Kestävyysmuutos

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostava kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) Viime vuonna investoinnit vihreään siirtymään olivat ensimmäistä kertaa yhtä suuret kuin fossiilitalouteen

Se, että puhtaamman energian investoinnit ovat ensimmäistä kertaa samalla tasolla kuin fossiilitalouden investoinnit, antaa toivoa isosta suunnan muutoksesta maailmassa. Suurin osa puhtaan energian investoinneista (n 1,1 bilj. dollaria) tehtiin aurinko- ja tuulivoimaan (lähes 500 milj. dollaria). Merkille pantavaa on myös huomattava kasvu sähköautoihin tehdyissä investoinneissa. Liikenteen sähköistyminen on toki ilmaston kannalta parempi ratkaisu, mutta se ei ratkaise kuitenkaan juurisyytä eli ylikulutusta, jota pitäisi pystyä ratkaisemaan samanaikaisesti. Autoilua parempi vaihtoehto on aina autottomuus.

HS 27.1.2023: https://www.hs.fi/talous/art-2000009356542.html?share=42708f8c4efc0eea08529d772bf74af2

2) Mittavat disinformaatiokampanjat YK:n ilmastokokouksen (COP27) yhteydessä

Climate Action Against Disinformatio (CAAD) on yli 50 johtavan ilmasto- ja disinformaatiojärjestön maailmanlaajuinen liittouma, joka vaatii vankkoja, koordinoituja ja ennakoivia strategioita torjuakseen ilmaston vääristelyn ja disinformaation uhkaa. 

CAAD on vastikään julkaissut raportin, joka paljastaa ison disinformaation määrän, jota tietyt toimivat ovat tarkoitushakuisesti levitelleet viime vuoden lopulla Egyptissä pidetyn YK:n ilmastokokouksen alla. Peräti 4 miljoonaa euroa oli käytetty maksettuihin mainoksiin Metassa disinformaation levittämiseksi. Peräti 3 781 disinformaatiota levittävää mainosta, joista suurin osa oli Energy Citizensiltä (American Petroleum Instituten PR-ryhmä), kun taas America's Plastic Makers yksin käytti yli miljoona dollaria ja Saudi Green Initiative julkaisi 13 mainosta.

CAAD 19.1.2023: https://caad.info/report/deny-deceive-delay-vol-2/

3) Miinuspäästöt ilmastotyön seuraavana vaiheena

Sitran tuore työpaperi käsittelee miinuspäästöjä eli sitä, miten kasvihuonekaasuja pitää sitoa takaisin ilmakehästä. Vaikka päästöjen vähentäminen pitää olla ensisijaista, on tärkeää, että miinuspäästöihin tarvittavia teknologioita kehitetään. Luonnolla on tähän toki jo ihan oma ja varsin kustannustehokas keksintö - nimittäin metsitys. Riskinä on, että hiilen talteenottomenetelmät (CCS = carbon capture and storage) tekevät entistä hyväksyttävämpää biomassan käytöstä, vaikka tiedämme että hakkuumäärät ovat jo Suomessa ylittäneet ekologisesti kestävän tason. Liiallisen teknologiauskon ei pidä antaa hidastaa päästövähennyksiin tehtäviä investointeja.

Sitra 26.1.2023: https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-tyopaperi-miinuspaastot-ovat-ilmastotyon-seuraava-vaihe/

4) Kuntasektorille uusi ilmasto- ja talousjohtamisen malli, jonka Ilmastoviisaat Fisu -kunnat (Finnish Sustainable Communities) ovat kehittäneet 

STT 25.1.2023: https://www.sttinfo.fi/tiedote/motiva-ja-suomen-ymparistokeskus-tiedottavat-ilmasto--ja-talousjohtamisen-malli-kaikille-kunnille-sovellettavaksi?publisherId=69819243&releaseId=69963219

5) Maalämpö-investointeihin annettavat tuet tulisi kohdentaa nykyistä paremmin. HS 28.1.2023: https://www.hs.fi/talous/art-2000009347585.html?share=c13ad60901f6bd1f7083108374312d2c

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kuluneelta viikolta kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) YK:n luontokokous sopi luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030

Luontokadon torjuntaan syntyi YK:n luontokokouksessa kaivattu sopu 19. joulukuuta. Maailman valtioille asetettiin sopimuksessa 30 prosentin suojelu- ja ennallistamistavoitteet. Myös rahoituspuolen toimista sovittiin. Luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa rahoitusta tullaan kasvattamaan 200 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä, ja myös luonnolle haitallisia tukia tullaan poistamaan vähintään 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Saasteiden ja vaarallisten kemikaalien määrää tullaan vähentämään vuoteen 2030 mennessäKeskeistä olisi keskittyä entistä enemmän myös ilmastokriisin ja luontokadon taustalla olevaan juuri syyhyn eli ylikulutuksen suitsimiseen. Tämä pitäisi nostaa entistä enemmän keskustelun keskiöön.

Valtioneuvosto 19.12.2022: https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/yk-n-luontokokous-saavutti-sovun-luontokadon-pysayttamisesta-vuoteen-2030-mennessa-maailman-valtioille-30-prosentin-suojelu-ja-ennallistamistavoitteet-1

2) Globaalit riskit 2023 -raportti

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) Globaalit riskit 2023 -raportti perustuu yli 1 200 asiantuntijan, päätöksentekijän ja alan johtajan näkemyksiin. Elinkustannuskriisi on suurin lyhyen aikavälin riski, kun taas ilmaston hillitsemisen ja ilmastoon sopeutumisen epäonnistuminen ovat suurimmat pitkän aikavälin huolenaiheet. Tarvitaan entistä enemmän kaikkien maailman maiden yhteistyötä näiden riskien taklaamiseksi.

World Economic Forum 11.1.2023: https://www.weforum.org/press/2023/01/global-risks-2023-tensions-peak-between-urgent-cost-of-living-crisis-and-sustainable-climate-action?utm_campaign=wwf_uutiskirje&utm_medium=email&utm_source=newsletter

3) OP:n suuryritystutkimus: Vastuullisuus suuryrityksille strateginen kysymys, johon investoidaan.

Vastuullisuudesta on tullut viime vuosina suuryrityksille todella strateginen kysymys, joka on tullut jäädäkseen. Monista toimintaympäristön haasteita, kuten kustannusten noususta ja Venäjän aggressiosta, huolimatta positiivista on se, että yrityksillä on investointihalukkuutta, myös entistä kestävämpään toimintaan. Tämä luo toivoa. Huomattavan moni yrityksistä (42 %) kertoo joutuneensa vaihtamaan toimittajaa vastuullisuusvelvoitteidensa myötä, ja yksi kymmenestä suuryrityksestä on jo tyytyväinen alihankintaketjuunsa vastuullisuuden kannalta. Pk-yrityksiä olikin Suomessa tärkeä auttaa entistä vahvemmin eteenpäin vastuullisuustyössä.

OP 11.1.2023: https://www.op.fi/yritykset/asiakkuus/suuryritykset/suuryritystutkimus

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kuluneelta viikolta kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) YK:n luontokokous on parhaillaan käynnissä. Ihminen on vallannut alaa luonnolta ja luonnon tila on loppumassa siten, että esimerkiksi villieläinten kannat ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuosina 1970–2018. Mikä on olennaista luontokadon pysäyttämisen kannalta? Mikä on olennaista keskusteltaessa luontokadosta Suomessa? Miksi talousmetsä on eri asia kuin luonnontilainen metsä?

HS 11.12.2022: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009234234.html?share=57dca986a3ae4561574b29aaa0f3434b

2) Energiaan liittyvät kysymykset puhuttavat. Suomen energiahuoltovarmuutta olisi tärkeä suunnitella jatkossa ilmastokysymysten näkökulmasta panostamalla kestäviin energian varastointiratkaisuihin. Onneksi esimerkiksi saksalainen vakuutusjätti Allianz valmistautuu jo investoimaan Suomeen useampiin vihreän vedyn hankkeisiin, jotka pisimmällä Lahdessa ja Tampereella.

Yle 10.12.2022: https://yle.fi/a/3-12684225

HS 8.12.2022: https://www.hs.fi/talous/art-2000009250935.html?share=cb20003267f65969cb6ddb20e5f1d836

3) Ilmastopaneelin tuore raportti kertoo, että suomalaisten kuluttajien vastuullisilla valinnoilla on merkittävä vaikutus kulutusperäisiin päästöihin. Peräti puolet kulutusperäisistä päästöistämme syntyvät ulkomailla. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat ruoassa ja liikkumisessa. Esimerkiksi valitsemalla sähköauton polttomoottoriauton sijaan ja suosimalla julkista liikennettä, tai siirtymällä kasvispainotteisempaan ruokavalioon voi vaikuttaa merkittävästi omaan hiilijalanjälkeen. Vastuullisen kuluttamisen näkökulmasta kannattaa myös välttää ostamasta ns. turhakkeita. 

Suomen Luonto -aikakausilehti on palkinnut vuoden 2022 turhakkeena terassilämmittimen, ja haluaa sillä kiinnittää huomioita energiasäästämisen tärkeyteen. Säästämällä energiaa torjumme sekä ilmastokriisiä että luontokatoa.

Ilmastopaneeli 8.12.2022: https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/kuluttajien-ilmastoystavalliset-valinnat-helpottavat-suomen-ilmastotavoitteiden-saavuttamista/

Suomen Luonto 8.12.2022: https://suomenluonto.fi/uutiset/tiedote-vuoden-turhake-2022-on-terassilammitin/

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kuluneelta viikolta kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti on nyt vireillä, kun Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen valtion ilmastopäätöksestä riittämättömien hiilinielutoimien takia. Suomen maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta hiililähteeksi. Syyksi on arvioitu runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista. Valtioneuvosto ei ole tarttunut tilaisuuksiinsa korjata tilannetta Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, metsätalouden kannustejärjestelmän eikä kansallisen metsäohjelman luonnoksen yhteydessä. Tehty valitus on melko vahvalla pohjalla, ja maailmalta on jo näyttöä siitä, miten oikeudenkäynnein on onnistuttu kirittämään valtioiden ilmastotoimia.

https://www.sll.fi/2022/11/28/suomen-ensimmainen-ilmasto-oikeudenkaynti-vireille-greenpeace-ja-suomen-luonnonsuojeluliitto-valittavat-valtion-ilmastopaatoksesta-riittamattomien-hiilinielutoimien-takia/

2) YK:n luontokokous (COP15) alkaa pian 7. joulukuuta ja kestää pari viikkoa. Kokoukselta odotetaan Pariisin ilmastosopimuksen kaltaista sopimusta luonnon monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin. Neuvotteluissa on tarkoitus hyväksyä neljä pitkän tähtäimen päämäärää vuodelle 2050, jotka tukevat visiota ”Elää sopusoinnussa luonnon kanssa”. Rahoituskysymykset ovat keskeinen osa neuvotteluja.

https://ym.fi/montrealin-luontokokous-cop15

3) Black Friday -myyntiennätys meni jälleen rikki huolimatta kuluttajien heikentyneestä luottamuksesta, inflaatiosta ja ilmasto- ja ekokriisistä, minkä keskellä jo olemme. Vuoden kulutusjuhlan huipentuma, joulu, on vielä edessäpäin. Mitkä ovat Leon ja Kirsin vinkit kestävämpään joulun viettoon?

https://sustainability-roundup.beehiiv.com/p/black-friday-sales-hit-record-despite-inflation

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kuluneelta viikolta kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) COP27-ilmastokokouksen, jossa EU on yllättäen muuttanut kantaansa ja päättänyt puoltaa rahastoa, josta myönnettäisiin kehittyville maille korvauksia ilmastokriisin aiheuttamista tuhoista ja menetyksistä. Tämä rahasto on kehittyville maille tärkeä vaatimus ilmastokokoukseen ja EU on vastustanut sitä Yhdysvaltojen tavoin aivan viime päiviin saakka. EU on asettanut rahaston puoltamiseensa ehdoksi kuitenkin sen, että länsimaiden lisäksi myös Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisten suurien ja paljon päästöjä aiheuttavien maiden on suostuttava mukaan maksajiksi. COP27-ilmastokokouksen päätöslauselmia odotetaan kaiken kaikkiaan jännityksellä. Neuvottelut eivät ole helppoja ja ne käyvät vuosi vuodelta vaikeammiksi, kun ilmastokriisi etenee ja sen aiheuttamat tuhot kasvavat.

(Yle 18.11.2022: https://yle.fi/a/3-12678615)

2) Käytettyjen vaatteiden markkina on voimakkaassa kasvussa. Muodin kierrätysmarkkinan ennustetaan kasvavan 15-20 prosenttia vuoden viiden seuraavan vuoden aikana ja käytettyjen vaatteiden, kenkien ja asusteiden osuus voi kasvaa nykyisestä 3-5 prosentista jopa 40 prosenttiin. Käytetyistä vaatteista on tullut entistä tärkeämpi tapa osoittaa omaa valveutuneisuuttaan ympäristökriisin osalta. Tekstiiliteollisuuden hiilidioksipäästöjen on arvioitu olevan 3-10 prosenttia maailman kaikista hiilidioksipäästöistä ja vaatteiden käyttöikää pidentämällä tätä ympäristökuormaa on mahdollista laskea merkittävästi.

(HS 18.11.2022: https://www.hs.fi/visio/art-2000009116839.html?share=81bb02d47e5e263d41f890a3a3544c79)

3) Vaatteiden käyttöikää onnistuu helposti ja vaivattomasti pidentää esimerkiksi suomalaisen Oikiat Design Oy:n Vaatelaastarilla. Vaatelaastarille myönnettiin juuri Vuoden vastuullisuusteko-palkinto. Onnittelut!

(Kauppakamari tiedote 16.11.2022: https://kauppakamari.fi/tiedote/vuoden-vastuullisuusteko-kilpailun-voitto-vaatelaastarille/)

4) Helsinki on toteuttamassa Etelä- ja Pohjoisesplanadeilla kokeilun, jossa ajokaistoja vähennetään ja samalla parannetaan kävelijöiden olosuhteita ja lisätään viihtyisyyttä. Päätös meni läpi äänin 8-5 kaupunkiympäristölautakunnassa. Kokeilu toteutetaan keväästä 2023 syksyyn 2024. Kävelykeskusta vaatii toteutuakseen kattavamman suunnitelman. Päätösten vaikutuksia on hyvä arvioida paitsi yritysten myös muiden ryhmien, kuten lasten, näkökulmasta. 

(HS 15.11.2022: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009203957.html)

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kuluneelta viikolta kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) YK:n ilmastokokous (COP27) sekä ennallistamisasetus ovat tällä hetkellä otsikoissa. Ilmastokokouksesta ei ole vielä saatu isompia uutisia, mutta neuvottelut ovat käynnistyneet. Odotukset kokouksen tulosten osalta eivät ole kovin korkealla, mutta toivotaan toki parasta. 

(COP27: https://www.un.org/en/climatechange/cop27)

Ennallistamisasetus olisi suomalaisen luonnon suojelun kannalta vain hyvä asia. Toiveena olisi, että päätöksenteossa nojattaisiin tutkittuun tietoon ja asiantuntijoihin. Medialla olisi parannettavaa siinä, miten asiantuntevasti asiaa käsitellään julkisuudessa. Suomalaisten metsien keski-ikä on nuorentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Ongelma ei ole se, etteikö meillä kasvaisi metsää, vaan se, että metsiemme biodiversiteetti on kaventunut ja se puolestaan ruokkii lajikatoa. Suomalaista luontoa on suojeltava täällä, jos sen halutaan säilyvän, sillä muualla sitä ei ole.

(Luonnontila.fi: https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/metsat/me8-metsien-ikarakenne)

(HS mielipide 11.11.2022: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009190557.html)

3) Liikenteen sähköistyminen ei etene tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti, kertoo tuore tutkimus. Maailman suurimman autovalmistajat aikovat rakentaa noin 400 miljoonaa diesel- ja bensiiniautoa enemmän kuin mikä olisi kestävää ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tämä on todella huolestuttavaa, että edes tässä kohdin ekokriisiä tällaista fossiilisten polttoaineiden käyttöä ruokkivaa teollisuutta ei saada globaalisti kuriin. 

(Guardian 10.11.2022: https://www.theguardian.com/environment/2022/nov/10/worlds-biggest-carmakers-to-build-400m-more-vehicles-than-15c-climate-target-will-allow

Suomessa uusien sähköautojen kysyntä on hiipunut hieman syksyn aikana. Yksi selitys tälle on että uusien sähköautojen hankintatukeen myönnetty lisämääräraha on loppunut. Talouden epävarmat näkymät, kuluttajien heikentynyt luottamus ja korkotason nousu ovat myös osasyinä. 

Paras päätös ilmaston kannalta on autottomuus. Miksi autotonta elämäntapaa ei tueta vahvemmin yhteiskunnan suunnalta? Miten olisi taloudellinen kannustin niille, jotka rakentavat elämänsä  ja arkensa siten, että elävät autotta?

(HS 11.11.2022: https://www.hs.fi/autot/art-2000009192996.html

4) Ilmastoaktivistien iskut taideteoksiin puhututtavat. Miten asiaan tulisi suhtautua? Olisiko taide ja sen eri muodot mahdollista valjastaa nykyistä vahvemmin kestävyysmuutoksen tueksi, kun tiedetään mikä yhteiskunnallinen voima taiteella on? Miten hiilijalanjälki saataisiin tehtyä nykyistä näkyvämmäksi taiteen osalta, jotta kuluttajat osaisivat tehdä valistuneempia valintoja myös kuluttaessaan taidetta?

(Yle 8.11.2022: https://yle.fi/uutiset/3-12674401)

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kuluneelta viikolta kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) Ilmasto lämpenee Euroopassa 2-kertaisesti maailman keskiarvoon nähden. Elämme Euroopassa ilmastomuutoksen vaikutusten näyteikkunassa. Onko tämä omiaan kirittämään ilmastotoimia entisestään? Toivottavasti. 

(HS 2.11.2022: https://www.hs.fi/tiede/art-2000009176321.html)

2) Ilmastokokous Egyptissä käynnistyy. Mitä kokoukselta sopii odottaa? Mistä asioista etenkin tarvittaisiin päätöksiä?

Päätöksiä odotetaan etenkin ilmastorahoituksen ja toimeenpanon vauhdittamisen osalta. Ilmastorahoituksella ratkotaan vahinkojen ja menetysten korvaamista, ilmastokriisiin sopeutumista mutta myös oikeudenmukaisuuskysymyksiä ohjaamalla rahoitusta etenkin köyhemmille maille. Tehtävää on edelleen myös tavoiteasetannan puolella sillä nykyisillä sitoumuksilla maapallo lämpenee 2,4-2,6 astetta. Etenkin isommilta mailta odotetaan enemmän. Tänä vuonna vain 24 maata on päivittänyt omat ilmastositoumuksensa. Kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet Egyptissä puhuttavat myös.

(YM tiedote 3.11.2022: https://ym.fi/-/yk-n-ilmastokokous-kaynnistyy-viikonloppuna-egyptin-sharm-el-sheikhissa-tavoitteena-vauhdittaa-pariisin-ilmastosopimuksen-toimeenpanoa)

3) Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla jättimäinen vetyvoimalaitos. Mitkä ovat investoinnin mahdollisuudet ja uhat ilmaston näkökulmasta? 

Toimiiko investointi lähtölaukauksena vihreän, uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn tuotannolle Suomessa. Iso osa Suomen päästövähennystavoitteista on rakennettu vihreän vedyn tuotannon varaan. Nyt suunniteltavassa tuotantolaitoksessa on määrä tuottaa vetyä elektrolyysin avulla tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntämällä. Lopputuotteena Kristiinankaupunkiin suunniteltava laitos tulee tuottamaan kuitenkin saksalaiselle asiakkaalle synteettistä metaania, joka on ilmaston kannalta haitallista. 

(YLE 3.11.2022: https://yle.fi/uutiset/74-20003281?origin=rss

4) Miksi lentomatkustaminen on jälleen kasvussa, vaikka tiedämme miten haitallista se on ilmaston kannalta? Toimiiko lentohäpeä kulttuurin muutosta vauhdittavana voimana?

(HS 3.11.2022: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009040158.html?share=b9277779d7550127f2e920ad82393e26)

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kuluneelta viikolta kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) Ennallistamisasetus on ollut viime päivinä kovasti pinnalla. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteeksi, että biodiversiteetin heikkeneminen eli luontokato pysäytetään Suomessa. Hallitus on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan. Tästä huolimatta pääministeri Sanna Marin (sd.) on ilmaissut, että Suomi voi äänestää EU:n ennallistamisesitystä vastaan, mikä on hieman yllättävää. Vapaaehtoisilla ennallistamistoimilla on ollut aikaa näyttää toimivuutensa ja ne eivät ole pysäyttäneet luontokatoa, joten tarvitaan muutosta ja se tulee yleensä tekemällä jotain toisin sen sijaan, että jatketaan kuten ennenkin.

(YLE: https://yle.fi/uutiset/3-12666883)

2) Ilmastolaissa säädetty ilmastovuosikertomus julkaistiin jälleen. Vuosikertomuksella valtioneuvosto raportoi kalenterivuosittain ilmastotoimiensa etenemisestä peilattuna asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Nyt julkaistu vuosikertomus vetää yhteen vuoden 2021 ilmastotoimien tulokset, joiden mukaan kokonaispäästöt säilyivät lähes ennallaan. Vaikka taakanjakosektorilla tapahtui positiivista kehitystä, maankäyttösektori kääntyi hiilinielusta päästölähteeksi. Liikenteen päästöpuolella kehitys on ollut oikean suuntaista, mutta maataloudessa päästöt ovat pysyneet ennallaan ja tarvitaan lisää kannustimia ja tukea viljelijöille päästövähennystoimien osalta. Kunnilla puolestaan keskeinen rooli päästövähennyksissä monella tapaa, sillä valtaosa päästöistä syntyy jonkin kunnan alueella ja kunnilla on useita keinoja vaikuttaa päästökehitykseen, myös julkisten hankintojen, viestinnän ja elinkeinopolitiikan. Kulutusperäisten päästöjen osuutta ei pidä unohtaa.

(YM: https://ym.fi/-/ilmastovuosikertomus-2022-kokonaispaastot-pysyivat-ennallaan-maankayttosektori-muuttui-nieluista-paastolahteeksi)

3) YK:n ilmastokokous pidetään pian Egyptissä 6.-18.11. ja siihen liittyen on luvassa paljon uutisointia tulevina viikkoina. Suomalaiset järjestöt ovat jo julkaisseet oman yhteisen kannanottonsa tulevaa ilmastokokousta silmällä pitäen ja peräänkuuluttavat oikeudenmukaisuutta ilmastotoimissa. Järjestöjen kanta on että ilmastokokouksessa tulisi sopia ilmastotoimien rahoitusmekanismista siten, että ilmastomuutoksesta johtuvien menetysten ja vahinkojen korvaaminen tapahtuisi oikeudenmukaisesti ja vauraammat maat kantaisivat vastuuta historiallisesti aiheuttamistaan päästöistä.

(https://fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/suomalaiset-jarjestot-ykn-ilmastokokouksesta-vauraiden-maiden-on-kannettava-vastuunsa-ilmastonmuutoksen-seurauksista/)

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kuluneelta viikolta kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) Astetta alemmas -kampanjan, joka on valtionhallinnon yhteinen energiansäästökampanja ja jonka tähtäimessä on tarjota konkreettisia vinkkejä energiansäästöön ja kulutushuippujen leikkaamiseen niin kotona, työssä kuin liikenteessä. Leo ja Kirsi jakavat vinkkeinä myös itse kotona tekemiään energiasäästötoimia.

(Valtioneuvosto: https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/astetta-alemmas-energiansaasto-puree-jo-mutta-lisatoimia-tarvitaan

2) Kryptovaluutat ja sijoittamisen vastuullisuus ovat nousseet jälleen kuluneella viikolla otsikoihin. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan bitcoinin louhinnan päästöt ylittävät jo naudanlihatuotannon päästöt suhteutettaessa tuotannon markkina-arvoon. Tämä saa pohtimaan kryptovaluuttojen tarkoituksenmukaisuutta ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Myös rahastosijoittamisen vastuullisuudessa on vielä paljon kehitettävää. Morningstarin mukaan vain vajaa kolmannes artikla 8-mukaisista rahastoista on aidosti vastuullisia ja tummanvihreitä artikla 9-rahastoja löytyy myös yhä hyvin vähän Euroopasta. EU-sääntely tekee vastuullisesta sijoittamisesta tulevaisuudessa toivottavasti helpompaa.

(Kauppalehti: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/6777a990-bfdc-4eab-863a-8c7f427e04d)

(HS: https://www.hs.fi/tiede/art-2000009099626.html?share=a7d5aa00ab25606c2f779839924e7f7a)

3) Elokapinan luontokapina käynnistyi 5.10.2022. Kapinan tavoitteena on kiinnittää päätöksentekijöiden ja yhteiskuntamme huomio luontokatoon, joka on ilmastokriisin veroinen uhka ihmiskunnalle. Luontokapinan tavoitteet ovat 1) suojella metsää 30 % Suomen pinta-alasta ja samoin kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät (tämä on linjassa myös EU:n biodiversiteettistrategian kanssa), 2) tehoeläintuotannosta siirtyminen kasvipohjaiseen ruoantuotantoon ja 3) Suomen vastuunkanto ilmastovelasta.

(Elokapina: https://elokapina.fi/luontokatokapina/)

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat jälleen kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista uutisista ja aiheista kuluneelta viikolta. Näitä ovat 

1) Itämerellä havaitut Nord Stream kaasuputkien vuodot, joiden metaanipäästöjen arvioidaan vastaavan isoa osaa Suomen ilmastopäästöistä. Mitkä ovat vaikutukset ilmastoon? Miten nämä ylimääräiset päästöt käsitellään päästölaskelmissä, ja miten vastuuta päästöistä kannetaan? Onko energiajärjestelmämme haavoittuvuuksia mietitty riittävästi?

(Lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009101551.html?share=72b852e0c73d05d16feda2a6e190c4a6)

2) Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n viime lokakuussa 2021 julkaisema selvitys (Net Zero by 2050) energiasektorin kestävästä siirtymästä. Mitkä ovat seitsemän keskeisintä prioriteettia tällä matkalla joihin tulisi keskittyä? Teräksen tuotanto vastaa yksistään 7 % globaaleista kasvihuonepäästöistä. Mikä on teräksen tuotannon nopeutetun dekarbonisoinnin rooli 1,5 °C tavoitteen hengissä pitämisen kannalta?

(Lähde: https://www.iea.org/reports/net-zero-by-2050

3) Vastuullisuus ohjaa entistä vahvemmin yksityissijoittajien sijoituspäätöksiä. Mitä vaikutuksia tällä voi olla ilmastotoimien kannalta? Valtiolla on merkittäviä omistuksia suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Valtion omistajastrategiassa on mainittu jo sana "kestävä kehitys", mutta näkyykö tämä missä määrin omistajaohjauksessa? Miten tähän saataisiin muutosta ja valtion omaisuus tekisi nykyistä paremmin myös töitä kestävän siirtymän eteen?

(Lähde: https://t-media.fi/vastuullisuus-ja-hyva-johtajuus-ohjaavat-vahvasti-yksityissijoittajien-sijoituspaatoksia/

4) Yhden prosentin kärki päästöjen aiheuttajista aiheuttaa lähes neljänneksen kaikista globaaleista päästöistä. Ilmastokriisin hillintään liittyy hyvin keskeisesti keskustelu oikeudenmukaisuudesta. Päästöjen vähentämistä on tehtävä kaikkialla, mutta suurimmilla päästöjen aiheuttajilla on aivan erityinen vastuu vähentää päästöjään. Keskustelua historiallisista päästöistä ja niihin liittyvistä vastuista tullaan varmasti myös käymään lisääntyvässä määrin tulevaisuudessa.

(Lähde: https://www.carbonbrief.org/top-1-of-emitters-caused-almost-a-quarter-of-global-emissions-since-1990/

Lähetys tallennettiin perjantaina 30.9. ja tilanne kaasuputkivuotojen osalta on onneksi jo asettunut sen jälkeen - ainakin toistaiseksi ja hyvä niin.