Jean Mancini

Henry Olavi ”Remu” Aaltonen. Legenda ei kaipaa sen kummallisempia esittelyjä. Hänen elämäntarinansakin on varmasti vähintäänkin jossain määrin jokaiselle tuttu.

Hurriganes oli yksi Suomen merkittävimmistä rock-bändeistä ja Remu heittämällä yksi kotimaamme värikkäimmistä muusikoista. Jotain Remun ja Ganesin merkityksestä kertoo sekin, että yhtyeen toinen levy, Roadrunner (1974), on edelleen yksi Suomen kaikkien aikojen myydyimmistä albumeista.

Jean Mancini -podcast tavoitti Aaltosen kesken musiikkivideon kuvausten. Puolen tunnin pikahaastattelun aikana keskustelu polveili Hurriganesista nykymusiikkiin ja seksistä ennalta määrättyyn kohtaloon.

Remu Aaltonen täyttää 74 vuotta 10.1.2022.

Jean Mancini haastatteli Remu Aaltosta 2.1.2022.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Vuosi 2021 viimeistellään jälleen erilaisella ja yllättävällä aineistolla.

Jean Mancini -podcast joutuu ajoittain leikkaamaan haastatteluistaan erilaisia segmenttejä pois… Raskain sydämin. Tähän on monia syitä, niistä mainittakoon esimerkiksi jaksojen pituus, keskustelun relevanttius sekä kronologia. Näistä poisleikatuista pätkistä onkin kertynyt valtava kirjasto ennenjulkaisematonta materiaalia, joka vain odottaa pääsevänsä hyvään käyttöön.

Koska joulu on lahjojen ja yllätysten aikaa, Jean Mancini esittelee rakkaille kuulijoilleen lajissaan ensimmäisen (ja kenties viimeisen) Outtakes-spesiaalin, jossa on niputettu yhteen värikäs kokoelma aikaisemmin kuulemattomia pätkiä. Kyytiin on kerätty hauskoja anekdootteja, mielenkiintoista filosofista pohdiskelua sekä viiltävää jalkapalloanalyysiä.

Eikä siinä vielä kaikki! Juhlajakson kruunaa jouluinen yllätysvieras. Häntä kuultiin ohjelmassamme ensimmäisen kerran reilu vuosi sitten ja paljon on ehtinyt tapahtua sinä aikana. Nyt on aika kuulla tarkemmin hänen viimeaikaisista seikkailuistaan. Lisäksi yllätysvieras kertoo omasta, hyvin poikkeuksellisesta jouluperinteestään.

Näillä sanoilla, kuvilla ja teoilla Jean ja Mancini toivottavat kaikille lämmintä, valoisaa ja kaikin puolin hyvää joulua! Suuri kiitos kuulijoille kuluneesta vuodesta!

Jean Mancini haastatteli yllätysvierasta 16.12.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Sakari “Saku” Kuosmanen on omien sanojensa mukaan mies, joka ei osaa sanoa ei. Ehkä juuri siksi hänen urapolkunsa on ollut niin värikäs ja tapahtumarikas. Sen varrelle ovat mahtuneet lukuisat eri musiikkikokoonpanot, menestyksekäs sooloura ja kansainvälistäkin mainetta niittäneet elokuvaroolit. Hän on toiminut myös ravintoloitsijana, Finlandia-hymnin virallisena laulajana sekä tv-persoonana.

Kuosmanen syntyi Helsingissä, mutta vietti lapsuutensa Savossa. Hän sai ensimmäisen kitaransa 14-vuotiaana ja päätti siitä innostuneena elättää itsensä muusikkona. Keikkailun makuun hän pääsi jo alaikäisenä ja monet mutkat veivät hänet niin Sleepy Sleepersin, Leningrad cowboysin kuin Juice Leskisen Grand Slamin riveihin.

Kuosmanen on julkaissut yhdeksän sooloalbumia, joista ensimmäinen näki päivänvalon jo vuonna 1985. Hänen suurimpia hittejään ovat olleet Rakkauden haudalla, Onnen lyhteet, Pieni sydän sekä versiointi Rauli Badding Somerjoen Paratiisista.

Valkokankaalla monitoimitaiteilija Kuosmanen on tullut tutuksi Aki Kaurismäen luottonäyttelijänä. Hän on ollut mukana yhteensä kahdeksassa Kaurismäen elokuvassa.

Jaksossa mainittu live-taltiointi Sulle silmäni annan -kappaleesta: https://youtu.be/Te8Xom1BPUo

Ja jaksossa mainittu Neil Hardwick -keskusteluohjelma: https://youtu.be/9UBgofOvrz0

Jean Mancini haastatteli Sakari Kuosmasta 3.12.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Mika Lahtonen antoi kasvot Suomeen 90-luvulla rantautuneelle ilmiölle. Hän oli yksi maamme ensimmäisistä ammattimaisista paparazzeista.

Toimittajanuransa Lahtonen aloitti kirjoittamalla urheilujuttuja Uudenkaupungin Sanomiin. Piirit jäivät kuitenkin nopeasti pieniksi, ja pian häntä ja hänen kameraansa oppivat välttelemään lukuisat kotimaamme julkisuudesta tutut henkilöt.

Lahtonen herätti suurta huomiota työskennellessään Hymy-lehden palveluksessa. Yksi hänen pahamaineisimmista kohu-uutisistaan oli vuonna 1997 julkaistu artikkeli Pertti “Spede” Pasasen ja Maria Drockilan läheisistä väleistä. Tapauksen johdosta Spede uhkasi Lahtosta niin fyysisellä väkivallalla kuin Musta käsi -järjestöllään.

Lahtonen siirtyi maamme ainoan rikoslehden, Alibin, päätoimittajaksi vuonna 1999. Hänen luotsaamana lehden sisältö laitettiin uuteen uskoon ja hiipuneet lukijamäärät saatiin nousuun. Usein aikuisviihdelehtiin rinnastettu julkaisu alkoi samalla voittaa puolelleen yleistä arvostusta. Lahtonen on toiminut myös Hymy-lehden päätoimittajana vuodesta 2011.

Mika Lahtonen on joutunut useita kertoja pahoinpidellyksi toimittajan työssään. Vuosien varrella häneen ovat käyneet käsiksi niin liivijengiläiset kuin seurapiiriprinsessatkin. Pahin näistä tapauksissa sattui vuonna 2008 Jokelan vankilassa, kun elinkautisvanki pahoinpiteli hänet haastattelun yhteydessä sairaalakuntoon.

Jean Mancini tavoitti Lahtosen keskustellakseen hänen kanssaan myös suomalaisesta rikollisuudesta vuonna 2021. Esille nousivat muun muassa poliisin määrärahakiista, Koskelan teinisurma sekä Jari Aarnion murhatuomion käsittely hovioikeudessa.

Jean Mancini haastatteli Mika Lahtosta 17.11.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kun taiteilija onnistuu jättämään jälkensä kulttuurihistoriaan, hän voi jäädä samalla oman teoksensa maineen vangiksi. Tämä voi olla joko taakka tai siunaus, jota kirota tai ajatella ylpeydellä vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Pekka Ruuskasta on kenties mahdotonta puhua mainitsematta hänen superhittiään Rafaelin enkeli, joka on suurelle yleisölle tuttu jo ala-asteen musiikkikirjoista.

Ruuska otti ensimmäiset askeleensa artistina gospelin parissa. Hän oli innostunut bändihommista rippikoulussa ja jatkoi musisointia hengellisessä Livingstone-kokoonpanossa.

1980-luvulla Ruuska aloitti soolouransa, karistaen gospelmuusikon maineensa hitaasti mutta varmasti. Ruuskan kolmas levy, vuonna 1990 julkaistu Yhdestoista hetki, räjäytti lopullisesti potin. Kappaleesta Rafaelin enkeli muodostui järkälemäinen hitti, joka teki hänestä hetkessä koko kansan tunteman laulaja-lauluntekijän.

Suosion tasaisen hiipumisen saattelemana Ruuska siirtyi katsomaan musiikkibisnestä toisesta näkövinkkelistä. Hän antautui levy-yhtiön palvelukseen tuottajana, jonka suojissa menestyivät artistit kuten The Rasmus, Zen Cafen ja Maija Vilkkumaa.

Vuonna 2007 Ruuska perusti oman levy-yhtiön, jonka listoille kuuluvat muusikot aina Juha Tapiosta Johanna Kurkelaan ja Laura Voutilaisesta Jukka Poikaan. Silti Rafaelin enkeli seuraa Pekka Ruuskaa, minne ikinä hän meneekään.

Jean Mancini haastatteli Pekka Ruuskaa 1.11.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Tony Christian ”Viikinki” Halme eli värikkään elämän. Hän aloitti vaatimattomista oloista, ponnistaen yhden maailman suurimman vapaapainiorganisaation nousevaksi tähdeksi, koko Suomen tuntemaksi suunpieksijäksi, nyrkkeilyn raskaan sarjan kaksinkertaiseksi Suomen mestariksi ja kansanedustajaksi.

Hänen lapsuutta leimasivat köyhyys ja kurjuus, mutta urheilusta antoi tarkoituksen elämälle. Pian fyysisesti kookas Halme tuli tutuksi pääkaupunkiseudun ravintoloiden ovimiehenä.

Halme halusi päästä pois Suomesta. Tämä haave toteutui vuonna 1985, kun hän myi omaisuutensa ja muutti Yhdysvaltoihin, asettuen Los Angelesiin. Erilaisten henkivartijatöiden kautta löytyi uusi urapolku – vapaapaini. Halmeesta tuli Ludvig Borga, jota pääsi hämmästelemään parhaimmillaan 90 000 karjuvaa vapaapainifania illassa.

Lopullinen läpimurto suomalaisten tietoisuuteen syntyi vuonna 1993 legendaarisen Gladiaattorit-ohjelman tiimoilta. Vapaapainiura päättyi kuitenkin yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin, jättäen jälkeensä terveysongelmia ja lääkeriippuvuuden. Seuraava aluevaltaus syntyi vuonna 1995 Las Vegasissa, kun Halme nousi ensimmäistä kertaa kehään ammattilaisnyrkkeilijänä.

Eduskuntaan hänet valittiin valtavalla äänisaalilla ja kovan parranpärinän säestämänä vuonna 2003. Vaikuttavasti alkanut poliittinen ura kaatui jo saman vuoden heinäkuussa, kun Halme laukaisi asunnollaan pistoolin alkoholin ja amfetamiinin vaikutuksen alaisena. Tapauksen seurauksena hän vaipui viikoiksi koomaan ja sai aivovaurion.

Hän ei kenties koskaan täysin palautunut ampumavälikohtausta seuranneista terveysongelmista, mutta jatkoi koko neljän vuoden kansanedustajakautensa loppuun saakka. Hänen elämänsä viimeiset vuodet olivat 7 päivää -lehden lööpeistä luettua syöksykierrettä, joka päättyi 8.1.2010 oman käden kautta. Hän oli 47-vuotias.

Jean Mancini jututti kolmea Tony Halmeen tuntenutta ihmistä: Christer Markusas oli Halmeen elämän mittainen ystävä, Tom Sjöberg toimi King’s tallin promoottorina ja mahdollisti hänen ammattilaisnyrkkeilyuran, perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini tutustui Halmeeseen politiikan kautta.

Lisukkeena tälle jaksolle aikaisempi Veikko Vallin -juttutuokiomme.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kannen kuvalähteet: Tony Halme: IS / Heli Rekula; Timo Soini: Wikipedia / Soppakanuuna (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/37/Timo_Soini.jpg) CC-BY-SA-3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.en

Aikaisemmin musiikkimoguli Ilkka “Ile” Vainio työsti hittejä muille artisteille. Kuppiinkaan hän ei sylkenyt, sillä espanjalaista talouskonjakkia saattoi kulua pahimmillaan parikin pulloa päivässä.

Nyt 61-vuotias musiikin monitoimimies on raitistunut. Hän on aloittanut uran esiintyvänä taiteilijana. Hän on myös selättänyt syövän.

Ilkka Vainio on tuhansien laulujen mies, kuten oli hänen legendaarinen isänsä Juhakin. Ilen musiikkiura alkoi Helsingin Pitäjänmäen Finnlevyllä – varastomiehen toimista. Ajan mittaan levyjen pakkaaminen vaihtui levyjen tuottamiseen ja hittien sanoittamiseen, jonka meriitteinä mainittakoon 200 kulta- ja platinalevyä sekä yli tuhat sanoitusta muille artisteille.

Vainio on kynäillyt värikkään uransa aikana riimejä artisteille, kuten Nylon Beat, Kari Tapio, Kikka, Jope Ruonansuu, Eino Grön, Jari Sillanpää ja jopa Matti Nykänen. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.

Maaliskuussa 2020 Vainio sairastui syöpään ja häneltä poistettiin leikkauksessa nyrkinkokoinen kasvain. Muun muassa tämän läheltä piti -tilanteen innoittamana Ilkka “Ile” Vainio tekee nykyisin lauluja itselleen – koska häntä huvittaa tehdä niin.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Idän jättiläinen… Punainen kolmonen… Kiekkoleijona #52... 

Legendaarisilla jääkiekkoilijoilla on useita lempinimiä, mutta vain harva nimi herättää edelleen yhtä paljon kunnioitusta lätkäfanien keskuudessa, kuin Saipan ja HIFK:n puolustajasuuruutena tutuksi tullut Lalli Partinen.

Partinen pelasi Saimaan Pallossa vuosina 1959-1969, luotsaten kapteenina joukkueensa sen ensimmäiseen ja tähän asti ainoaan pääsarjamitaliin, SM-pronssiin. HIFK:ssa hän vaikutti vuosina 1969-1977, juhlien kahdesti Suomen mestaruutta (1970 ja 1974). Hän lopetti peliuransa vuoteen 1977.

Aikalaistensa joukossa kookkaan Partisen pelityyli oli raju. Hänen ennennäkemättömän kovat taklauksensa pehmensivät vastustajan toisensa perään. Reippaista otteista kertyi myös runsas määrä jäähyjä – peräti 858 minuutin verran. Partinen johtikin Suomen pääsarjan jäähytilastoa aina kauteen 2002-2003 asti.

Elokuussa 80 vuotta täyttänyt Partinen ehti pelata myös viisissä MM-kisoissa sekä yksissä olympialaisissa. Peliuransa jälkeen hän toimi Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana ja joukkueenjohtajana monilla maajoukkuetasoilla. Saipa on jäädyttänyt hänen pelinumeronsa 3.

Jean Mancini haastatteli Lalli Partista puhelimitse 23.9.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kannen kuvalähde: SaiPa

Outi Mäenpää katosi valkokankaan päärooleista 15 vuotta sitten. Yhteensä neljä Jussi-patsasta ja kaksi Venla-palkintoa voittaneenakin hänelle tarjottiin vain pienempiä sivuosia. Nyt Mäenpää tekee paluun kantavien roolien pariin, kun hänen tähdittämä komediaelokuva Vuosisadan häät saa ensi-iltansa lokakuussa 2021. 

Outi Mäenpäälle näyttelijänura oli selviö jo 6-vuotiaana. Tie oli kuitenkin kivinen, sillä matkan varrelle mahtui neljä opintovuotta Jouko Turkan johtamasta Teatterikorkeakoulusta. Hänelle jäi Turkan opetuksesta pysyvä kammo pomottavia ohjaajia kohtaan. 90-luvulla Mäenpää nähtiin useissa pienemmissä elokuvarooleissa sekä lukuisissa tv-sarjoissa. Potin räjäytti viimeistään vuonna 2000 ensi-iltansa saanut Lomalla, josta Mäenpää voitti ensimmäisen naispääosan Jussi-patsaansa. 

Muita Mäenpään tähdittämiä elokuvia ovat esimerkiksi Kukkia ja sidontaa (2004), Musta jää (2007) sekä Sovinto (2010). Tv:n puolella hänet muistetaan kenties parhaiten sarjoista Muodollisesti pätevä, Kylmäverisesti sinun, Kuumia aaltoja ja Noriko Show. 

Outi Mäenpää on opiskellut myös tunne­taito­valmentajaksi. Hän valmistui näyttelemisen ohella tehtävään ammattiin keväällä 2017. Jean Mancini haastatteli Outi Mäenpäätä puhelimitse 9.9.2021.

Jakson aikana useasti mainittu Jouko Turkka -spesiaali löytyy tästä.  

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Ritva “Kike” Elomaa on tunnettu treenatusta kropastaan, tarttuvista lauluistaan sekä vahvoista mielipiteistään.

Elomaan läpimurtovuosi oli 1981, jolloin hän voitti kaiken voitettavissa olevan kehonrakennuksessa – SM-, EM- ja World Games -kilpailut. Vuosi huipentui silloin vasta toista kertaa jaettuun Ms. Olympia -titteliin.

Röntgenhoitajaksi kouluttautunut Elomaa osallistui Ms. Olympia -kilpailuun vielä kahdesti tämän jälkeen, mutta päätti lopettaa kehonrakennuksen vuonna 1985. Samoihin aikoihin ilmestyi hänen ensimmäinen pitkäsoittonsa Hymykuopat. Hän oli aloittanut yhteensä 26 vuotta kestäneen laulajanuransa jo hieman aikaisemmin Junnu Vainion kanssa tehdyllä singlellä Nouseeko jo sullakin / Pokkana ja paikallaan.

Elomaa on jo kolmannen kauden kansanedustaja. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2011 perussuomalaisten listoilta Varsinais-Suomen ääniharavana. Jussi Halla-ahon noustua puolueen puheenjohtajaksi kesällä 2017, Elomaa siirtyi uuteen eduskuntaryhmään nimeltä Uusi vaihtoehto, mutta palasi viikon harkinnan jälkeen takaisin perussuomalaisiin.

Maaliskuussa 2021 Elomaa kohtasi suuren surun, kun hänen pitkäaikainen puolisonsa, liikemies Kimmo Elomaa kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 68-vuotiaana.

Jean Mancini haastatteli Kike Elomaata puhelimitse 25.8.2021.

Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube

Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: [email protected]

Kannen kuvalähde: Wikipedia / Perussuomalaiset r.p. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kike_Elomaa#/media/Tiedosto:Ritva_Elomaa.jpg) CC BY-SA 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/. Kuvaa muokattu.