Tutkajärjestelmämme havaitsevat hävittäjiä ja ohjuksia satojen kilometrien päähän, mutta matalalla lentävät droonit jäävät katveeseen. Ukraina kipuilee Venäjän alati kehittyvän sotateknologian kanssa. Kumpi on voitolla hybridisodassa itä vai länsi? Euroopan on rakennettava pikaisesti uudenlaisia järjestelmiä, samaan aikaan kun sen teknologia ja puolustuksen kapasiteetti laahaavat perässä. Mm. näistä teemoista tämän viikon jaksosta, joka tulee tällä kertaa Helsingistä.

Vierailin Yhdysvalloissa Münchenin turvallisuuskonferenssin kutsumana ja tämän viikon podcastissa reflektioita mm. tästä sekä pohjustusta tähän YK:n korkeantason viikkoon. Muina teemoina mm. assosisaatiosopimus Israelin kanssa ja missä jamassa on EU:n kilpailukyky vuosi Draghin kilpailukykyraportin jälkeen.

Ursula von der Leyen lupasi EU:n ulkorajan vahvistamista ja nosti esiin konkreettisesti droonimuurin itärajan turvaksi. Suomesta löytyy tähän teknologiaa ja osaamista, mutta löytyykö julkiselta puolelta rahoitusta ja mahdollisuus täyttää tilauskirjat ripeästi? Droonimuuri olisi käytännössä havaitsemis- ja torjuntajärjestelmä, jolla voidaan tunnistaa ja mahdollisesti tuhota tarvittaessa vihollisen droonit.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää huomenna keskiviikkona 10.9. vuosittaisen Unionin tila -puheensa. Odotettavissa on hehkutusta puolustus- ja turvallisuusunionista sekä yksinkertaistamispaketeista, joiden tarkoitus on vahvistaa kilpailukykyä. Samalla hän joutuu kuitenkin puolustamaan surullista kauppadiiliä Yhdysvaltojen kanssa sekä nostamaan väistämättä esiin Gazan tilanteen sekä mahdolliset turvatakuut Ukrainalle.

EU:n syksy starttaa tällä viikolla. Tanska on päättänyt lähteä hamuamaan viranomaisille ja tekoälylle pääsyn yksityisiin viesteihin, EU-USA -kauppaneuvottelut ja raha puhuttavat heti kärjessä. Tervetuloa taas viikoittaisen EU-aiheisen podcastin pariin.

EU teki viime viikolla viestinnällisen virheen juhliessaan ennenaikaisesti voittoa tullineuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa. Viimeistää nyt on aika nostaa myös palvelut neuvottelupöytään. Eurooppalaiset yritykset on asetettava etusijalle. Tämän tulee näkyä niin huomenna julkistettavassa EU:n monivuotisessa budjettikehyksessä, verotuksessa, lainsäädännössä kuin julkisissa hankinnoissa.

Parlamentti äänestää torstaina von der Leyen II komission luottamuksesta. Epäluottamus heräsi komission puheenjohtajan viestien vaihdosta lääkeyhtiö Pfizerin johdon kanssa korona-aikaan. Komissio kieltäytyi viestien julkistamisesta. Suurempi haaste komissiolle on kuitenkin äärioikeiston nousu ja luottamuksen nakertuminen jakolinjoja herättävien EU- ja kansallisen tason kysymysten osalta.

Asiat jotka muuttaisin välittömästi EU:n politiikassa juuri nyt: mittavampaa Ukrainan tukemista, palaisin takaisin valtiontukisääntöihin, asettaisin nopeammalla tahdilla vaikuttavampia sanktioita Venäjää kohtaan ja keskittyisin energiapolitiikassa sekä sääntelyn yksinkertaistamisessa aidosti merkittäviin toimiin.

Nyt kun EU:n tämän kauden tavoitteessa yksinkertaistaa ja vähentää EU-sääntelyä merkittävästi on päästy vauhtiin, alkaa vauhti myös huimata osaa päättäjistä ja yrityksistä. Varsinkin niistä, jotka ovat menneet ennakoimaan keskeneräistä sääntelyä. Aamun viestini onkin: älkää alkako noudattaa etukäteen mitään komission esityksiä ennen kuin lainsäätäjät ovat niistä päättäneet. Ennakointi tulee ainostaan kalliiksi. Kuuntele aamun podcast niin tiedät miksi.

Ukraina ja Venäjä tuottavat ja käyttävät tänä vuonna komission arvion mukaan noin 4 miljoonaa lennokkia. Ukraina on, yhdysvaltalaisen osaamisen siivittämänä, noussut maailman kärkiluokkaan korkean teknologia puolustuskalustollaan. Eurooppa vahvistaa nyt suorituskykyjään ennätystahtia ja tämä vaatii EU-lainsäädännön uudistamista niin hankintojen, puolustustuotteiden liikkuvuuden kuin rahoituksenkin osalta.