Jean Mancini

Erkki Tuomioja on Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri. Hän toimi kyseisessä tehtävässä yhteensä 4052 päivän ajan vuosina 2000-07 ja 2011-15. Häntä on myös kutsuttu ikuiseksi radikaaliksi.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Henry Saari kuuluu oman alansa kotimaisiin pioneereihin. Hän oli lupaava jalkapalloilija, mutta hänen pelinsä loppuivat lyhyeen polvivamman takia. Vuonna 1993 hänet valittiin Mr. Finlandiksi ja Mr. Europe -kisassa hän ylsi kolmannelle sijalle. Ura mallina ei kuitenkaan tuntunut ottavan tuulta alleen halutulla tavalla, joten Saari päätti tarttua toisenlaiseen työtarjoukseen.

Vuonna 1995 hänet lennätettiin Yhdysvaltoihin esiintymään pornoelokuvassa Hot Weekend at Ernies. Samassa elokuvassa nähtiin liuta alan kansainvälisiä tähtiä, kuten Nina Hartley, Peter North, Helen Duval ja Jon Dough. Pian kokemuksen jälkeen Saari perusti oman aikuisviihde-elokuvien tuotantoon keskittyvän yrityksen ja alkoi käyttää taiteilijanimeä Henry Suuri. Yhteensä Saari esiintyi lähes 40 elokuvassa.

Henry Saaren on saattanut nähdä myös muunlaisissa rooleissa. Vuonna 2003 hän näytteli Reino Nordinin tähdittämässä elokuvassa Hymypoika ja vuonna 2015 kauhuleffassa Bunny the Killer Thing. Lisäksi hän osallistui Olet mitä syöt -ohjelmaan vuonna 2019.

Jean Mancini haastatteli Henry Saarta puhelimitse 11.3.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Veli-Pekka ”Vellu” Ketola kuuluu ehdottomasti Suomen kaikkien aikojen legendaarisimpiin jääkiekkoilijoihin.

Hän aloitti menestyksekkään kiekkouransa Ässiä edeltäneessä Porin Karhuissa ja nousi nopeasti aikansa suureksi suomalaispelaajaksi. Ensimmäisen pääsarjaottelunsa hän pelasi vain 15-vuotiaana.

Vaikka Ketola yhdistetään oikeutetusti ja automaattisesti Porin Ässiin, ehti hän vierailla yhden kauden ajan myös Aimo Mäkisen luotsaamissa Jokereissa. Lukuisten SM-sarjassa pelattujen kausien jälkeen hän pakkasi laukkunsa ja lähti ensimmäisenä suomalaisena Heikki ”Hexi” Riihirannan kanssa ammattilaiseksi Pohjois-Amerikkaan. Vuosi oli 1974, liiga oli WHA ja joukkue Winnipeg Jets.

Veli-Pekka Ketola muistetaan myös ansiokkaasta maajoukkueurastaan. Hän pelasi kuusissa MM-kilpailuissa ja kahdesti Olympiakilpailuissa. Ketolan 183:sta A-maaottelusta kertyi tehopisteet 60+45, eli 105. Hän oli muun muassa joukkueensa paras pistemies murheellisesti päättyneissä kotikisoissa 1974, jolloin Suomen maalivahti Stig Wetzellin doping-näytteestä löytyi jälkiä efedriinistä.

Ketola jatkoi elämäänsä jääkiekon parissa myös pelaajauransa jälkeen. Hän toimi Ässien päävalmentaja vuosina 1993-1996 ja toimitusjohtajana vuosina 1994-2000. Toimitusjohtajuus loppui skandaaliin, jossa Ketola pidätettiin epäiltynä pääsylippujen ohimyynnistä. Syytteet raukesivat, mutta tapaus vaikutti syvästi Ketolan ja Ässien johdon suhteisiin.

Nyttemmin vanhat kaunat ovat jääneet taakse. Ässät on jäädyttänyt Ketolan pelinumeron 13 ja tammikuussa 2014 hänet nimettiin Ässien urheilutoiminnan mentoriksi.

Jean Mancini haastatteli Veli-Pekka Ketolaa puhelimitse 11.2.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Janne Raninen on istunut lähes puolet elämästään vankilassa kahdesta murhasta. Hän syntyi Ruotsissa ja vietti lapsuutensa Tukholman Jordbron lähiössä. Hän päätyi lopulta ampumaan Tukholman alamaailmassa vaikuttaneen jugoslavialaisen mafiapomo Dragan Joksovićin vuonna 1998.

Vuonna 2003 Raninen ja kolme muuta miestä saivat tuomion Helsingin Vuosaaressa toteutetusta Volkan Ünsalin murhasta. Murhan taustalla vaikuttivat yhteydet Ruotsin suurimpaan arvokuljetusryöstöön. Myöhemmin myös Helsingin huumepoliisin ex-pomo Jari Aarnio tuomittiin samasta murhasta, sillä hän oli oikeuden mukaan tiennyt rikoksesta etukäteen, mutta jättänyt sen estämättä.

17 vuotta elinkautistaan kärsinyt Raninen vapautuu maaliskuussa 2021 hovioikeuden päätöksellä. Rikosseuraamuslaitos ei puoltanut hänen vapauttamista.

Raninen on kirjoittanut kolme kirjaa; Isänä vankilassa (2013), Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi (2018) sekä Selliläppää vankilasta (2021). Hän toimii puheenjohtajana Voikukkalapset ry:ssä, jonka tarkoituksena on auttaa nykyisten ja entisten lainrikkojien lapsia. Lisäksi hän luotsaa omaa true crime -aiheista podcast-ohjelmaa.

Raninen toivoo kirjojensa, yhdistystoimintansa ja podcastinsä auttavan varoittavien esimerkkien avulla ihmisiä tekemään oikeita valintoja elämässään ja pysymään kaidalla tiellä. 

– Rikollinen elämä ei ole tavoittelemisen arvoista, hän toteaa.

Jean Mancini haastatteli Janne Ranista puhelimitse 10.2.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kansikuvan kuvalähde: Theofanis Kavvadas. Kuvaa muokattu. Käytetty kuvaajan luvalla.

Juhan af Grann on maailmallakin huomiotu ohjaaja-tuottaja. Hänen ufoja sekä paranormaaleja ilmiöitä käsittelevien televisio-ohjelmiensa esitysoikeudet on myyty lukuisiin maihin. Hänen ohjelmansa ovat kahmineet hyllymetreittäin alan palkintoja. Vaikka hänen tuoreimmasta ohjelmastaan on tullut kuluneeksi melkein 20 vuotta, on hänen teostensa sisällöstä ja niiden arvosta kiistelty aina näihin päiviin asti.

Kuopiossa lapsuutensa viettänyt Af Grann opiskeli mainos- ja markkinointialaa Saksassa ja Puolassa. Palattuaan Suomeen hän toimi yli kymmenen vuotta Mainostelevision erikoistoimittajana, tuottaen menestyksekkäitä ja arvostettuja ohjelmia. Hänen työsuhteensa irtisanottiin keväällä 1983, jonka jälkeen hän jatkoi videoprojektiensa työstämistä oman tuotantoyhtiön, Grann Productionin, nimissä.

Lista af Grannin ohjelmista on pitkä ja värikäs, mutta ainakin kotimaassa hänen tunnetuimpia teoksia lienevät toista maailmansotaa käsittelevä Kun maailma paloi (1969), Urho Kekkosen elämästä tehty dokumentti UKK - Luova valtiomies (1975) sekä tietenkin yliluonnollisia ilmiötä esittelevät Vieraita taivaalta (1992), UFOt ja paranormaalit ilmiöt (1995), Uusi ilmestyskirja - ihmiskunnan viimeinen exodus (1998) sekä Tunkeilijat (2002). Keväällä 2003 hänet saattoi nähdä Subtv:n yöchat-ohjelmassa nimeltä Hologrann.

2000-luvulla af Grannin esiintymiset julkisuudessa alkoivat vähentyä. 2010-luvulle tultaessa niitä ei ollut enää lähestulkoon ollenkaan. Pilkan ja ivan kohteeksi joutunut Juhan af Grann on viettänyt viimeiset vuodet hiljaiseloa, samalla kun hänen elämäntyöstään kiistellään edelleen.

Jean Mancini haastatteli Juhan af Grannia puhelimitse 26.1.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Soppakanuuna (https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhan_af_Grann#/media/Tiedosto:Juhan_af_Grann.jpg) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/. Kuvaa muokattu.

Ossi Ahlapuro on varmasti kaikille 80- ja 90-luvuilla varttuneille tuttu ääni lukuisista piirrossarjoista ja -elokuvista. Pitkän uransa aikana hän ehti näyttelemään noin 1000 ääniroolia, joista kuuluisimpien joukosta voisi poimia esimerkiksi sellaisia hahmoja kuin Thomas O’Malley Aristokateista, prinssi Juhana Robin Hoodista sekä tuomari Frollo Notre Damen kellonsoittajasta.

Hänen uransa näyttelijänä alkoi jo vuonna 1960, kun hänet valittiin lauluäänensä ja hyvän energiansa ansiosta legendaariseen revyyteatteri Punaiseen Myllyyn. Samaan paikaan siis, jossa aikoinaan vaikuttivat myös muun muassa Reino Helismaa, Toivo Kärki ja Olavi Virta. 

Punaisesta Myllystä Ahlapuron matka jatkui Teatteri Jurkan ja Kotkan kaupunginteatterin kautta Yleisradion Radioteatteriin vuonna 1967. Vuosia Ylen palveluksessa kertyi 34 – aina vuoteen 2001 saakka.

Näyttelemisen lisäksi Ossi Ahlapuro on niittänyt menestystä laulajana. Hänen uransa muusikkona sai räjähdysmäisen alun, kun Ritva Oksasen kanssa duettona laulettu Maria Isabel hallitsi soittolistoja koko kesän 1970, ja Ahlapuro onkin jatkanut yleisön viihdyttämistä keikkalavoilla näihin päiviin saakka.

Jean Mancini haastatteli Ossi Ahlapuroa puhelimitse 13.1.2021. 

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kuvalähde: Varkauden teatteri

Pauliina Laitinen on kenties Suomen tunnetuin taideasiantuntija. Hän väitteli filosofian tohtoriksi kotimaisista taidemarkkinoista vuonna 2001 Turun yliopistolta, jonka jälkeen hän on toiminut muun muassa taidekonsulttina, kolumnistina, luennoitsijana ja kirjailijana. 

Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi viimeistään vuonna 2014 alkaneesta Rojua, rojua -ohjelmasta ja muutama vuosi myöhemmin hänet nähtiin myös Huutokaupan metsästäjät -sarjan suomalaisessa versiossa.

Laitinen on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja taidemarkkinoista, taiteeseen sijoittamisesta sekä taiderikollisuudesta. Hänen ensimmäinen fiktiivinen romaaniteoksensa on yhteistyössä Antti Marttisen kanssa kirjoitettu Kolme punaista rubiinia, joka julkaistiin vuonna 2019.

Jo 30 vuotta kestäneen uransa aikana Pauliina Laitinen on pyrkinyt tuomaan kaiken kansan saataville aiemmin pimennossa ollutta tietoa taiteen keräilystä ja esimerkiksi taideteosten hintojen muodostumisesta.

Jean Mancini haastatteli Pauliina Laitista puhelimitse 29.12.2020. 

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Peter "Pepe" Jürgens on tullut suomalaisille tutuksi todellisena median moniottelijana. Parhaiten hänet tunnistetaan urheilutoimittajana ja -selostajana, mutta hän on tehnyt vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana muun muassa lukuisia juontokeikkoja sekä radiotöitä Sport FM- ja Radio Suomi Pop -kanaville.

Tällä kertaa Jean Mancini pyrkii kuitenkin keskittymään tiettyyn osa-alueeseen Jürgensin elämästä; nimittäin 17. joulukuuta 1987 kuvattuun videoon, jossa Jürgens haastattelee Hurriganes-basisti Hugo Christer "Cisse" Häkkistä. Kyseinen video on löytänyt vuosia ensiesityksensä jälkeen innokkaan yleisön, joka katsoo sitä toistuvasti YouTubesta ja käyttää haastattelusta kumpuavia ilmaisuja jokapäiväisessä puheenparressaan.

Kyseinen haastattelu saattaa pudota marginaaliseen “tietäjät tietää” -lokeroon, mutta sen paisumista jonkinlaiseksi kulttuuri-ilmiöksi tuskin kukaan pystyy kieltämään. Onhan haastattelun lausahdusten pohjalta tehty t-paitojakin! Mitkä siis olivat tämän kulttiklassikon taustat? Tähän kysymykseen Jean ja Mancini lähtevät hakemaan vastauksia tässä jouluisessa erikoisjaksossa.

Aihe on ajankohtainen muutamastakin eri syystä, joista ehkä vähäisimpänä mainittakoon Jürgensin ja Häkkisen pitkä keskustelu joulunvietosta ja juhlapyhien merkityksestä haastattelun aikana. Tämän lisäksi vuoden 2020 tapaninpäivänä tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Del Monte Häkkinen liittyi maksakirroosin uuvuttamana taivaalliseen rock-bändiin. 30. tammikuuta 2021 hän olisi täyttänyt tasan 70-vuotta.

Suosittelemme katsomaan Jürgensin Cisse Häkkinen -haastattelun ennen tämän jakson kuuntelemista.

Jean Mancini haastatteli Pepe Jürgensiä puhelimitse 9.12.2020.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kuvalähde: Pepe Jürgensin kotialbumi

Viihdetaiteilija Ilkka Sysimetsä, eli Frederik, on levyttänyt uransa aikana noin 500 kappaletta. Hän on tehnyt tähän päivään mennessä 36 albumia, joista 16 on myynyt kultalevyyn oikeuttavan määrän ja viisi yltänyt timattilevyyn asti.

Sysimetsä aloitti kosketinsoittajana lukuisissa eri kokoonpanoissa 60-luvulla ja ehti toimia Seppo Bruunin kanssa perustamansa Stump-nuorisolehden päätoimittajanakin. Lehtihommat jäivät kuitenkin nopeasti taakse, kun hänet valittiin kiertämään Suomea muun muassa Tapani Kansan ja Kristina Hautalan taustayhtyeissä.

Sooloartistina Sysimetsä nousi pinnalle Tanskan kruununprinssiltä lainatun nimen siivittämänä vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailussa, jossa hän sijoittui kolmanneksi kappaleella Jos jotain yrittää. Nykyisin biisi tunnetaan ehkä paremmin nimellä Harva meistä on rautaa.

Tämän menestyksen vanavedessä syntyivät myös hitit Tsingis Khan, Titanic, Sheikki Ali Hassan, Kolmekymppinen ja lukemattomat muut klassikot, jotka avasivat Sysimetsälle tien suomalaisen junttidiskon horjuttamattomaksi kuninkaaksi.

Suorasanaisuudestaan tunnettu Ilkka Sysimetsä on pyrkinyt jo parikin kertaa eduskuntaan. Syksyn 2020 aikana hän joutui kovan mediamyllyn pyöritykseen elämäkertakirjansa Harva meistä on Frederik aiheuttaman kohun takia, sillä lukuisat kirjassa kuvatut tapahtumat asetettiin totuusarvoltaan vähintäänkin kyseenalaisiksi.

Jean Mancini haastatteli Ilkka Sysimetsää puhelimitse 25.11.2020. 

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Tumi-1983 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Frederik#/media/Tiedosto:Frederik_07-2008.JPG) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/ (kuvaa muokattu)

Liikemies Veikko Vallin on ponnistanut itsensä Tampereen lähiöstä perussuomalaisten kansanedustajaksi ja Tampereen kaupunginvaltuutetuksi. Sitä ennen hän ehti työskennellä Volvon tehtaalla Ruotsissa, kuulua Suomen Maaseudun Puolueen nuorisojärjestöön ja perustaa FAST-urheiluravinnemerkin.

Vallin kohtasi 1990-luvun lopulla lisäravinnebisneksen tiimoilta myös ensimmäistä kertaa muuan Tony Halmeen, joka suostui FASTin todelliseksi hittituotteeksi nousseen Viking Power -proteiinijuoman keulakuvaksi. Kaksikko ystävystyi nopeasti ja kummastakin alkoi tuntua siltä, että yhteistyötä voitaisi laajentaa voimajuomien ulkopuolelle. Pian oltiinkin jo astetta suuremman projektin äärellä. Tony Halmeesta päätettiin tehdä kansanedustaja.

Vallin lähti Halmeen kampanjapäälliköksi nostamaan Viikinkiä senaattoriksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Rahaa ei kuitenkaan ollut niin kuin suurilla puolueilla, joten vaalityötä täytyi tehdä täysin uusilla tavoilla. Kampanjaa varten perustettiin muun muassa nettisivut, joiden “Kysy Tonyltä” Q&A-osio osoittautui varsinaiseksi menestykseksi. 

Työ tuotti tulosta, sillä Halme keräsi järkälemäisen 16 390 äänen saaliin - viidenneksi eniten koko maassa. Vallin jatkoi hänen ja Halmeen hyvin alkanutta yhteistyötä vielä muutaman kuukauden ajan Halmeen eduskunta-avustajana.

Vuonna 2017 Veikko Vallin pääsi sitoutumattomana Tampereen kaupunginvaltuustoon. Kun perussuomalaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini väistyi puolueen ohjaksista, oli vihdoin tullut Vallinin oma vuoro liittyä persuihin ja pyrkiä Arkadianmäelle. Hänet valittiin eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiiristä 4 563 äänellä vuonna 2019.

Veikko Vallin on aiheuttanut lukuisia ja kaiken kokoisia kohuja räväköillä mielipiteillään, joita hän jakaa kernaasti sosiaalisessa mediassa.

Jean Mancini haastatteli Veikko Vallinia puhelimitse 29.10.2020. 

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]