UPI Live

Sota Gazassa horjuttaa koko Lähi-idän vakautta. Alueen maiden väliset jännitteet juontavat juurensa vuosikymmenten taakse, ja taustalla vaikuttavat niin politiikka, uskonto kuin raha. Persianlahden ja Punaisenmeren alue on kauppapoliittisesti tärkeä solmukohta, jonka ongelmissa myös länsimailla on keskeisesti näppinsä pelissä.

Israelin iskut Gazaan ovat nostaneet pintaan vanhoja kiistoja ja tarjonneet oivan maaperän muun muassa aseellisten ryhmittymien ja autoritääristen hallintojen jalansijan kasvulle alueella. Nyt räjähdysherkkä tilanne uhkaa kansainvälistä järjestystä ja voisi laajentuessaan aiheuttaa jopa suursodan Lähi-idässä.

UPI Live -lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tutkija Mohammed Hadi. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.

Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Sotilasliittojen ulkopuolella pysytellyt maa teki Venäjän hyökkäyssodan katalysoimana uuden linjanvedon, ja hakuprosessin vaiheita seurattiin herkeämättä. Nato-yhteistyötä on Suomessa tehty vuosikymmeniä, mutta virallisen jäsenyyden myötä maa on siirtynyt viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Miten ensimmäinen vuosi Nato-jäsenenä on edennyt, ja millaisia askelmerkkejä jäsenyydelle on odotettavissa tulevaisuudessa? Entä mitä muutoksia Ruotsin jäsenyyden ratifiointi tuo mukanaan?

UPI Live -lähetyksessä keskustelaan Suomen vuodesta Natossa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, vanhempi tutkija Iro Särkkä ja vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa sekä puolustusministeriön erityisasiantuntija Outi Mäkinen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.

Ydinaseet ja niiden mukanaan tuoma pelotepolitiikka ovat nousseet turvallisuuspoliittisen keskustelun avainkysymyksiksi niin Suomessa kuin maailmalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on palauttanut pelot ydintuhosta maailmannäyttämölle ja kirittänyt myös Suomen osaksi ydinaseliittoumaa.
 
Maaliskuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiinn ydinasepolitiikasta ja Suomen roolista Naton ydinpelotteen rakentamisessa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelivät Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu, tutkija Jyri Lavikainen ja Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on vavisuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria jo kaksi vuotta. Kun sota leimahti helmikuussa 2022, johtajat länsimaissa lupasivat tukea Ukrainan taistelua niin kauan kuin tarvetta on. Nyt varaukseton tuki on kuitenkin uhattuna.

Etenkin eurooppalaisten valtioiden hupenevat asevarastot ja kiristyvät kukkaronnyörit, kansalliset poliittiset muutokset ja Yhdysvaltain presidentinvaalien luoma epävarmuus ovat johtaneet soraääniin lännen aiemmin yksimielisessä kuorossa. Ongelmia aiheuttavat ensi kertaa sitten sodan alkamisen myös Ukrainan sisäiset suhteet, kun asevoimien komentaja Valerii Zalužnyi on julkisesti haastanut Volodymyr Zelenskyin näkemyksiä sodan tilanteesta.

Samaan aikaan Venäjä on vahvistanut armeijaansa ja vaikuttaa jatkavan sotatoimiaan menetyksistä välittämättä. Voittaako Venäjä sodan – ja mitä se tarkoittaisi niin Suomelle, Euroopalle kuin koko maailmalle?

Helmikuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiin Ukrainan sodasta torstaina 15. helmikuuta. Aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja tutkija Minna Ålander. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.

Vuosi 2024 käynnistyy maailmanpoliittisesti haastavassa tilanteessa. Konfliktien määrä on historiallisen korkealla tasolla ja inflaatio nakertaa sekä valtiollista päätöksentekoa että yksilöiden toimeentuloa. Epävarmuus ja riskit kasvavat, mikä vaikuttaa niin kansainväliseen yhteistyöhön, kauppaan kuin diplomatiaan.

Vuonna 2024 myös yli puolet maailman väestöstä suuntaa äänestysuurnille. Jopa 64 valtiossa järjestetään tänä vuonna vaalit, ja joukkoon mahtuvat niin Yhdysvaltain presidentinvaalit, eurovaalit kuin tukku vaaleja globaalin etelän suurmaissa kuten Intiassa, Pakistanissa ja Indonesiassa. Mitä voimme odottaa kaikkien aikojen vaalivuodelta maailmassa, jossa demokratiakehitys on jo pidempään ollut negatiivista?

Vuoden ensimmäisessä suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan kuluvan vuoden odotetuista ulkopoliittisista käänteistä. Miten konfliktien sekä taloussuhdanteiden muutokset vaikuttavat maailman vaaleihin ja mitä muuta liikehdintää voimme tulevana vuonna odottaa?

Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz, ohjelmajohtaja Juha Jokela ja virkaa tekevä johtaja Mikael Mattlin. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.

Striimattiin livenä 1.11.2023

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden suhde on nykyisessä toimintaympäristössä korostuneen yhteenkietoutunut. Yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävät kansainväliset yhteydet ovat mahdollistaneet myös vihamielisen hybridivaikuttamisen suoraan kansalaisyhteiskunnan ytimeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on entisestään nostanut huolen yhteiskunnan kriittisten toimintojen haavoittuvuudesta. Samalla kansallisen turvallisuuden keskeiseen rooliin on noussut kansainvälisten yhteyksien ja niihin liittyvien riippuvuuksien ja uhkien hallinta.

Keskustelussa käsitellään Suomen mahdollisuuksia parantaa yhteiskunnan resilienssiä ulkoisia uhkia vastaan. Mitkä ovat todennäköisimmät Suomeen kohdistuvat hybridiuhat? Mikä on resilienssin ja hybridiuhkien suhde? Mitkä ovat Suomen huoltovarmuuspolitiikan tämän hetken painopisteet ja miten toimintaa tulisi entisestää kehittää? Miten yhteiskunnan kriittisiä toimintoja tulisi nykyisessä toimintaympäristössä suojata?

Puhujat:
Axel Hagelstam, suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja, Huoltovarmuuskeskus
Valtteri Vuorisalo, kansallisen turvallisuuden työelämäprofessori, Tampereen yliopisto
Harri Mikkola, ohjelmajohtaja, UPI

Puheenjohtaja:
Anni Lindgren, asiantuntija, UPI

Striimattu livenä 7.12.2023

Konfliktien ja kiihtyvän suurvaltakamppailun siivittämänä maailma on parhaillaan matkalla taaksepäin globalisaatiokehityksen kultavuosista. Vuosikymmeniä rakennetut yhteiset pelisäännöt on tällä hetkellä kyseenalaistettu niin kansainvälisen oikeuden kuin monenkeskisten sopimusten osalta. Kansainvälinen yhteistyö on siiloutunut niin turvallisuuden, teknologian kuin kaupan alalla.

Ulkopoliittisen instituutin suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan mutkistuvasta maailmanpolitiikasta moninapaisen globaalin järjestyksen keskellä. Voivatko muutokset keikuttaa tai jopa kaataa kansainvälisen yhteistyön instituutioita – tai tuoda näyttämölle uusia suurvaltoja?

Puhujat: 
Sinikukka Saari, johtava tutkija, UPI  
Olli Ruohomäki vieraileva johtava asiantuntija, UPI 
Elina Sinkkonen, vanhempi tutkija, UPI 

Moderaattori: Anni Lindgren, UPI

Striimattu 23.10.2023

Palestiinalainen Hamas-järjestö iski lokakuussa Israeliin laajamittaisesti ja yllättäen. Ensimmäiset iskut tehtiin alleviivaten Jom Kippur -sodan muistopäivän lähettyvillä, minkä jälkeen islamistisen järjestön harjoittama terrori on vaatinut jo tuhansia loukkaantuneita ja kuolleita siviilejä. Pian ensimmäisten Hamasin iskujen jälkeen Israel käynnisti laajamittaiset vastatoimet, joiden uhriluku on myös noussut jo tuhansiin.

Hamasin iskut Israeliin ovat maan historian tappavimpia. Humanitaarinen hätä uhkaa nousta ennenkuulumattomaksi myös Gazan palestiinalaisalueella, jossa Israelin hallinto on katkaissut veden ja sähkön sekä estänyt humanitaarisen avun saannin miljoonilta ihmisiltä. 

Tilanne koko Lähi-idässä on synkkä, sillä Israelin ja Hamas-joukkojen välinen konflikti vaikuttaa myös lähialueisiin. Tilanne on nostattanut kansainvälisessä yhteisössä suuria reaktioita ja huomattavan vastakkaisia näkemyksiä. 

Ulkopoliittisen instituutin suorassa UPI Live -lähetyksessä keskustellaan Israelin ja Hamas-järjestön toiminnasta sekä taustoitetaan Israelin ja Palestiinan välistä tilannetta. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.

Striimattu 7.12.2022

Suurvaltakilpailun kiristyminen on palauttanut ydinaseet kansainvälisen turvallisuuden keskiöön. Yhdysvaltain ja Venäjän välille rakentunut ydinasesopimusten verkosto on murentumassa, ja Kiina kasvattaa ydinasearsenaaliaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on yhtäältä osoittanut ydinasepelotteen merkityksen suurvaltakonfliktia patoavana tekijänä. Toisaalta Venäjän aggressio on kasvattanut taktisen ydinaseen käytön todennäköisyyttä. Suomi on kansainvälisen myllerryksen keskellä liittymässä Naton jäseneksi ja osallistuu tulevaisuudessa liittokunnan ydinasepolitiikkaan.

Ulkopoliittisen instituutin livestriimissä keskustellaan ydinaseiden merkityksestä maailmanpolitiikassa ja Euroopan turvallisuudessa. Mikä merkitys ydinasepelotteella on ollut Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan? Mikä on ydinasevalvonnan tulevaisuus? Miltä näyttää Naton ydinasepolitiikka ja mitä se merkitsee Suomelle?

Puhujat:
Jyri Lavikainen, tutkija, UPI
Tiina Raijas, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö
Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

Moderaattori:
Matti Pesu, johtava tutkija, UPI

Striimattiin livenä 31.3.2023

UPI Live: Suomi Natossa - mikä muuttuu?

Puhujat:
Mika Aaltola, Johtaja, UPI
Tuomas Iso-Markku, vanhempi tutkija, UPI
Minna Ålander, tutkija, UPI
Iro Särkkä, tutkijatohtori, UPI
Charly Salonius-Pasternak, johtava tutkija, UPI

Lue julkaisu täällä: https://www.fiia.fi/julkaisu/suomen-n...