Kestävyysmuutos

Tällä kertaa keskustelemme muun muassa World

Lisäksi käsittelemme Suomen ajankohtaista tilannetta: metsien muuttumista päästölähteiksi, tiedepaneelien asemaa, Mykkäsen ministerikauden antia ja OP:n tuoreen suuryritystutkimuksen havaintoja vastuullisuuden haasteista.

Kirjavinkkinä tällä kertaa Riina Tanskasen & Samu Kuopan Kapitalismin suuri illuusio (2023).

***

World Economic Forum. Global Risks Report 2025.

The Guardian 21.1.2025. Trump signs order to withdraw US from Paris climate agreement for second time.

HS 16.1.2025. Energiajätti BP irtisanoo useita työntekijöitään, suunnitelmissa paluu fossiilisten polttoaineiden pariin.

Dagens industri 16.1.2025. Göteborg stoppar all fossil reklam i kollektivtrafiken.

Luke 15.1.2025. Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot 2023: Metsät ovat kääntyneet päästölähteeksi, koska puuston nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä.

Tilastokeskus 15.1.2025. Vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 10 % edellisvuodesta.

International Monetary Fund IMF 21.1.2025. IMF Executive Board Concludes 2025 Article IV Consultation with Finland.

Suomen Luonnonsuojeluliitto 23.1.2025. Kai Mykkäsen ministerikaudella luonnonsuojelu ja ilmastotyö ottivat takapakkia.

Suomen Luonnonsuojeluliitto 21.1.2025. Ympäristöalan tiedepaneeleja ei saa yhdistää.

Helsingin Sanomat 21.1.2025. Hallitus aikoo lakkauttaa ilmastopaneelin ja vähentää uuden tiedon tuottamista.

Yle 22.1.2025. Valtioneuvoston kanslia ohitti tylysti ympäristöministeriön, väittää ilmastopaneelin pääsihteeri.

OP Suuryritystutkimus 2025.

Kalifornian metsäpalot ovat tuhonneet koteja ja uhanneet kuuluisia maamerkkejä – miten ihmiset selviävät näistä katastrofeista, ja mitä voimme oppia tilanteesta?

Käännämme katseemme myös Suomeen: hiilineutraaliustavoitteet vuodelle 2025 ovat olleet monien kaupunkien, yritysten ja kauppaketjujen agendalla, mutta kuinka moni on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa? Entä mitä Etlan ennusteet kertovat Suomen päästövähennysten hidastumisesta tulevaisuudessa?

Käsittelemme myös oikeuden ja aktivismin näkökulmia ilmastotyöhön. Miksi korkein hallinto-oikeus hylkäsi järjestöjen valituksen Orpon hallituksen ilmastotoimista, ja mitä päätös tarkoittaa käytännössä? Toisaalta, poliisi on päättänyt, että Elokapina voi jatkaa toimintaansa – millaista roolia aktivismi voi näytellä ilmastokriisin ratkaisemisessa?

Lopuksi inspiroidumme konkreettisista teoista, kuten vegaanihaasteen uusista resepteistä, jotka tarjoavat herkullisia vaihtoehtoja ilmastoystävällisempään ruokavalioon.

Lisäksi kirjavinkkinä tällä kertaa Leon uunituore teos: 1,5 astetta parempi arki (2025), joka antaa hyvin konkreettisia keinoja elämäntapamuutokseen kohti parempaa hyvinvointia itselle ja planeetalle.

***

HS 8.1.2025. Tulipalojen riepottelemassa Kaliforniassa asuva Tommi Laitio pelkää kotinsa puolesta: ”Pahin on vielä edessä”

Suomen Kuvalehti 2.1.2025. Tulevaisuus tuli jo. Moni kauppaketju, kaupunki, yliopisto ja yritys lupasi olla hiilineutraali tänä vuonna. Onnistuivatko ne? Entä miten käy Jyväskylän MM-rallin tavoitteen?

Etla 7.1.2025. Etla: Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimalla toissa vuonna – energiateollisuus sai päästöjään pienemmiksi Olkiluodon sekä tuuli- ja vesivoiman avulla

HS 7.1.2025. ⁠Päästöt vähenivät Suomessa voimalla kaksi vuotta sitten – Jatkossa tahti hidastuu, ennustaa Etla⁠

Yle 8.1.2025. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi järjestöjen tekemän valituksen Orpon hallituksen ilmastotoimista

Korkein hallinto-oikeus 8.1.2025. Korkein hallinto-oikeus tutki ja hylkäsi järjestöjen tekemän ilmastovalituksen

HS 9.1.2025. Elokapinaan liittyviä rikosilmoituksia on viidessä vuodessa kirjattu noin tuhat – Poliisi: Ei tarvitse lakkauttaa

Vegaanihaaste 2025

Kirjavinkki: Leo Stranius (2025). 1,5 astetta parempi arki.

Tervetuloa kuuntelemaan vuoden 2024 viimeistä podcast-jaksoa, jossa sukellamme jälleen ajankohtaisiin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kysymyksiin:

Tiedätkö, mitä on planetaarisissa rajoissa pysyvä kuluttaminen? Entä mitä tapahtuu, jos ja kun ylitämme ilmaston 1,5 asteen lämpenemisen esiteollisesta ajasta?

Mitä tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena – ei erillisinä haasteina?

Käsittelemme myös uusia toiveikkuutta herättäviä uutisia: vain viisi hiilivoimalaprojektia on enää suunnitteilla OECD-maissa, ja USA:ssa on asetettu kunnianhimoisemmat päästötavoitteet vuodelle 2035 ennen Trumpin vastaanastumista.

Näiden rinnalla pohdimme Syken vastikään julkaisemia Suomen kuntien kulutusperäisiä päästöjä vuodelta 2019 ja ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE)-hankkeen tarjoamia ratkaisuja ilmastotoimien vauhdittamiseen.

Lisäksi kirjavinkkinä tällä kertaa E.L. Silvola.Carterin teos Sinilintujen kutsu, ensimmäinen osa Murroksen äärellä -trilogiasta.

***

Nature 13.11.2024. Keeping the global consumption within the planetary boundaries.

Yle 17.12.2024. Jättiraportti: Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta erillisinä on haitallista

Science 5.12.2024. Climate change extinctions

CarbonBrief 19.12.2024. Guest Post. Analysis: Only five proposals for coal plants remain across OECD’s 38 countries

The Guardian 19.12.2024. Biden declares tougher 2035 emissions targets weeks before Trump return

Syke 17.12.2024. Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta

Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE)-hanke

Kirjavinkki: E.L. Silvola.Carter (2024). Sinilintujen kutsu. Murroksen äärellä.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Globaalista muoviroskasopimuksesta ei päästy sopimukseen: Historiallisen muoviroskasopimuksen valmistuminen viivästyi, kun öljyntuottajamaat estivät sopimuksen etenemisen. Valtaosa maailman valtioista tukee kuitenkin vahvaa, sitovaa sopimusta.

WWF 2.12.2024. Kansainvälisestä muoviroskasopimuksesta ei päästy sopuun – öljymaat asettuivat vastahankaan.

2) EU-kestävyyssääntelyn jatko: EU:n johto suunnittelee yhdistävänsä kestävyyssääntelyyn liittyvät CSRD-, CS3D- ja taksonomiasäännökset yhdeksi laiksi vähentääkseen yritysten raportointitaakkaa. Tämä herättää huolta, sillä lakien avaaminen voi johtaa muutoksiin, jotka heikentävät ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita.

Forbes 25.11.2024. EU Leadership Plans To Revamp Business Climate Regulations

Real Economy Progress 20.11.2024. EU to re-open and merge CSRD, CS3D and Taxonomy

3) SLL:n vaatimus metsähakkuiden rajoituksille: Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii vuosittaisten hakkuiden rajoittamista 55–60 miljoonaan kuutiometriin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen suojelemiseksi sekä vanhojen ja luonnontilaisten metsien pikaista suojelua.

SLL 25.11.2024. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii ylärajaa vuosittaisille metsähakkuille

4) Suomen mineraalistrategia -esitys kestävyysmuutoksen näkökulmasta: Kansallisen kaivosalaa koskevan mineraalistrategian uudistaminen on tarpeen mutta sen uudistamisessa tulisi rakentaa siirtymäsuunnitelma yhden maapallon toimintamalleihin sekä vahvistaa mineraalialan ympäristövaikutusten huomioimista sekä vastuullisuuden ja jäljitettävyyden ulottamista koko arvoketjuun. Strategialla olisi tärkeää päästä purkamaan luonnonvarojen ylikulutusta ja edistämään kiertotaloutta kestävällä tavalla, jota nyt esitettävä strategia ei vielä tee.

Kansallinen mineraalistrategia -hallituksen luonnos

WWF:n lausunto mineraalistrategian luonnoksesta

5) Tatu & Patu -kirjojen muutos: Tatu ja Patu -kirjojen tekijät, Aino Havukainen ja Sami Toivonen, vähentävät lihaa ja eläinperäisiä tuotteita teostensa uusista painoksista ilmastonmuutoksen ja ruokaetiikan herättämänä, säilyttäen kuitenkin kirjojen huumorin ja kerronnallisen tyylin. Muutokset heijastavat heidän vastuullisuusnäkökulmaansa ja pyrkimystä ajan vaatimusten mukaiseen lastenkirjallisuuteen.

HS 3.12.2024. Tatu ja Patu -kirjojen tekijät poistavat kirjoistaan lihaa: ”Kaikki ei oikein muokkaamalla parane”

6) Ennakkotieto kuntien ilmastopäästöistä: Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedon mukaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2023 noin 9 % edellisvuoteen verrattuna, pääosin energiasektorin puhdistumisen ansiosta. Pitkän aikavälin päästövähennykset ovat merkittäviä, mutta muiden sektoreiden, kuten liikenteen ja maatalouden, päästöjen vähentämiseen tarvitaan lisää toimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Syke 3.12.2024. Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt reippaassa laskussa

7) Vuoden luontokirja: Kimmo Ohtonen (2023). Tunturikettu: Pohjolan naalin tarina.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Ilmastoennätysten tulevaisuus: Vuosi 2024 on rikkonut uusia epätoivottuja ilmastoennätyksiä. Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudellemme?

The Guardian 20.11.2024. The climate crisis in charts: how 2024 has set unwanted new records

2) COP29-ilmastokokouksen keskeiset teemat Bakussa, ilmastorahoituksen solmukohdat ja fossiiliteollisuuden rooli.

WWF Suomi 18.11.2024. Näkökulma: Bakun ilmastokokouksessa on löydettävä rahoituksen ja hillinnän tasapaino

CAN Europe 18.11.2024. COP29 Midpoint: Climate finance negotiations stalled and the EU is not helping, European fossil fuel lobby numerous in Baku

Global Energy Monitor 17.11.2024. Azerbaijan promises wind and solar boost but project pipeline stalls as fossil buildout dominates the region

HS 18.11.2024. Suomelle kyseenalainen kunnia­maininta Bakun ilmasto­kokouksessa

3) Tuore Climate Change Performance Index 2025 ja Suomen raju pudotus: Kolme parasta sijaa jäi tyhjäksi - mikään maa ei vielä tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tanska johtaa vertailussa neljättä vuotta peräkkäin. Suomi putosi 11 sijaa 37:ksi ja on nyt ns. heikko suoriutuja. Keskeisin vaatimus hallitukselle on, että se kehittäisi tehokkaita toimia vastatakseen hiilinielujen romahtamiseen.

CCPI 2025: Ranking and Results

4) Muovijäteviherpesu: Viisi suurta öljy- ja kemianteollisuuden yritystä (ExxonMobil, Dow, Shell, TotalEnergies and ChevronPhillips), jotka perustivat liiton muovijätteen vähentämiseksi, ovat viidessä vuodessa tuottaneet 1 000 kertaa enemmän uutta muovia kuin mitä ne ovat siivonneet ympäristöstä, Greenpeace paljastaa.

The Guardian 20.11.2024. Five firms in plastic pollution alliance ‘made 1,000 times more plastic than they cleaned up’

5) Turkistarhaus muodostaa jatkuvan pandemiariskin ja turkiksia viedään miljoonien eurojen arvosta Venäjälle sodasta huolimatta. Löytyykö enää mitään kestäviä perusteita jatkaa tätä toimintaa?

THL 15.11.2024. Turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin

Animalia 13.11.2024. ⁠Turkiksia viedään Venäjälle miljoonien arvosta sodasta huolimatta – kettujen vienti lisääntyi 75 % viime vuonna⁠

6) Suomalaisten uudet ravitsemussuositukset julkaistaan marraskuun lopulla. Prosessoituja lihavalmisteita suositellaan syötäväksi niin vähän kuin mahdollista haitallisten terveysvaikutusten vuoksi.

HS 5.11.2024. Uudet suomalaiset ravitsemus­suositukset: Kaikki leikkeleet pois leivän päältä

7) Tekoäly & luonnontilan seuranta: Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University ovat saaneet yli miljoonan euron rahoituksen tekoälypohjaisen lintu- ja lepakkotunnistusmallien ja automaattisten kenttälaitteistojen kehittämiseen. Rahoittajina Suomen Akatemia ja Yhdysvaltojen National Science Foundation. Hanke saattaa mullistaa luonnon tilan seurantaa globaalisti.

Yle 18.11.2024. Miljoonarahoitus luonnon tilan automaattisen seurannan kehittämiseksi Jyväskylän yliopistolle

8) Kirjavinkkinä: Leo Stranius (2024). 101 onnen päivää.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Trumpin voitto voi vaikeuttaa ilmastokriisin torjumista, jos hän päättää Yhdysvaltojen vetäytymisestä Pariisin ilmastosopimuksesta ja YK:n ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevasta yhteistyöstä.

BBC 7.11.2024: Trump victory is a major setback for climate action, experts say

2) YK:n luontokokouksen tulokset jäivät heikoiksi. Päätavoitteissa ei edistystä, mutta alkuperäiskansoille saatiin sentään pysyvä edustus tuleviin kokouksiin ja geenivarastoihin liittyvästä rahoitusmekanismista syntyi sopu.

YM 2.11.2024. YK:n luontokokouksessa sopu geenivararahastosta, muut isot kysymykset jäivät ratkaisematta.

WWF Suomi 2.11.2024. YK:n luontokokous päättyi pettymykseen: “Luontokato ei pysähdy näillä eväin”.

3) LUT-yliopiston tuore energiaselonteko kuvaa hyvin sitä, miten energiajärjestelmäämme on tarpeen kehittää ja miten energiaa Suomessa tulevaisuudessa tuotetaan ja varastoidaan.

LUT 6.11.2024. Miten energiaa tuotetaan kestävästi tulevaisuudessa? – LUT-yliopisto julkaisi uuden energiaselonteon

4) Suomen teollisuuden vähähiilisyystiekartat vaativat toteutuakseen niitä tukevan ennustettavan toimintaympäristön, poliittisen tuen, investointeja ja kohtuuhintaista energiaa. Suunnitelmissa tulisi huomioida enenevässä määrin myös luontopohjaiset ratkaisut hiilinielujen osalta ja suhtautua kriittisemmin biomassan käyttöön.

TEM 30.10.2024. Yhteenveto 14 toimialan vähähiilisyystiekarttojen päivityksistä valmistunut

5) Compensaten yhteistyössä Laininen Law Oy:n ja Luontoa Oy:n kanssa tuottama opas ilmasto- ja luontoväittämiin kannattaa ottaa yrityksissä tueksi markkinointiviestintää suunniteltaessa.

Compensate: Mitä saa sanoa? -opas yrityksille ilmasto- ja luontoväittämien käyttämisestä ja toimista vastuullisten väittämien takana

6) IKEA on ilmoittanut Saksassa maksavansa vapaaehtoisesti 6 miljoonaa euroa korvauksena Itä-Saksan diktatuurissa toteutetun pakkotyön uhreille. IKEA haluaa muiden yritysten seuraavan esimerkkiä. Voiko tällä olla vaikutusta yritysten historiallisten ulkoisvaikutusten korvauksiin isommassa kuvassa?

CNN 3.11.2024. IKEA will pay 6 million euros to East German prisoners forced to build their furniture in a landmark move.

7) Kirjavinkki: Kaisa Kurittu ja Lea Rankinen (2023). Menesty kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Energiataitekohta: Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n vuosikatsaus kertoo maailman olevan energian osalta taitekohdassa siirtymässä pois fossiilisista polttoaineista kohti päästötöntä energiaa ja sähköistymisen kautta. Sijoittajien kannattaisi herätä tähän.

Yle 21.10.2024. Maailma on energiahistorian taitekohdassa – mutta suursijoittajat eivät ole tajunneet sen merkitystä, sanoo asiantuntija

2) Yhdysvaltojen vaalien lopputulos on kriittinen globaalin ilmastokriisin hillitsemisen näkökulmasta. Trumpin voitosta voisi seurata jopa 2 asteen lämpeneminen.

HS 24.10.2024: Vieraskynä: Yhdysvaltojen vaalit voivat ratkaista ilmastotavoitteiden kohtalon

3) Sähköauton omistavien talouksien kulutuksen päästöt olivat kaksi vuotta sitten 8% korkeammat kuin polttomoottoriautotalouksissa keskimäärin. Ero selittyy sillä että nämä varakkaammat taloudet kuluttavat muuten enemmän.

Kauppalehti 22.10.2024: Suomalaistutkimus: Sähköautoilijat kuormittavat ilmastoa 8 % enemmän kuin polttomoottoriautoilijat

4) Lentovero: Brittiläisen New Economics Foundation -ajatushautomon ja sen kumppanijärjestöjen tuore raportti suosittelee uutta verotusmalli lentämisen päästöjen hillitsemiseen ja näiden verotulojen kohdentamista Euroopan raideverkoston vahvistamiseen.

HS 18.10.2024. Lennätkö monta kertaa vuodessa? Tuore raportti suosittaa sinulle uutta veroa

5) Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen seuraajan valinta ja arvuuttelu.

HS 21.10.2024. Mykkänen jättää hallituksen, ja Orpolla on edessään monimutkainen tehtävä

6) Suomen luontotoimet (vai toimettomuus)?

Yle 21.10.2024. Suomi lähtee YK:n jättikokoukseen ilman omaa luontosuunnitelmaa: poliitikot eivät ole saaneet aikaiseksi.

HS 18.10.2024. Suomi osallistuu maailman suurimpaan luontokokoukseen tyhjin käsin: ”Suoraan ristiriidassa hallitusohjelman kirjauksen kanssa.

HS 14.10.2024. Ministeriö hautasi tilaamansa raportin tuulivoiman haitoista.

HS 19.10.2024. Ministeriö anoo Saaristo­meren poistamista häpeä­listalta – ”Miten nämä perusteet ovat löytyneet”, tutkija ihmettelee.

7) Bioenergian viherpesu.

Yle 21.10.2024. Aktivistit tekivät ilmoituksen 15 energiayhtiön viherpesusta – näin yhtiöt vastaavat.

Ei polteta tulevaisuutta. Näin viherpesu toimii bioenergia-alalla.

8) Kirjavinkki: Ulrike Herrmannin (2024) Hyvästit kapitalismille - Miten elämme tulevaisuudessa tiivistyy ajatukseen, että nykyinen kapitalistinen talouskasvu ei voi jatkua kestämättömän resurssien kulutuksen varassa, ja yhteiskuntamme vaatii kokonaisvaltaisen muutoksen kohti yhteisöllisempää, ekologisesti kestävää elämäntapaa.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Ilmastotutkijoiden synkkä ennuste: "Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla. Tämä on kiistaton globaali hätätila."

BioScience 8.10.2024. The 2024 state of the climate report: Perilous times on planet Earth.

The Guardian 8.10.2024. Earth’s ‘vital signs’ show humanity’s future in balance, say climate experts.

2) Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pudonneet 73 % vuosien 1970-2020 aikana. Kehitys jatkuu, ellemme puutu juurisyihin ja tee kokonaisvaltaista muutosta.

WWF 10.10.2024. Living Planet -raportti.

3) Iso-Britannia sulki viimeisen hiilivoimalan.

The Guardian 30.9.2024. End of an era as Britain’s last coal-fired power plant shuts down.

CarbonBrief 27.9.2024. Q&A: How the UK became the first G7 country to phase out coal power.

Sustainability by numbers 30.9.2024. Coal has now died in its birthplace: the UK closes its last coal power station.

4) Vesistöjen suojavyöhykkeet lakiin! -kansalaisaloite ja meneillään olevan metsäkeskustelun viimeisimmät käänteet: Muuttuuko mikään edelleenkään? Opittiinko raakkucasesta mitään?

YM 3.10.2024. Hallinnon ja metsätoimijoiden raakkukeskustelut tiivistyivät lajitiedon saatavuuteen, tiedonkulkuun ja yhtenäisiin viranomaisohjeisiin.

Eduskunta 8.10.2024. Ympäristövaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan julkinen kuuleminen 8.10.2024 (esitys & tallenne).

5) Hallituksen esitys talousarvioksi 2025.

Valtiovarainministeriö 23.9.2024. Esitys valtion vuoden 2025 budjetiksi annettiin eduskunnalle.

Suomen luonnonsuojeluliitto 3.10.2024. Lausunto talousarviosta.

Suomen luonnonsuojeluliitto 1.10.2024. Lausunto maatalousjaostolle.

6) Suomen ilmastovuosikertomus 2024: Hiilinielujen romahduksen vuoksi olemme pakittaneet ilmastotoimissa vuoteen 1990. Hallituksen toimet pahentavat tilannetta ja hiilivelka uhkaa käydä kalliiksi valtion taloudelle.

Suomen luonnonsuojeluliitto 2.10.2024. Lausunto ilmastovuosikertomuksesta.

7) Kirjavinkki:

Bregman, Rutger (2024). Moraalinen kunnianhimo — Lakkaa haaskaamasta lahjojasi ja toteuta ihanteesi.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä

1) Elokapinan ja Återställ Våtmarker'n aktivistit kritisoivat Neovan ilmastokriisiä kiihdyttävää turvetuotantoa.

HS 25.9.2024. Eduskuntatalon suunnittelijan jälkeläinen puolustaa rakennusta värjänneitä aktivisteja: ”Hieno estetiikan taju”.

HS 26.9.2024. Lajinsa viimeiset.

2) Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n yleiskokouksen 79. yleiskeskustelussa New Yorkissa 25. syyskuuta 2024.

3) Suomen viennin positiivinen hiilikädenjälki

Syke 25.9.2024. Suomen viennin hiilikädenjälki on selvästi positiivinen – varsinkin kemian-, metalli-, metsä- ja elektroniikkateollisuuden tuotteita tuotetaan Suomessa pienemmillä päästöillä kuin muualla maailmassa.

4) Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n vihreitä joukkolainoja koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi & WWF:n lausunto.

Valtioneuvosto. Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n vihreitä joukkolainoja koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi.

WWF:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle

5) Energiamurros Suomessa: Aurinkopaneelit luovat maaseudulle uusia mahdollisuuksia toimeentuloon. Pankkikonserni SEBin pääosin omistama Locus Energyn suunnitelmat uhkaavat virtavesiä ennallistavia patojenpurkutoimia.

HS 25.9.2024. Pellot paneeleiksi.

HS 24.9.2024. Ruotsalais­jätti osti Suomesta padon, joka piti purkaa ympäristön­suojelun nimissä – Se saattaa olla vasta alkua.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Yhdysvaltojen presidentinvaalit & ilmastonmuutos. Miten ilmastoasiat ovat olleet tähän mennessä esillä vaaliväittelyissä ja uutisoinnissa?

PBS NewHour 11.9.2024. WATCH: Harris and Trump face question about climate change in debate | ABC Presidential Debate.

Scientific American 11.9.2024. Presidential Debate Features Fracking while Climate Change Is Mostly Ignored.

The New York Times 11.9.2024. Climate at the Debate: Trump Ignored the Question and Harris Hedged.

2) Suomen 10 suurimman kaupunkien sitoumus luontokadon pysäyttämiseen. Kaupungeilla on keskeinen rooli luontokadon pysäyttämisessä, sillä ne kuluttavat 75 prosenttia luonnonvaroista ja tuottavat 60–80 prosenttia ilmastopäästöistä. Millaisia konkreettisia tekoja sitoumuksen pohjalta voidaan odottaa?

Tampere 11.9.2024. Suomen 10 suurimman kaupungin johtajat sitoutuvat luontokadon pysäyttämiseen.

3) Kiertotalouden green deal. Suomi on kiertotalousasteessa huomattavasti muita maita jäljessä ja kulutamme eniten luonnonvaroja henkeä kohden koko EU:ssa. Tämän vuoksi kiertotalouden green deal on todella tarpeen. Ei riitä, että yritämme olla ajatusjohtajia, vaan tekojakin tarvitaan.

Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö 12.9.2024. Kiertotalouden green dealin ensimmäiset sitoutujat vähentävät luonnonvarojen käyttöä ja kiihdyttävät kiertotalousmurrosta.

4) Raakut & suojelua tukevan sääntelyn tarve. Vanhojen metsien suojelukriteerit. Miksi luonnonsuojelua tukevalla sääntelyllä on väliä? Voidaanko vapaaehtoisiin suojelutoimiin luottaa nykyisten näyttöjen valossa?

Yle 7.9.2024. Metsähallituskin hakkasi jopa 10 metrin päästä raakkujoesta – perustelee, miksi.

HS 10.9.2024. Sekä MTK että Luonnonsuojeluliitto kritisoivat Mykkäsen ja metsäyhtiöiden tapaamista ja sen tuloksia.

5) Kansalaistoiminnan roolia Suomen kokonaisturvallisuuden osalta ei ole vielä ymmärretty ja valjastettu yhteiskunnassamme riittävästi, esim. ilmastokriisiä ja sen tuhoja silmällä pitäen.

Syke 10.9.2024. Kansalaistoiminnan merkitys kriiseihin varautumisessa huomattava.

6) Kirjavinkki:

Benjamin Pitkänen & Pavel Tahkovuori (2024).

Rakkaat eläimet, joita syömme.

Kirjassa Viral Vegansin aktiivit etsivät ratkaisuja ruoantuotannon haasteisiin. Mukana paljon haastatteluja alan asiantuntijoilta. Voiko rakkaita eläimiä syödä? Mitä niistä ja millä perusteilla?