista eurooppalaisemmassa Natossa. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja vanhempi tutkija Iro Särkkä. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.

Donald Trumpin protektionistinen politiikka on luonut uudenlaista epävakautta maailmantalouteen. Tullimaksujen korotukset, kauppasopimusten uudet ehdot ja toimitusketjujen muutokset ovat horjuttaneet kansainvälisiä markkinoita ja herättäneet epävarmuutta valtioiden johdossa.

Yhdysvallat keskittyy kauppasodassaan niin naapurimaihin, Kiinaan kuin Euroopan unioniin. Suurvaltojen välinen jännite ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan uusi vaihde kiihtyvässä geopoliittisessa valtakamppailussa. Yhdysvaltojen tullit ja vastatullit iskevät lujasti myös Eurooppaan, missä Trumpin politiikka on heikentänyt luottamusta perinteisiin kauppasuhteisiin ja luonut pelkoa taloudellisesta taantumasta.

Trumpin arvaamaton politiikka vaatii maailmalta valmiutta moneen mahdolliseen skenaarioon. Millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia tällä uhittelulla on globaalille taloudelle?

UPI Livessä paneudutaan Trumpin käynnistämän kauppasodan syihin ja seurauksiin. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell ja tutkimusprofessori Mikael Mattlin. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.

Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on 24. helmikuuta kulunut tasan kolme vuotta. Presidentti Trumpin viimeaikaiset puheet ovat nostaneet odotuksia sodan uudesta vaiheesta ja mahdollisesta ratkaisusta – sekä suurta pelkoa Ukrainan itsenäisyyden uhraamisesta suurvaltasuhteiden näyttämöllä. Miten Trump ja Trumpin tiimi suhtautuu Ukrainaan ja Venäjään ja mitä meidän tulisi odottaa mahdollisilta rauhanneuvotteluilta?

Ukraina on taistellut itsenäisyydestään ja vapaudestaan jo vuosien ajan. Kymmeniätuhansia ukrainalaisia on menehtynyt sodassa ja useita miljoonia on paennut maasta. Sota on aiheuttanut myös valtavia taloudellisia menetyksiä. Millä tavalla sota on muuttanut Ukrainan politiikkaa ja ukrainalaista yhteiskuntaa, millaista elämä on sodan keskellä, ja miten tulevaisuuteen ja Trumpin aloitteisiin suhtaudutaan maassa?

Monet asiantuntijat puhuvat nyt eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muutoksesta tai jopa murentumisesta. Mitä käsitteellä käytännössä tarkoitetaan, ja miten Ukrainan sota ja sen ratkaisu voi muuttaa sitä? Miten Ukrainan ja EU:n suhde on muuttunut sodan aikana ja millaiselta näyttää tämän suhteen tulevaisuus? Millaista roolia Suomi näyttelee yhteisen EU:n Ukraina-politiikan muokkaamisessa? Voisiko Suomi tehdä enemmän Ukrainan tukemiseksi?

UPI Live -lähetyksessä keskustellaan maanantaina 24. helmikuuta klo 16 alkaen Ukrainan sodan kehityskaarista ja sen monitahoisista ja pitkäaikaista seurauksista. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari ja Aleksanteri-instituutin (HY) apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Keskustelun moderoi Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Matti Koskinen

Presidentti Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuussa 2025. Uusi hallinto näyttää olevan edellistä Trumpin hallintoa paremmin valmistautunut tehtäväänsä. Tästä huolimatta on syytä olettaa, että epävarmuus säilyy merkittävänä tekijänä Yhdysvaltain politiikassa lähitulevaisuudessa.

Sisäpolitiikassa suurimmat haasteet liittyvät demokratian tilaan, talouskysymyksiin ja kansalliseen turvallisuuteen. Ulkopolitiikassa epävarmuutta herättävät Trumpin kannanotot liittolaissuhteisiin ja suurvaltakilpailuun, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen vakauteen.

Trump on luvannut heti presidenttiytensä ensimmäisinä päivinä panna toimeen lukuisia asetuksia, jotka toteutuessaan ohjaisivat Yhdysvaltoja kohti uutta suuntaa. Millaista politiikkaa Trumpin toinen kausi tuo mukanaan, ja millaisia vaikutuksia sillä on sekä Yhdysvaltojen että maailman tulevaisuuteen?

UPI Live lähetyksessä keskustellaan Yhdysvaltain sisä ja ulkopolitiikasta Trumpin toisen kauden aikana. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja vanhempi tutkija Ville Sinkkonen. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.

Donald Trumpin seuraava presidenttikausi Yhdysvalloissa tulee muokkaamaan niin globaalia järjestystä kuin kansainvälisiä sopimuksia. Kiistanalainen presidentti astuu virkaan vasta tammikuussa 2025, mutta jo tähän mennessä kuohuntaa ovat herättäneet muun muassa Trumpin vaalilupaukset, virkanimitykset ja väitetty puhelinkeskustelu Vladimir Putinin kanssa.

Vaikka Trumpin vaalivoittoa povattiin etukäteen ympäri maailman, tulokseen on ensireaktioiden perusteella valmistauduttu Euroopassa huonosti. Johtajuuden ongelmat Euroopan sisällä haastavat eurooppalaisten omaa turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa tilanteessa, jossa lännen perinteinen johtovaltio on jälleen avoimesti ilmaissut epäluulonsa yhteisiä pelisääntöjä kohtaan. Mihin suuntaan monenkeskinen yhteistyö voi kehittyä, kun maailmanpolitiikan peruspilarit järkkyvät? Ja miten eurooppalaisten tulisi tähän tilanteeseen suhtautua?

UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Trumpin vaalivoiton globaaleista seurauksista. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja ohjelmajohtaja Katja Creutz. Keskustelun moderoi Anni Lindgren.

Tämä striimattiin livenä 28.11.2024 klo 10-11

Naton kohtaamat uhkat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi. Perinteisten sotilaallisten ja aseellisten hyökkäysten rinnalle on noussut uusia, monimutkaisempia uhkakuvia. Näihin kuuluvat esimerkiksi hybridiuhkat, kyberhyökkäykset, sekä modernit teknologiset haasteet, kuten droonien käyttö ja autonomiset asejärjestelmät.

Uudet uhkat vaativat Natoa kehittämään kykyään vastata muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Puolustuksen ja pelotteen modernisoinnin lisäksi puolustusliiton jäsenmaiden on löydettävä yhteinen tahtotila, jotta nouseviin turvallisuusuhkiin voidaan vastata riittävällä tehokkuudella.

UPI Live -lähetyksessä käsitellään Naton varautumista ja vastaamista muuttuviin uhkakuviin. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä, tutkija Joel Linnainmäki ja tutkija Markus Holmgren. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.

UPI Live -jakso julkaistaan Naton julkisuusdiplomatiaosaston tuella.

Alueellisten ja valtiollisten turvallisuustoimien merkitys kasvaa kiristyvien geopoliittisten jännitteiden ajassa. Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa on tärkeä rooli myös taloudellisella turvallisuudella, jolla pyritään ylläpitämään kauppaa, kilpailukykyä ja teknologista kehitystä unionin alueella.

Euroopan talouden turvallisuutta on pyritty takaamaan sääntelyllä, ja myös uusi EU-komissio joutuu päätöksenteossaan vastaamaan taloudellisen turvallisuuden haasteisiin kriisien keskellä. EU:ssa on jo vuosia keskusteltu muun muassa strategisesta autonomiasta ja irtikytkennästä – mutta mitä kaikkea taloudellinen turvallisuus kokonaisuudessaan vaatii?

UPI Live lähetyksessä pohditaan EU:n taloudellisen turvallisuuden tilannekuvaa ja tulevaisuutta. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Mikael Wigell, tutkija Joel Linnainmäki ja Huoltovarmuuskeskuksen tutkimus ja analyysiosaston johtaja Axel Hagelstam. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren. Upi LIVE lähetettiin suorana lähetyksenä 20.8.2024

Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa ennakoidaan käännöstä oikealle. Laitaoikeiston nousun lisäksi EU:ssa puhuttavat vaalien alla ilmastoteemat, talous ja turvallisuus. EU:n laajentumiskeskustelut ja muut sisäiset muutokset vaikuttavat myös osaltaan vaaliasetelmiin. Mitä asioita Euroopan päätöksenteossa tullaan edistämään seuraavan viiden vuoden aikana, ja mitkä jäävät jalkoihin?

Tässä UPI Live -lähetyksessä arvioidaan eurovaalien tulosta ja tulevaisuuden EU-politiikkaa. Asiantuntijoina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela, vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku ja tutkijatohtori Sanna Salo. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.

Suomalainen turvallisuusajattelu perustuu kokonaisturvallisuuden käsitteelle. Läpileikkaava ajattelutapa turvallisuudesta ulottuu kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Kansalliseen turvallisuuteen vaikuttaakin enenevissä määrin myös kiertotaloussiirtymä, jota pidetään edellytyksenä globaalin talousjärjestelmän uudistumiselle.

Tämänkertaisessa UPI Live jaksossa pohditaan kiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren, Demos Helsingin tiimijohtaja ja kiertotalousasiantuntija Otso Sillanaukee, Rambollin ympäristö ja vastuullisuuskonsultti Tuuli Teittinen ja puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Kati Vuorenvirta.

UPI Live -lähetys 29.5.2024 oli julkaisutilaisuus raportille ”Kiertotalous ja resilienssi – Kiertotalouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa”.