Jean Mancini

Harri Nykänen on Itä-Helsingin kovien katujen kasvatti. Hän toimi 20 vuoden ajan Helsingin Sanomien rikostoimittajana ja kivenä rötösherrojen kengissä.

Nykänen tuli tunnetuksi periksiantamattomana tutkivana journalistina, joka raportoi niin alamaailman pikkurikollisten rötöksistä kuin päällystön isojen herrojen rikkomuksista. Jälkimmäistä kategoriaa edustaa esimerkiksi virkavallan väärinkäyttöä puiva artikkeli Poliisijohdon makeat vuodet, josta Nykänen voitti Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon vuonna 1995.

Raportoidessaan silmäätekevien väärinkäytöksistä, petoksista ja hyvä veli -verkostoista, Nykänen tuli astuneeksi monen merkittävässä asemassa olevan henkilön varpaille - myös Hesarin toimituksen sisällä. Usein hän löysi itsensä taistelemasta tekstiensä julkaisusta, vaikka uutista tukevaa todistusaineistoa olisi ollut enemmän kuin riittävästi.

Vuonna 2001 Nykänen kirjoitti kohtalokkaan jutun, joka paljasti silloisen Veikkauksen toimitusjohtaja Matti Ahteen ahdistelleen alaisiaan. Vaikka asiasta löytyi runsaasti näyttöä, päätettiin Ahteen nimi sensuroida uutisesta. Pian sen jälkeen Nykänen paljasti “erään suuren yhtiön toimitusjohtajan” henkilöllisyyden television suorassa lähetyksessä. Se oli liikaa Hesarille. Nykänen sai lähteä lehdestä  - mutta niin lähti myös Ahde Veikkauksesta.

Nykänen on käyttänyt rikostoimittajan tietämystään dekkareissaan, kuten Ariel Kafka sekä Johnny & Bantzo -kirjoissa. Hänen tunnetuin hahmonsa lienee kuitenkin Raid, jonka tarina on versioitu niin televisioon kuin valkokankaallekin. Hän on kirjoittanut myös lukuisia true crime -kirjoja, kuten Rööperi - Rikoksen vuodet 1955-2005 (2005) ja Rikoksen kuvat - Helsingin poliisin arkistokuvia 1910–1960 (2006).

Jean Mancini haastatteli Harri Nykästä 11.8.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Päivi Räsänen on jo seitsemännen kauden kansanedustaja. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1995. Räsänen on myös pisimpään eduskuntapuolueen naispuolisena puheenjohtajana toiminut suomalainen poliitikko. Hän oli Kristillisdemokraattien puheenjohtajana vuodesta 2004 vuoteen 2015. Sisäministerinä hän toimi vuosina 2014 - 2015.

Räsänen vietti lapsuutensa Joutsenon Konnunsuon vankila-alueen varjossa. Hän löysi kristinuskon varhaisessa vaiheessa, mutta oli myös aina kiinnostunut tieteistä. Vuonna 1984 Räsänen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta.

Hänen mielipiteensä esimerkiksi homoseksuaalisuudesta, aborttikysymyksestä sekä naispappeudesta ovat herättäneet huomiota koko hänen poliittisen uransa aikana. Jonkinlainen lakipiste saavutettiin vuoden 2010 Ylen A2 homoilta -paneelikeskustelussa, jota seurasi – muun muassa Räsäsen kommenttien vuoksi – valtava kirkosta eroamisen aalto. Alle viikossa kirkosta erosi 24 000 henkilöä, kun koko edeltävänä vuonna eroajia oli yhteensä 40 000.

Huhtikuussa 2021 valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen nosti Räsästä vastaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kolmesta asiakokonaisuudesta koostuva syyte liittyy Suomen Luther-säätiön vuonna 2004 julkaisemaan nettikirjoitukseen sekä Räsäsen some-julkaisuihin kesältä 2019.

Valtakunnansyyttäjän mukaan Räsäsen lausumat ovat homoseksuaaleja halventavia ja syrjiviä sekä yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa loukkaavia. Räsänen itse kokee kommenttiensa toistavan Raamatun opetuksia avioliitosta ja seksuaalisuudesta.

Jean Mancini haastatteli Päivi Räsästä puhelimitse 22.7.2021. 

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Yksi Jean Mancini -podcastin toistuvista aiheista on aina ollut legendaarinen teatteriohjaaja Jouko Turkka. Koska Turkan kuolemasta tulee 22. heinäkuuta 2021 kuluneeksi tasan viisi vuotta, tuntui vain oikeudelta ja kohtuudelta käsitellä hänen elämäänsä ja uraansa erikoisjakson muodossa.

Jean ja Mancini perehtyivät maamme kenties kiistellyimpään auteuriin haastattelemalla viittä eri henkilöä. Vaatesuunnittelija Liisa Voima oli naimisissa näytelmäkirjailija Jussi Kylätaskun kanssa. Kylätasku ja Turkka tutustuvat toisiinsa jo kouluikäisinä, ja heidän ystävyytensä jatkui pitkälle aikuisuuteen saakka. Tätä kautta Liisa Voima sai harvinaisen, teatterin ulkopuolisen kuvan Turkasta.

Kari U. Pesonen toimi Joensuun kaupunginteatterin toimitusjohtajana 70-luvulla. Pesonen ja Turkka olivat molemmat keskeisinä hahmoina paljon mediahuomiota saaneessa Joensuun teatterisodassa, jossa teatterin johtokunta ja henkilökunta väittelivät siitä, kenellä lopulta on oikeus päättää ohjelmistosta ja sen aikatauluista.

Näyttelijät Satu Silvo sekä Martti Suosalo kuuluvat nimekkääseen ryhmään, jota Turkka opetti Teatterikorkeakoulussa 80-luvulla. Molemmat muistelevat Turkan kuuluisia ja kiisteltyjä opetusmetodeja, joista tehtiin aikoinaan jopa kantelu oikeuskanslerille.

Yli vuoden tauon jälkeen ohjelmaamme palaava dramaturgi, ohjaaja, näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja Jussi Parviainen toimi Teatterikorkeakoulussa Turkan oikeana kätenä. Molempien urat saivat suuren lommon vuonna 1987 tapahtuneen Jumalan teatteri -skandaalin myötä.

Useaan kertaan ohjelmassa mainittu Jouko Turkan 70-vuotishaastattelu.

Jean Mancini haastatteli Satu Silvoa puhelimitse 26.5., Martti Suosaloa 13.6., Liisa Voimaa ja Kari U. Pesosta 23.6. sekä Jussi Parviaista 1.7.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kansikuvan kuvalähteet: Jussi Parviainen ja Matti Suosalo: Wikipedia / Soppakanuuna (https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Parviainen#/media/Tiedosto:Jussi_Parviainen.jpg, https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Suosalo#/media/Tiedosto:Martti_Suosalo.jpg) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/; Satu Silvo: Wikipedia / Abc10 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Satu_Silvo#/media/Tiedosto:Satu_Silvo_2015.jpg) CC BY-SA 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/; Jouko Turkka: Lehtikuva / Tor Wennström. Kuvia muokattu.

Juha Veijonen on näyttelijä. Se ei kuitenkaan koskaan ollut itsestäänselvyys.

Veijonen ehti työskennellä lähes kolmekymppiseksi muun muassa lihanleikkaajana, roudarina, varastomiehenä, huoltomiehenä sekä moottorisaha-asentajana, ennen osallistumista Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Hänet hyväksyttiin sisään toisella yrittämällä vuonna 1988.

1990-luvulla, suomalaisen sketsisarjojen kultakautena, Veijonen tuli koko perheen tuntemaksi hupailijaksi yhdessä Samuli Edelmanin, Kari Hietalahden, Santeri Kinnusen, Niko Saarelan, Janus Hanskin sekä Jussi Chydeniuksen kanssa Vintiöt-sarjasta. Sketsisarja saavutti valtavan suosion katsojien keskuudessa – ja siitä tuli tv-kriitikoiden suosikki asia vihata.

Jo ensimmäinen päärooli elokuvassa Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat (1994) toi Juha Veijoselle Jussi-patsaan parhaasta miespääosasta. Vuosituhannenvaihteen Häjyt osoittautui valtavaksi kassamenestykseksi ja viimeistään rooli Vares-elokuvan yksityisetsivänä sinetöi Veijosen paikan kotimaisena tähtenä.

Veijonen näytteli vain kahdessa ensimmäisessä Vares-elokuvassa, ennen kuin roolin otti haltuun Antti Reini.

Nykyisin Juha Veijonen on tutumpi näky teatterien näyttämöiltä. Tällä hetkellä hän kiertää yhdessä näyttelijä Maarit Peltomaan kanssa Pientä laittoa -parisuhdenäytelmän tiimoilta.

Jean Mancini haastatteli Juha Veijosta puhelimitse 5.7.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Lauri Törhönen on elokuva- ja televisio-ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän on ohjannut yhteensä 13 pitkää elokuvaa, joista tunnetuimpia ovat kenties Riisuminen (1986), Kasvoton mies (1995), Hylätyt talot, autiot pihat (2000), Raja 1918 (2007) sekä neljä Vares-elokuvaa (2011-2012). Hän on ohjannut myös Salatut elämät -sarjan jaksoja.

Vuosina 1995 - 2006 Törhönen toimi Taideteollisen Korkeakoulun elokuvataiteen professorina. Hänelle on myönnetty elokuvataiteen valtionpalkinto vuosina 1989 sekä 2007. 

Tammikuussa 2018 Yle julkaisi uutisen, jossa noin 20 naista kertoi Törhösen häirinneen heitä seksuaalisesti. Törhönen on kiistänyt kaikki häirintäsyytteet, pyytäen kuitenkin anteeksi niiltä, joita hän on “katsomalla, koskemalla tai puhumalla loukannut”.

Yli kolme vuotta Me Too -liikkeen jälkeen Lauri Törhönen on edelleen elossa – vaikka moni hänet haluaisi julistaa jo kuolleeksi.

Jean Mancini haastatteli Lauri Törhöstä puhelimitse 10.6.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Anneli Salo (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_T%C3%B6rh%C3%B6nen#/media/Tiedosto:Lauri_T%C3%B6rh%C3%B6nen_I9172_C.JPG) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/. Kuvaa muokattu.

Vuonna 1964 painonnostaja Kaarlo Kangasniemelle lahjoitettiin kultainen rannekello. Palatessaan työpaikalleen, nimittivät muut työntekijät hänet “Kulta-Kalleksi”, vaikka hänen suurimmat urheilulliset saavutuksensa olivat vielä edessäpäin. Lempinimi jäi elämään, keräten katetta seuraavien vuosien menestyksen myötä.

Lista Kangasniemen meriiteistä on pitkä. Hän on yksi neljästä suomalaisesta urheilijasta, joka on saavuttanut urallaan EM-, MM- ja olympiakultaa. Hän teki aktiiviurallaan yhteensä 17 yleisen sarjan maailmanennätystä. Hänet on valittu kahdesti vuoden urheilijaksi ja hän on myös voittanut kahdesti Suosituin suomalainen -äänestyksen. Kangasniemi on nimitetty myös Kansainvälisen painonnostoliiton Hall of Fameen.

Kangasniemi voitti kultaa Méxicon olympialaisissa vuonna 1968, MM-kultaa 1969 sekä EM-kultaa 1969 ja 1970. Hän osallistui myös Tokion olympialaisiin vuonna 1964 ja Münchenin olympialaisiin  1972, sijoittuen niissä seitsemänneksi ja kuudenneksi.

Kasvuhormonit eivät olleet vielä Kangasniemen aktiiviuran aikana kiellettyjä. Hän onkin kertonut rehdisti ja kaunistelematta anabolisten steroidien käytöstään. Suorasanaisena tunnettu urheilulegenda ei ole muutoinkaan pelännyt käyttää sanan säiläänsä. Kunniansa ovat vuorollaan kuulleet niin Olympiakomitean johto kuin Suomen hallituskin. Hän on joutunut julkisiin kahnauksiin esimerkiksi Juha Miedon ja Juha Sipilän kanssa.

Vieläkin rautaisessa kunnossa oleva Kangasniemi täytti tämän vuoden helmikuussa 80 vuotta, mutta treenaa silti useita kertoja viikossa punttisalilla ja pyöräillen.

Jean Mancini haastatteli Kaarlo Kangasniemeä puhelimitse 29.5.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Erkka Lauri "Edu" Kettusen laulujen toistuvina teemoina ovat arki, meri, autot, vapaus ja yksinäisyys. Häntä on tituleerattu haikeuden mestariksi.

Kettunen aloitti musiikkiuransa 80-luvun alussa poikabändi Broadcastissä. Yhtye saavutti suuren suosion kotimaassa ja oli jopa lähellä maailmanvalloitusta, heidän voittaessa kansainvälisen Battle of the Bands -kilpailun. Suomalaisuus asetti kuitenkin esteen Broadcastin kansainväliselle läpilyönnille, mutta Kettusen ja kumppaneiden ura jatkui turvallisesti kotimaan kamaralla.

Kettunen julkaisi ensimmäisen soololevynsä vuonna 1984. Jo toisella albumillaan hän kirjoitti nimensä ikuisiksi ajoiksi suomalaisen popmusiikin historiankirjoihin balladilla Lentäjän poika. Tähän päivään mennessä Kettunen on julkaissut lähes 20 sooloalbumia, joista viimeisimmät hän on työstänyt alusta loppuun asti itse oman levy-yhtiönsä suojissa.

Hän on myös kynäillyt hittejä muille artisteille, esimerkiksi Kim Lönnholmin kappaleen Minä olen muistanut sekä TikTakin levyttämän Tuuleksi taivaanrantaan. Vuonna 2006 Kettuselle myönnettiin Juha Vainion rahaston tunnustuspalkinto muun muassa hänen rytminkäsittelytaidostaan sekä hänen sanoitustensa riimittömästä ilmaisusta.

Edu Kettunen ei tunnetusti viihdy parrasvaloissa, vaan hän pysyttelee mieluummin omassa rauhassa kotonaan Kemiönsaaressa. Lähiaikoina hänen nimeensä on saattanut törmätä hieman normaalia useammin, sillä hänen syntymästään tuli tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Samoihin aikoihin julkaistiin Veli-Pekka Hännisen kirjoittama kirja Edu Kettusen tähänastisesta elämästä.

Jean Mancini haastatteli Edu Kettusta puhelimitse 19.5.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kansikuvan kuvalähde: Katri Lehtola. Kuvaa muokattu.

Jean Mancinin megalomaanisen erikoispitkä 1-vuotissynttärispektaakkeli ei sisällä yhtä, eikä kahta, vaan peräti kolme haastattelua. Kutsuimme vieraaksemme jo kertaalleen podcastissa sanaisen arkkunsa avanneita henkilöitä, tarkoituksena kartoittaa heidän viimeisimpiä kuulumisiaan.

Jean ja Mancini valitsivat tahoillaan uusintakierrokselle Aurinkokuningas Juhani Tammisen ja näyttelijä Outi Alasen, kun taas kolmannesta vieraasta järjestettiin äänestys Facebookissa. Tiukkaakin tiukemman demokraattisen vaalitapahtuman kaikista 18:sta ehdokkaasta voittajaksi valikoitui konkaripoliitikko Paavo Väyrynen!

Haastattelut ovat luonnollisesti keskenään hyvin erilaisia, mutta koko jakson läpi jatkuvia teemojakin löytyy – esimerkiksi kaikki kolme vierasta ovat ehdolla vuoden 2021 kuntavaaleissa. Jaksosta ei kenties ollut tarkoitus tulla näin pitkää, mutta kuten kaikilla suuruudenhulluilla, myös Jeanilla ja Mancinilla on vaikeuksia pysähtyä hyvän momentumin saavutettuaan.

Valtava kiitos kaikille vuoden aikana ohjelmassa vierailleille ja suunnaton kiitos kaikille kuuntelijoille!

Jean Mancini haastatteli Juhani Tammista puhelimitse 19.4., Outi Alasta 25.4. ja Paavo Väyrystä 29.4.2021.

Linkit vieraiden edellisiin jaksoihin: Paavo Väyrynen, Outi Alanen, Juhani Tamminen.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kansikuvan kuvalähteet: Outi Alasen kotialbumi, Jean Mancinin arkisto ja Wikipedia / Soppakanuuna (https://id.wikipedia.org/wiki/Berkas:Paavo_V%C3%A4yrynen.jpg#/media/Berkas:Paavo_V%C3%A4yrynen.jpg

Käytännössä koko elämänsä näyttämöillä viettänyt Seela Sella on varmasti jokaiselle tuttu. Hän on esiintynyt uransa aikana niin näytelmissä, elokuvissa, tv-sarjoissa, kuunnelmissa kuin piirrettyjen äänirooleissakin.

Seela Sella syntyi Seela Virtaseksi taiteilijoita kuhisevaan Tampereen Pispalaan. Hänen isovanhempansa olivat Valkeakosken työväen näyttämön perustajajäseniä, joten uravalinta oli Sellalle aina selviö. Hän valmistui Suomen teatterikoulusta vuonna 1959.

Hänen yli 60 vuotta kattavan uransa varrelle mahtuu työskentelyä lähes kaikissa Suomen teattereissa. Häntä ovat vuorollaan ohjanneet merkittävät kulttuurivakuttajat Edvin Laineesta, Jouko Turkkaan ja Kristian Smedsistä Timo Koivusaloon.

Sukunimi Virtanen vaihtui muotoon Sella vuonna 1962 hänen solmiessa avioliiton suomenjuutalaisen näyttelijä-laulaja Elis Sellan kanssa. Seitsemän vuotta myöhemmin Seela Sella kääntyi itsekin juutalaisuuteen.

Sella on voittanut parhaan naissivuosan Jussin elokuvista Yksinpuhelu (1985) sekä Kalteva torni (2007). Viimeisimpänä hänet on voitu nähdä vuonna 2020 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa Teräsleidit, tv-sarjassa Paras vuosi ikinä tai Adolf Hitlerinä näytelmässä Hitler ja Blondi.

Jean Mancini haastatteli Seela Sellaa puhelimitse 17.4.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Nuori ja karheaääninen mies lauloi Helsingin Café Metropolin portailla eräänä toukokuisena yönä vuonna 1990. Ohikulkijoiden joukossa sattui astelemaan kotimaisen musiikkimaailman moguli ja mestarisanoittaja Vexi Salmi, joka tykästyi oitis tuntemattoman kyvyn raspikurkkuiseen laulantaan. Näin iisalmelainen Marko "Bablo" Junnilainen löydettiin, ja pian hän pääsi levyttämään ensimmäiset singlensä.

Tuuria on kahdenlaista. Ainakin tuolloin Bablolla oli sitä parempaa.

Junnilaisen kenties tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluu irlantilaisen kansanlaulun suomennos Kauas vuorten taa, mainoksista tuttu Reissumies sekä Tom Waitsin Jersey Girl -kappaleesta tehty käännös Taivas sinivalkoinen, joka päätyi samannimisen minisarjan tunnusmusiikiksi. Vuonna 2001 Junnilainen perusti kokoonpanon Kultakurkut, johon kuuluivat hänen lisäkseen Eero Raittinen, Harri Marstio ja Esa Eloranta.

Bablon suosio oli suurta ja elämäntyyli nopeaa. Kova keikkailu ja rankka alkoholinkulutus vaativat veronsa – henkisesti ja fyysisesti. Junnilainen on vuosien varrella saanut yhteensä kuusi sydänkohtausta ja hän on kärsinyt masennuksesta.

Nyt hän on kuitenkin laittanut korkin kiinni, selättänyt depression ja perustanut oman levy-yhtiön, jonka lipun alla hänellä on täysi taiteellinen vapaus luoda uutta musiikkia. Tulevaisuus on siis avoinna, mutta sen sisältöä ei meille onneksi etukäteen paljasteta.

Jean Mancini haastatteli Marko Junnilaista puhelimitse 30.3.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Kannen kuva: Rilla Laine. Kuvaa muokattu.