Kestävyysmuutos

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) Historian kuumin tammikuu - 1,5C raja ylittyi 12kk jaksolla

EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan tammikuu 2024 oli maailmassa mitatun historian lämpimin. Se oli 1,66C lämpimämpi kuin tammikuun 1850-1900 keskiarvo. Myös viimeisten 12kk ajanjakson (2/2023-1/2024) keskilämpötila oli 1,52C korkeampi kuin se oli esiteollisella aikakaudella. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eri puolilla maailmaa ovat vaihdelleet suuresti.

Copernicus 8.2.2024: In 2024, the world experienced the warmest January on record

HS 8.2.2024: Maapallo oli edellisen vuoden ajan ensi kertaa yli 1,5 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana

2) Euroopan komission esitys EU:n 2040 ilmastotavoitteista

Komission tuoreen esityksen mukaan EU:n pitäisi leikata päästöjään 90% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tämä saattaa äkkiseltään kuulostaa varsin kunnianhimoiselta, mutta huomioiden ilmastokriisin jo mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt kunnianhimoa tulisi edelleen kasvattaa. Päästövähennyksissä tulisi nojata myös huomattavasti enemmän luontopohjaisiin ratkaisuihin teknisten hiilinielujen sijasta.

CarbonBrief 7.2.2024: Q&A: European Commission calls for 90% cut in EU emissions by 2040

WWF Suomi 7.2.2024: EU-komissio ei ehdota hiilineutraaliutta vuonna 2040: "Mennään sieltä, missä aita on matalampi"

3) Tietokanta kansallisten ilmastositoumusten seurantaan

4) Fossiilisista luopumisesta lupaavia merkkejä

Hollantilainen eläkesäätiö PFZW myy 2,8 miljardin euron öljyomistuksensa, koska öljy-yhtiöt eivät esittäneet uskottavia suunnitelmia puhtaampaan energiaan siirtymiseksi. Carbon Trackerin pääomasijoittajille suunnattu raportti korostaa sitä, että irtautumisstrategiat ovat sijoittajille kaiken aikaa yhä haastavampia. Olisi tärkeää, että sijoittajat vaatisivat yhtiöiltä yhä uskottavampia toimia fossiilisista luopumiseksi. Presidentti Joe Biden teki vastikään historiaa keskeyttämällä uusien lupien myöntäminen nesteytetyn maakaasun vientiterminaalien rakentamiseen.

Carbon Tracker 25.1.2024: Private Eyes Wide Shut: Private Equity Investments in Oil and Gas at Risk from Energy Transition

The Guardian - opinion 7.2.2024: Joe Biden just did the rarest thing in US politics: he stood up to the oil industry

5) Yritysvastuudirektiivi vaarassa kaatua Suomen hallituksen toimiin

Suomen hallitus ei tue 2 vuotta neuvotellun yritysvastuudirektiivin hyväksymistä, mikä on herättänyt laajaa pöyristystä. Tukea yritysvastuudirektiivin puolesta on osoitettu laajasti, myös elinkeinoelämän suunnalta. Direktiivistä hyötyisivät monet vastuullisesti toimivat suomalaisyritykset, jotka ovat pyrkineet jo minimoimaan haitallisia vaikutuksiaan ympäristö-, ilmasto- ja ihmisoikeuskysymyksiin.

HS 9.2.2024: Yritysvastuu­direktiivi törmäsi Suomen ja muiden EU-maiden vastustukseen

Yritysvastuuoikeuden yhdistys ry: lausunto 6.2.2024

Eetti ry:n kannanotto 5.2.2024

6) Kirjavinkki

Mari Koistinen, 2024. Pahan päivän varalle.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) Globaali riskiraportti 2024.

Ympäristöriskit hallitsevat globaaleja riskejä kaikilla kolmella aikajaksolla. Peräti 2/3 raportin vastaajista arvioi äärimmäisen sään suurimmaksi riskiksi, joka aiheuttaa aineellisen kriisin maailmanlaajuisessa mittakaavassa vuonna 2024. Myös yhteiskunnallinen polarisaatio on suurimpien riskien joukossa ja sen myötä disinformaation leviäminen vaarantaa myös tehokkaiden ilmastotoimien toteuttamista.

World Economic Forum 10.1.2024. Global Risks Report 2024.

2) WRI - ilmastotoimien tilanne.

WRI julkaisi COP28-kokouksen alla ilmastotoimien tilannekuvan. Arvioiduista 42 indikaattoreista vain yksi on oikeilla jäljille: sähköautojen myynti. Muissa indikaattoreissa on vielä paljon kirittävää tai ollaan menossa jopa väärään suuntaan.

World Resources Institute 14.11.2023. Tracking Climate Action: How the World Can Still Limit Warming to 1.5 Degrees C.

3) Potsdam Institute for Climate Impact Research'n tutkijaryhmältä ehdotus planetaarisen yhteisvaurauden kehyksestä

Kansainvälinen 22 johtavan tutkijan ryhmä ehdottaa tuoreessa julkaisussaan kehystä turvaamaan meille kaikille elintärkeät planeetan toiminnot siirtyessämme holoseenista kohti antroposeenia. Kehyksen tavoitteena on hallita maapallon biofysikaalisia järjestelmiä, joista olemme kaikki riippuvaisia riippumatta siitä, missä asumme.

PNAS 22.1.2024. The planetary commons: A new paradigm for safeguarding Earth-regulating systems in the Anthropocene.

4) Bioenergia.

Kasvava puun ja bioenergian käyttö vaarantaa hiilinieluja niin Eurooppa-tasolla kuin meillä Suomessakin, mikä tekee päästövähennystavoitteisiin pääsemisestä ja luontokadon torjumisesta entistä vaikeampaa. Puun kokonaiskäyttöä olisi myös tärkeää arvioida hiilineutraaliussuunnitelmia arvioitaessa.

LongPlay 23.1.2024. Loppuuko vihreän siirtymän Suomesta puu?

5) Suuryritystutkimus.

Suuryritysten (n=141) vastuullisuuspanostukset korostuvat. Ympäristövastuu näyttäytyy kaikkein tärkeimpänä vastuullisuuden osa-alueena. Jopa 78,7 % yrityksistä on sitä mieltä että yritysten tehtävänä on ratkaista polttavia yhteiskunnallisia ongelmia. Suuryrityksistä 55,7, % on joutunut vaihtamaan toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden myötä.

OP:n suuryritystutkimus 2024.

6) Presidentinvaalit.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat olleet valitettavan vähän esillä presidentinvaalien alla käydyssä keskustelussa, vaikka ne ovat keskeisimpiä turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.

Turun Sanomat 25.1.2024. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.

7) Kirjavinkki.

Pepe Forsberg ja Anneli Jussila, 2023. Puut puhuvat.⁠

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) Vuosi 2023 mittaushistorian kuumin

Viime vuosi on EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen. Kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisen raja verrattuna esiteolliseen aikaan on jo lähes ylittynyt. Joissain tutkijapiireissä on havaittavissa myös jo väsymistä median tiedusteluihin, kuten esim. texasilaisen ilmastotutkija Andrew Desslerin nostosta X:ssä: "Jokainen vuosi loppuelämäsi ajan tulee olemaan yksi ennätysten kuumimmista." Edes huippututkijat eivät ole täysin varmoja siitä, mitä on tapahtumassa ja olemmeko mahdollisesti ylittäneet jo jonkin keikahduspisteen.

Yle 9.1.2024: EU:n ilmastopalvelu: Vuosi 2023 oli todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen

ECMWF 9.1.2024. 2023 was the hottest year on record, Copernicus data show

2) IEA:n raportti uusiutuvasta energiasta

Hyvä uutinen on se, että uusiutuvan energian kapasiteetti kasvoi viime vuonna 50%. Kiinan osuus vuoteen 2028 mennessä käyttöönotettavasta kapasiteetista on peräti 60 %. Vetypohjaisten polttoaineiden tuotantoon tarvittavan uusiutuvan energian osalta kapasiteetin lisäys ei ole vielä riittävää ja linjassa kasvuennusteiden kanssa.

IEA 1/2024. Renewables 2023.

3) EU:n hiilenpoistosuunnitelmat

EU suunnittelee merkittävää hiilenpoiston skaalaamista hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemiseksi. Vuoteen 2050 hiilidioksidia tulisi saada talteen peräti 450 miljoonaa tonnia vuosittain. Fossiiliteollisuudenkin vahvasti lobbaamiin hiilenpoistoteknologioihin panostaminen ei saisi olla kuitenkaan keino pitkittää fossiilisista polttoaineista luopumista. EU:ssa tarvitaan toimenpiteitä kiertotalouden kirittämiseksi ja kulutuksen kohtuullistamiseksi. Hiilenpoiston tulisi olla vasta viimeinen oljenkorsi, kun muut keinot on käytetty päästöjen minimoimiseksi.

Bloomberg Green 12.1.2024. EU Plans Big Scale Up of Carbon Removals to Reach Climate Neutrality.

4) Sierilän voimalaitoshanke

Mitä mahtaakaan tapahtua Kemijoki Oy:n jo kuoppaamalle Sierilän voimalaitokselle. Voiko valtio käyttää omistajaohjaustaan ja velvoittaa yhtiön hankkeen toteutukseen, kun hankkeen tukihakemus on yhä käsittelyssä?

Yle 5.1.2024: Kemijoki Oy kuoppasi 20 vuotta valmistellun Sierilän voimalaitoksen

HS 12.1.2024: Kiistelty patohanke oli jo kuopattu – nyt hallitus harkitsee sille kymmenien miljoonien tukea

5) Luontohaittojen hinnoittelu

Luontohaitoille olisi tärkeää saada luotua hinnoittelu. Kuten Lassi Ahlvik & Sampo Pihlainen toteavat, "mikä tahansa maksu on parempi kuin nykyinen nolla euroa". Se, miten luontohaitat hinnoiteltaisiin ja minne kerättävät rahat ohjattaisiin, on lopulta poliittinen päätös.

HS Vieraskynä 8.1.2024. Luontohaittojen hinnoittelu ohjaisi parempaan maankäyttöön

6) Kirjavinkki

Kari Raivio (2023). Maapallo potilaana.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) COP28-ilmastokokouksen keskeisimmät päätökset

Lähes 200 maata teki COP28-ilmastokokouksessa linjauksen siirtymisestä pois fossiilisista polttoaineista osana globaalia tilannekatsausta. Vaikka kirjaus itsessään ei ollut sanamuotonsa puolesta kunnianhimoisin mahdollinen, on se silti merkittävä ja antaa vahvan viestin tarvittavia ilmastotoimia ajatellen. Noin 130 maata sitoutui myös 3-kertaistamaan uusiutuvan energian kapasiteettinsa ja tuplaamaan energiatehokkuutensa. Loss & Damage Fund-rahaston perustamisesta tehty päätös ensimmäisenä kokouspäivänä oli sekin merkittävä saavutus, joskin rahastoon tähän mennessä kohdistetut varat jäävät yhä kauas tavoitteista kattaen vain 0,2 % kehitysmaiden todellisista tarpeista. Ilmastorahoitus näyttäytyy yhä keskeisenä pullonkaulana kestävyysmuutokselle ja oikeudenmukaiselle siirtymälle.

Carbon Brief 13.12.2023

Carbon Brief webinar 19.12.2023

2) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) uusi energiainvestointistrategia

EBRD päätti uudesta energiainvestointistrategiastaan vain kaksi päivää ilmastokokouksen jälkeen. Vaikka EBRD on ylpeillyt sillä, että se on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, on se samanaikaisesti yhä jatkanut merkittävästi investoimista fossiilisten tuotantoon. Esim. 2018-2021 pankki investoi öljyyn ja kaasuun 2,9 miljardia euroa. EBRD:n ilmastojohtajuudessa on merkittäviä puutteita ja uuteen investointistrategiaan on jätetty myös selkeitä porsaanreikiä, jotka mahdollistavat yhä investoinnit fossiilituotantoon.

BankWatch 12.12.2023

Oikaisu: Lähetyksessä viitatun julkaisun oli laatinut BankWatch (ei BankTrack.

3) Yritysvastuudirektiivi etenee

EU:ssa päästiin sopuun yritysten kestävän kehityksen due diligence-direktiivistä (CSDDD), jonka tavoitteena on varmistaa ympäristön suojelua ja ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Direktiiviä sovelletaan isoihin yrityksiin, joilla on yli 500 työntekijää ja maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on 150 miljoonaa euroa. Suuryritysten kautta direktiivin vaateet tulevat vaikuttamaan myös pienempien yritysten toimintaan toimitusketjuissa. Rahoitusala jää vielä toistaiseksi direktiivin ulkopuolelle. Direktiivissä myös sen rikkomisesta kärsineiden on mahdollista nostaa siviilioikeus-kanteita yrityksiä vastaan ja hakea korvauksia kielteisistä vaikutuksista. Yrityksille aiheutuu myös sanktioita ja rajoituksia, mikäli ne eivät maksa direktiivin rikkomisesta aiheutuneita korvauksia.

Eurooppa-neuvosto 14.12.2023

Kauppakamari 14.12.2023

Finnwatch 14.12.2023

Eetti 14.12.2023

4) Kestävät vinkit jouluun

Elina Innanen & Suvi Auvinen (2023) Lapsiperheen vegaanikeittokirja (päivitetty laitos).

WWF Suomi (2023). Takuuvarmat joulun kruunaajat.

Vegaaniset marmeladit.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) Odotukset COP28-ilmastokokoukselle

Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotistarkastelun tulisi ohjata kansalliset ilmastotavoitteet takaisin 1.5C polulle. Fossiilisten polttoaineiden alasajo vuoteen 2050 mennessä. Vahingot ja menetykset-rahasto kunnolla toimintaan. Globaalit tavoitteet sopeutumiselle. Kehittyneiden maiden rahoituksen kasvattaminen. Rahoitusvirrat linjaan ilmastotavoitteiden kanssa.

WWF's Expectations for COP28

2) YK:n ympäristöohjelman tuore päästöraportti

Maailma on matkalla kohti 2,5-2,9C lämpötilan nousua. Vuoteen 2030 ennustettuja päästöjä on leikattava vähintään 28-42% nykyiseen politiikkaan verrattuna, jotta Pariisin sopimuksen 2C:n ja 1,5C:n tavoitteet saavutetaan. Tarvitaan välittömiä päästövähennyksiä.

UNEP 20.11.2023: Emissions Gap Report 2023

3) Kansalliset ilmastotavoitteet eivät riitä 1.5C polulle

Raportti analysoi Pariisin sopimuksen 195 sopimusosapuolen ilmastotavoitteet. Edistyminen on ollut liian hidasta, ja nyt tarvitaan huomattavasti lisää vauhtia ja rohkeita harppauksia, jotta vältetään ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Hyvä uutinen on se, että sopimusosapuolet vastaavat noin 77% maailmanlaajuisista päästöistä vuonna 2019, eli sen kautta on mahdollista vaikuttaa jo isoon osaan globaaleista päätöistä.

UNFCCC 14.11.2023: New Analysis of National Climate Plans: Insufficient Progress Made, COP28 Must Set Stage for Immediate Action

4) Kuntien päästöt laskussa Suomessa.

Suunta on jo oikea. Päästövähennysten vauhtia on nyt vain nopeutettava merkittävästi useimmissa kunnissa kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suurimpia päästölähteitä olivat viime vuonna tieliikenne (28,4 %), maatalous (20,3 %) ja kaukolämpö (15,2 %). Rakennusten ja teollisuuden energiankulutuksessa tarvitaan vaikuttavia toimia, samoin tieliikenteen ja maatalouden päästöjen leikkaamiseksi.

SYKE 21.11.2023: Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt laskivat 2,7 prosenttia vuonna 2022

5) Älä osta mitään-päivä

Omaa kulutuskäyttäytymistään voi pohtia Älä osta mitään -päivänä, jota on vietetty Suomessa 1990-luvulta lähtien. Luonnonvarojen ylikulutus on juurisyy ilmastokriisiin ja luontokatoon. Kulutusta kohtuullistamalla pystymme torjumaan näitä molempia.

YLE 23.11.2023: Black Fridayn vastakampanja parjaa kulutushysteriaa

6) Kirjavinkki: Kaarlo Tuori (2023). Matti Wuori — Tapauskertomuksia Suomesta.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) YK:n tuore Sopeutusrahoitusvaje-raportti 2023

Globaali ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitusvaje kasvaa ja on nyt 194-366 miljardia dollaria vuodessa. Rahoitustarpeet ovat 10-18-kertaiset verrattuna kansainväisiin julkisiin sopeutumisen rahoitusvirtoihin verrattuna. Rahoitusvaje tulisi korjata kiireellisesti, mutta tällä hetkellä sopeutumisrahoitusta ollaan oltu päinvastoin vähentämässä. Myös Suomen rahoitus kehittyvien maiden sopeutumistoimenpiteisiin on laskussa. Kun vuosina 2020-2023 Suomi antoi Green Climate Fund-rahastoon 100 miljoonaa euroa, vuosina 2024-2027 se antaa enää vain 60 miljoonaa euroa.

UN 2.11.2023: Adaptation Gap Report 2023

2) Tukholman ympäristöinstituutti: Tuotantovaje-raportti 2023

Fossiilisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö ovat vain kasvaneet uusiin ennätyksiinsä huolimatta eri maiden hallitusten antamista lupauksista. Jos maailman CO2-päästöt - joista lähes 90% aiheutuu fossiilisista polttoaineista - jatkuva nykyisellään, voimme ylittää jäljellä olevan 1.5 tavoitteen mukaisen päästöbudjetin jo 2030 mennessä.

SEI 8.11.2023: Production Gap Report 2023

3) Euroopan ympäristökeskus: Biomassan käyttöä pohdittava kiireellisesti

EU:ssa on kilpailevia ja lisääntyviä vaatimuksia biomassan käytölle sekä biopohjaisissa tuotteissa että sen varaamiselle luonnonsuojeluun ja hiilensidontaan. Raportin mukaan biomassan käyttö on kiireellisesti priorisoitava. Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 ja 2050 mennessä tarvitaan nopeita poliittisia toimia etenkin metsä- ja maatalouteen.

EEA 8.11.2023: The European Biomass Puzzle

4) WWF:n tuore raportti: Uusiutuviin energiaan nojaava energiajärjestelmä on huomattavasti parempi sekä luonnolle että ihmisille useilla eri mittareilla verrattuna fossiiliseen energiaan nojaavaan järjestelmään

WWF 3.11.2023: Building a nature-positive energy transformation

5) Ympäristöministeriön selvitys käyttöikänsä päähän tulleiden tuulivoimaloiden sääntelyn kehittämistarpeista

YM 6.11.2023: Selvitys tuulivoimaloiden purkamista koskevasta lainsäädännöstä

6) Paikallisyhteisöjen sitouttaminen ei ole lainmukainen peruste ilvesten metsästyksen poikkeusluville

SLL 6.11.2023: Luonnonsuojeluliitto valitti 168 ilveksenkaatoluvasta

7) Kirjavinkki: Mira Hulkkonen (2023). Ilmasto-oivalluksia. - Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) Maapallon tila huonoin ihmisen historiassa

Guardian 24.10.2023: Earth’s ‘vital signs’ worse than at any time in human history, scientists warn

2) EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuonna, mutta ilmastotoimia on nopeutettava

EEA 24.10.2023: EU’s greenhouse gas emissions dropped last year, but accelerated efforts still needed to meet ambitious 2030 targets

3) Eurooppalaiset nuoret ovat ilahduttavan valmiita toimimaan ilmaston eteen

Guardian 25.10.2023: Young Europeans more likely to quit driving and have fewer children to save planet

4) Metsäkato etenee globaalisti ja Suomen kansallinen metsästrategia olisi voinut olla parempi

WWF 24.10.2023: Metsäkato etenee - Haitallisiin tukiin käytetään sata kertaa enemmän rahaa kuin suojeluun

Suomen kansallinen metsästrategia 2023

WWF 18.10.2023: Kansallinen metsästrategia ei auta pysäyttämään metsäluonnon köyhtymistä

5) Lontoon kiertotalousviikko CEWeek2023

ReLondon’s livestreamed opening event for Circular Economy Week 2023 (18.10.2023)

6) Rakennusalalle tiekartta kohti luontopositiivista siirtymää

Rakennusteollisuus 25.10.2023: Tiekartta rohkaisee kohti rakennusalan luontopositiivista siirtymää

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) Climate Week NYC ja YK:n yleiskokouksen terveiset

Fossiilisten polttoaineiden asteittainen alasajo, ilmaston ja luonnon yhteys sekä siirtyminen entistä enemmän kohti toimeenpanofokusta ovat keskeisimpiä terveisiä New Yorkin Climate Weekiltä sekä YK:n yleiskokouksesta.

CISL 27.9.2023: Takeaways from Climate Week NYC and UNGA

2) Vihreä rahoitus EU:ssa

Rahoitussektori ei tue vielä riittävästi kestävyysmuutosta EU:ssa. Rahoitus ei ole riittävän vihreää, sääntelyssä on selkeitä epäjohdonmukaisuuksia sekä strategisessa riskienhallinnassa ja tieteeseen nojaavissa tavoitteissa on selkeitä puutteita.

E3G 25.9.2023: Advancing the implementation of Europe’s sustainable finance agenda

3) Green Claims direktiivi

Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen perusteella peräti 53 % vihreistä väittämistä oli epämääräisiä, harhaanjohtavia tai perusteettomia. EU:ssa valmisteltu Green Claims direktiivi tulee rajoittamaan viherpesua. Direktiivi sai jo suuren enemmistön kannatuksen täysistunnossa.

Euronews 5.9.2023: EU ‘Green Claims’ directive will tackle greenwashing’s crafty cousin, circular washing, too

4) Ilmasto-oikeudenkäynnit & business aktivismi

Ilmasto-oikeudenkäynnit ovat yleistymässä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee parhaillaan kuuden nuoren tekemään ilmastovalitusta. Myös business väki on herännyt aktivismiin. Aktivismista on tullut yhä enemmän kaikkien ilmastosta huolissaan olevien, eri ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten, asia.

HS 27.9.2023: Kuusi nuorta teki ilmasto­valituksen, Euroopan ihmis­oikeus­tuomioistuin käsittelee asiaa

BBC 15.9.2023: Millennium Bridge: Business people protest with queue for climate

5) Pohjoisen luontokato ja matkailu

Luontokato etenee jo Pohjoisessa Suomessa nopeasti ja peruuttamattomasti. Vaikka pääsisimme tavoitteisiin jo päätettyjen ilmastotoimien kanssa, ilmasto tulee lämpenemään Lapissa 4-5 astetta, eikä se tiedä hyvää Lapin luonnolle. Ilmastonmuutos tarjoaa Lapille myös liiketoiminnallisia mahdollisuuksia turismin osalta. Toivottavaa olisi kuitenkin se, että lentomatkailun sijasta tuettaisiin kestävämpiä matkustusmuotoja ja syntyisi uusia luontoa eheyttäviä matkailukonsepteja, jotta ei ruokittaisi ilmastonmuutosta entisestään.

SYKE 27.9.2023: Pohjoisen luonto muuttuu nopeasti ja osin peruuttamattomasti

HS 23.9.2023: Lapissa toivotaan viileiden kesien nousevan matkailu­valtiksi