Kestävyysmuutos

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Ennallistamisasetus tuli voimaan EU:ssa. Komission arvion mukaan toimien hyödyt ovat moninkertaiset verrattuna kuluihin, ja hyödyt lasketaan 10 miljardiksi. Alkuperäinen kustannusarvio on myös ylimitoitettu. Mitkä ovat ennallistamisen hyödyt Suomelle?

WWF 17.8.2024. Ennallistamisasetus tuli voimaan - Ennallistamisen hyödyt ovat valtaisat.

Ympäristöministeriö. Ennallistamisasetus.

2) Stora Ensoa epäillään törkeästä luonnonsuojelurikoksesta Suomussalmen Hukkajoella. Metsätyökoneet ovat aiheuttaneet tuhansien uhanalaisien jokihelmisilmukoiden kuoleman. Mitä tästä voidaan ottaa opiksi? Entä kuka vastaa vahingoista ja niiden korjaamisesta? Entä kompensoiko yhtiö aiheuttamiensa jokihelmisimpukoiden tuhot myös jotenkin?

Yle 5.9.2024: Kainuun ely-keskus tänään tarkastuskäynnille paikkaan, jossa epäillään toista raakkurikkomusta

Yle 30.8.2024. Stora Enson tutkinta Hukkajoen tapahtumista valmistui: monet ongelmat johtivat raakkukuolemiin.

Yle 29.8.2024. Isot metsäyhtiöt eivät koe tarvetta muuttaa toimintaansa – Stora Enso löysi jo toisen raakkujoen ylityksen

Yle 26.8.2024: Stora Enson toimitusjohtaja pyytää anteeksi raakkutuhoja: ”Me maksamme Hukkajoen pelastamisen”

Yle 22.8.2024: Raakkutuhojen hinta voi nousta miljooniin – Stora Enso ei halua ottaa kantaa siihen, kuka maksaa

Yle 23.8.2024: Metsätyökoneet ylittivät Suomussalmen raakkujoen jopa 400 kertaa, arvioi Metsähallitus – Stora Enso: joen yli on menty useasti

Yle 21.8.2024: Uhanalaisia raakkuja kuoli, kun Stora Enson metsäkoneet jyristelivät joen yli – poliisi tutkii törkeänä luonnonsuojelurikoksena

3) Vanhojen metsien suojelukriteereitä vaaditaan laadittavaksi uudelleen - avoimesti ja tiedeperusteisesti. Hallituksen esitys suojelukriteereistä on omiaan kiihdyttämään luontokatoa entisestään.

Koneen Säätiö 8.8.2024. Jo yli 350 ympäristöalan tutkijaa vetoaa hallitukseen: vanhojen metsien kriteerit on määriteltävä uudelleen.

Hallituksen esitys vanhojen metsien suojelukriteereistä (lausuntokierros päättyi 7.8.2024)

4) Ilmastokanne hallitukselle: Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet Orpon hallituksen oikeuteen riittämättömien ilmastotoimien vuoksi. Kuinka todennäköistä on että korkein hallinto-oikeus ottaa asian käsittelyyn ja asia etenee oikeudenkäyntiin? Mitä vaikutusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksella voi olla?

Yle 22.8.2024: ”Maailmanhistorian laajin ihmisoikeusloukkaus” – järjestöt vievät Orpon hallituksen riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen

Yle 22.8.2024. Tällä kertaa järjestöjen ilmastokanne voi viedä Suomen hallituksen oikeuteen – ”Hyvinkin tehokas tapa”

5) Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on käynnistänyt selvityksen Suomen ilmastopolitiikasta ja siitä, millaisiin tietoihin nojaten Suomen ilmastotoimia suunnitellaan. Selvitys valmistuu vuoden kuluttua. Puutteellisin tiedoin tehdyt toimet voivat johtaa miljardilaskuun

Yle 28.8.2024. VTV syynää tarkastuksessaan, miten hyvää ilmastotietoa Suomen virkakoneisto tuottaa

HS 22.8.2024: Hallituksen bensapäätös uhkaa tulla Suomelle kalliiksi, Ilmastopaneeli laskee

6) Ohjelmavinkki. Kerttu Kotakorven ja Markku Sipin uusi sarja Toivoa etsimässä antaa toivoa ilmastokriisin keskellä. Lämmin suositus tähän syksyyn!

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Eurovaalien jälkipuinti - Miten vaaleissa kävi kestävyysmuutoksen näkökulmasta?

CarbonBrief 11.6.2024: Experts: What do the European elections mean for EU climate action?

Guardian 10.6.2024: EU elections 2024: how did key countries vote and what does it mean?

CAN Europe 10.6.2024: New Parliament. Same Planet.

Reuters 10.6.2024: EU climate policies could be slowed in future after rightward shift in election

2) COP29 Bakun ilmastokokous 11.-22.11.2024 ja Bonnin ilmastokokous 6.-16.6.2024 - Mitkä ovat keskeisimmät odotukset?

WWF Press Release 31.5.2024:

Financing our future; unleashing climate action

WWF Report 31.5.2024: WWF Expectations for UNFCCC: Financing our future; unleashing climate action

World Resources Institute (WRI) 13.6.2024: STATEMENT: Limited Progress at Bonn Climate Talks on New Climate Finance Goal

3) Vanhojen metsien suojelun kriteerit lausunnoilla

Ympäristöministeriö 11.6.2024: Valtion maille uusi suojelupäätös ja vanhojen metsien kansalliset kriteerit lausuntokierrokselle

4) Hallituksen leikkaukset yritysvastuuta edistävien järjestöjen (mm. Finnwatch, Eetti) rahoituksesta

Finnwatch 10.6.2024: Hallitus lakkauttaa yritysvastuujärjestö Finnwatchin keskeisimmän rahoituslähteen

Finnwatch: Pelasta Finnwatch -kampanja

Eetti 10.6.2024: Eetti tarvitsee apuasi – hallitus leikkasi tärkeimmän rahoituksen

5) Elokapinan Myrskyvaroitus-kampanja (7.-13.6.2024) ei vaatinut mahdottomia - ympäristölle ja ilmastolle haitalliset tuet on lopetettava

6) Syken sinilevätiedotus kesällä 2024 & yksittäisen suomalaisen keskimääräinen ravinnosta johtuva Itämeri-jalanjälki tuottaa 800 kiloa levää, Syken erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan

7) Lukuvinkki: EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD)

European Commission: Implementing and delegated acts - CSRD

Hyvää kesää ja kiitokset kuluneesta kaudesta! :)

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Eurovaalit ja eri ryhmittymien ilmastotavoitteet

CarbonBrief 24.5.2024. EU election 2024: What the manifestos say on energy and climate change

2) Politiikkasuositus keikahduspisteiden riskienhallintaan

Ilmatieteen laitos 28.5.2024. Uusi politiikkasuositus käsittelee ilmastojärjestelmän keikahduspisteisiin liittyvien riskien hallinnan tarvetta.

3) Arktisen alueen nopea lämpeneminen & Suomen kesät

HS 22.5.2024. ⁠Arktinen alue lämpenee hurjaa vauhtia: Tätä se tarkoittaa Suomen kesälle⁠

4) Politiikkasuositus liikenteen puhtaaseen siirtymään

Syke 28.5.2024. Politiikkasuositus: Päästövähennysvelvoitteiden laiminlyönti käy Suomelle kalliimmaksi kuin puhtaan siirtymän edistäminen liikenteessä

5) Puun polton kasvu vaarantaa hiilinielut ja kiihdyttää luontokatoa Suomessa

Suomen Luonto 27.5.2024. Järeää puuta savuksi ilmaan.

6) Lihansyönti yhteydessä lihavuuteen

Yle 30.5.2024. Lihan runsas syöminen lisää lihavuuden todennäköisyyttä, vahvistaa uusi suomalaistutkimus.

7) Järjestöjen verokohtelu & Orpon hallitus

HS 29.5.2024. Hallitus jättää ympäristö- ja kehitys­apu­järjestöt vero­vähennyksen ulko­puolelle, järjestöt harmissaan.

8) Kirjavinkki: Matti Mörttinen & Yannick Lahti (2024). Politiikan pinnan vangit.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Maailma on ilmastokuilun reunalla - nyt tarvitaan kaikki ilmastotoimet ja jokaisella asteen kymmenyksellä on merkitystä.

Guardian 11.5.2024: Brutal heatwaves and submerged cities: what a 3C world would look like

2) Kiinan energiajärjestelmän hiilineutraalius ennen vuotta 2055 - miten tämä on mahdollista saavuttaa? Kolme erilaista skenaariota.

CarbonBrief 15.5.2024. Guest post: How China’s energy system can reach carbon neutrality before 2055

3) WWF:n raportti: EU kiihdyttää luontokatoa jakamalla vuosittain 34-48 miljardia haitallisia tukia. Viljelijöitä olisi tärkeä tukea kestävän siirtymän toteuttamisessa.

WWF 13.5.2024. Member States use billions of EU subsidies to fund nature harming activities - new WWF study.

4) Vanhojen metsien määrittely politisoitunut. Prosessi ei nykyisellään täytä EU:n vaatimuksia avoimesta ja tieteeseen nojaavasta määrittelystä.

YLE 13.5.2024. Ylen tiedot: Vanhat metsät aiotaan määritellä niin tiukasti, että Etelä-Suomesta ei löydy suojeltavaa

Onneksi hyviäkin asioita tapahtuu, ja jokainen voi osaltaan auttaa vanhojen metsien suojelussa.

Turun Sanomat 10.5.2024. Korppoon ikimetsä rauhoitetaan Aktivistimummojen ja Luonnonperintösäätiön yhteisvoimin.

5) Lihankulutus on ollut Suomessa jo laskussa muutaman viime vuoden

Luke 14.5.2024. Punaista lihaa tuotetaan ja kulutetaan aiempaa vähemmän.

6) Greenpeacen järjestämässä Vuoden huiputus -kisassa jälleen monia kandidaatteja kisaamassa vuoden törkeimmästä tai harhaanjohtavimmasta viherpesusta. Voittajana palkittiin tällä kertaa lihatalo HKScan ja Kariniemen Hyvin Kasvatettu Kananpoika. Viherpesun taustalta löytyy monia nimekkäitä mainos- ja viestintätoimistoja, kuten SEK, Miltton, Hasan & Partners, TBWA ja Ivalo Creative.

Greenpeace 13.5.2024. Vuoden huiputus -kilpailun ehdokastöiden takaa paljastui liuta kotimaisia mainostoimistoja – Greenpeace vaatii mainos- ja viestintätoimistoja lopettamaan viherpesun

7) Lukuvinkkinä tällä kertaa Gummeruksen vastuullisuusraportti, josta inspiraatiota vastuullisempaan kustannusliiketoimintaan.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Ilmastonmuutos kiihtyy, ja Intian valtameri lämpenee

CarbonBrief 23.4.2024: State of the climate: 2024 off to a record-warm start

DownToEarth 29.4.2024: ⁠Indian Ocean is heating up much faster than we think, at a rate of 1.7-3.8C per century ⁠

2) Monet yksityiset suuryritykset yhä ilman nollapäästötavoitteita

HS 22.4.2024: Sadasta suurimmasta yksityisestä yrityksestä vain 40 on asettanut nollapäästötavoitteita, selviää raportista

3) Lentoyhtiöt & viherpesuepäily: EU tutkii 20 lentoyhtiötä mahdollisesta viherpesusta

Financial Times 30.4.2024: EU investigates ‘greenwashing’ at 20 airlines

4) Vain MEPeistä 1/3 ympäristön puolella - ei siis ihme, että kestävyysmuutosta tukeva sääntely ei etene tarvittavaa vauhtia

SLL 30.4.2024: Vain kolmannes MEPeistä äänestää ympäristön hyväksi

5) Ilmastokriisin vaikutukset työllisyyteen Suomessa

TTL 24.4.2024: Joka neljäs työntekijä uskoo, että ilmastonmuutos tuo itselle lisää työmahdollisuuksia

6) Lukuvinkki: Ylvan vastuuttomuusraportti

Ylva 29.4.2024: Ei niin paljon hyvää ettei jotain pahaakin – Ylvan vastuuttomuusraportti on julkaistu

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Ilmasto lämpenee tieteen tuoreimpien ennusteiden mukaisesti

Ilmaston lämpenemisnopeuden kiihtyminen on linjassa tuoreimpien tieteen ennusteiden ja IPCC:n kuudennen arviointiraportin kanssa. Maailma lämpeni vuosina 1970-2008 melko lineaarisesti - 0,18 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes 2-kertaistunut 0,3 asteeseen vuosikymmenessä viimeisten 15 vuoden aikana.

Carbon Brief 4.4.2024: Factcheck: Why the recent ‘acceleration’ in global warming is what scientists expect

2) Toimitusketjun päästöt & suuryritysten ilmastositoumukset

Yli 1000 suuryritystä on liittynyt vuonna 2019 lanseerattuun Business Ambition for 1,5C -kampanjaan viestiäkseen ilmastotoimiensa kunnianhimoa. Valitettavasti nyt kuitenkin lähes 240 yritystä eivät noudattaneet sitoumusta ja ovat jättäneet asettamatta SBTi-sitoumuksen vaatimat päästövähennystavoitteet. Joukossa tunnettuja yrityksiä, kuten Microsoft, Unilever, Marks & Spencer ja kulutusbrändien toimittaja Procter & Gamble (mm. Fairy, Gillette, Pampers, Tampax) ja alkoholijuomajätti Diageo (mm. Guinness, Smirnoff-tuotemerkit). Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi on koettu toimitusketjun päästöjen (Scope 3) nettonollatavoitteiden asettamisen. Toimitusketjun päästöt muodostavat kuitenkin merkittävän osan monien yritysten päästöistä, joten näitä ei päästöjä ei voida sivuuttaa.

Edie.net 12.3.2024: Hundreds of businesses drop net-zero commitments due to Scope 3 challenges

3) Suomen hallituksen ympäristövastainen EU-vaikuttaminen

Suomen hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut viime aikoina hyvin haitallista luonnolle. Ensin hallitus teki parhaansa vesittääkseen yritysvastuudirektiivin, nyt se yrittää kaataa EU:n ennallistamisasetuksen sekä yrittää heikentää metsäkatoa torjuvaa EU-asetusta. WWF:n mukaan hallituksella on tämän lisäksi vielä haluja heikentää EU:n vesipuitedirektiivin sisältöä. Toimiiko hallitus oman hallitusohjelmansa vastaisesti?

WWF Suomi 28.3.2024: Hallituksen EU-vaikuttaminen on tuhoisaa luonnolle - ”On tullut aika kysyä, onko nykyhallitus historiamme ympäristövastaisin

4) Suomen energia- ja ilmastostrategiatyö käynnistyy

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kerran vaalikaudessa tehtävän strategian laatimisesta, joka tulee sisältämään jälleen Suomen energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Strategian pohjalta tullaan linjaamaan myös Suomen päästövelan lyhennysohjelmasta. Mitä strategialta voidaan odottaa huomioiden hallituksen viime aikaiset toimet EU-vaikuttamisen osalta? Ja missä määrin hallitus tulee nojaamaan yksin kalliisiin teknisiin nieluihin, ja sivuuttamaan luontopohjaiset ratkaisut?

YM tiedote 25.3.2024: Toimia puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi: energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu käyntiin

5) Suomen päästöt & SSAB:n tuore investointipäätös

Suomen päästökauppasektorin päästöt pienenivät 3,7 milj.t vuonna 2023. Kokonaispäästöt maankäyttösektori mukaan lukien olivat 50,5 milj. t CO₂-ekv. 2022 ja ne säilyivät lähes samalla tasolla kuin ovat olleet 90-luvulta lähtien. Näin siksi, että maankäyttösektorista on tullut viime vuosina nettopäästölähde.

Energiavirasto 3.4.2024: Suomen päästökauppasektorin päästöt pienenivät 3,7 miljoonaa tonnia vuonna 2023

SSAB:n tuore investointipäätös on hyvä uutinen ilmastolle, sillä se tulee vähentämään Ruotsin CO2-päästöjä peräti 7 %. Myös Raahen tehdas on tarkoitus päivittää vielä myöhemmin tällä vuosikymmenellä.

SSAB tiedote 2.4.2024: SSAB jatkaa vihreää siirtymäänsä investoinnilla fossiilivapaaseen minimill-tuotantolaitokseen Luulajaan

HS 2.4.2024: SSAB:n jätti-investointi karkasi Ruotsiin: ”Poliittisilla lakoilla ei mitään vaikutusta”

6) Ylikulutuspäivää vietetään tänä vuonna Suomessa 12.4.2024

Earth Overshoot Day: Country Overshoot Days 2024

7) Kirjavinkki: Tuija Kauppinen (2023). Joutilaita kilometrejä — Polkupyörällä Etelä-Amerikan halki

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) WMO:n tuore raportti ilmastonmuutoksen tilanteesta

Lämpötilat lähellä maan pintaa olivat viime vuonna jo 1,45 astetta korkeammat kuin 1800-luvun lopulla. Lämpeneminen vain kiihtyy ellemme lopeta fossiilisten polttoaineiden käyttöä saadaksemme päästöt nopeasti alas. Merten ekosysteemit ovat jo vaarassa lämpenemisen vuoksi.

The Guardian 19.3.2024: ‘Red alert’: last year was hottest on record by clear margin, says UN report

2) Sijoittaja-aktivismi ja sen vaikutusmahdollisuudet

Sijoittaja-aktivismi on kasvussa maailmalla. Järjestöt, kuten ShareAction ja As You Sow kokoavat yhteen aktiivisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita osakkeenomistajia. Yhdelläkin osakkeella voi saada äänensä kuuluviin yhtiökokouksessa ja kirittää tätä kautta suuryritysten ilmastotoimia.

ShareAction (UK)

As You Sow (USA)

Tuore esimerkki sijoittaja-aktivismista oli vastikään pidetty Nordean yhtiökokous.

Kauppalehti 20.3.2024: Aktivistisijoittajat iskevät Nordean yhtiökokoukseen – Tästä on kyse

Hiilivapaa Suomi LinkedInissä 22.3.2024

3) Ennallistamisasetus jäi EU:ssa pöydälle

Suomi hylkäsi puheenjohtajamaa Belgian yrityksen ennallistamisasetuksen pelastamisesta. Asetusta ei ole kuitenkaan lopullisesti hylätty, vaan se jää pöydälle. Ennallistamisasetuksen taloudelliset hyödyt olisivat Suomelle moninkertaiset kustannuksiin nähden. Metsäteollisuuden intressit tuntuvat ajavan kaiken muun edelle.

HS 22.3.2024: ⁠Ennallistamis­asetus törmäsi EU-maiden vastustukseen – Suomi torjui pelastus­yrityksen⁠

4) Mahdollinen välikysymys Suomen hallituksen luontopolitiikasta

Vihreät harkitsevat välikysymyksen esittämistä hallituksen luontopolitiikasta, joka vaarantaa Suomen tavoitteet luontokadon pysäyttämisestä.

Vihreät 21.3.2024: Hallituksen luontopolitiikka vaarantaa Suomen ja Euroopan luonnon – välikysymys harkinnassa

5) Kiertotalousskenaariot

Raaka-aineiden kulutus asukasta on Suomessa korkealla tasolla globaalisti, ja resurssituottavuudessa jäämme kauas EU-maiden keskiarvosta. Tutkimushanke osoittaa, että kiertotalouden avulla on mahdollista saada Suomen talouskasvu irti raaka-aineiden ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Muutoksen tueksi tarvittaisiin kuitenkin lisää sitä tukevia ohjauskeinoja ja poliittista päätöksentekoa. Hankkeessa arvioitiin luonnonvarojen käytön talous- ja ympäristövaikutuksia kolmen eri skenaarion kautta.

Syke 12.3.2024: Kiertotalous vahvistaa Suomen vihreän siirtymän mahdollisuuksia

6) Hiilinielut

Suomen hallitus nojaa nielupolitiikassaan kalliisiin teknisiin nieluihin, vaikka tarjolla olisi huomattavasti edullisempia ja luonnon monimuotoisuutta samalla tukevia luontopohjaisia ratkaisuja.

HS 20.3.2024: Halvempaa ja nopeampaa kuin piippujen tulppaaminen – miksi näitä konsteja ei käytetä?

Yle 21.3.2024: Tutkijoiden arviot varoittavat: Ojitetuista turvemetsistä tulossa pian selvästi suurin ilmastopäästölähde

7) Mökkeilyn päästöt

Liikenne on suurin suomalaisten mökkeilyyn liittyvä päästölähde, kertoo Syken tuore selvitys. Mökkien varustelussa ja suomalaisten mökkeilytavoissa on myös isoja eroja, jotka vaikuttavat päästöihin.

Siirtymällä vuokra- ja yhteiskäyttömökkeilyyn oman mökin omistamisen sijasta on mahdollista vähentää mökkeilyn päästöjä.

Syke 22.3.2024: Suomalaisten mökkeilyn hiilijalanjälki arvioitiin ensimmäistä kertaa – uudella laskurilla selviää myös yksittäisen mökkeilijän päästöt

8) Kirjavinkki: Helena Telkänranta (2023). Millaista on olla lemmikki?

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

Sveitsiläisissä toimivan järjestön, CIELin (=Centre for International Environmental Law) analyysi kertoo siitä, miten huonosti ihmisoikeudet tulivat huomioiduksi COP28-kokouksessa. Myös YK:n virkamiehiä arvostellaan sananvapauden rajoittamisesta ja siitä, että isäntämaan sopimusta ei ole julkistettu. UNFCCC tulisi ottaa käyttöön mekanismi, joka rajoittaa saatuttavien alojen lobbaajien osallistumista neuvotteluihin eturistiriitojen välttämiseksi.

2) Ilmasto- ja siirtymäriskit yritysten tilinpäätöksissä

Carbon Trackerin raportti osoittaa, miten yritysten tilintarkastusraporteista puuttuu yhä keskeisiä tietoja ilmasto- ja siirtymäriskeihin liittyen. Raportissa mukana 140 suurta yritystä, kuten Shell, Nestlé, Philips, Siemens, Volvo, Volkswagen. 60% tarkastelluista yrityksistä ei tarjonnut merkityksellistä tietoa ilmasto- ja energiariskien vaikutuksista tilinpäätökseensä tai sen tarkastukseen. Suurin osa yrityksistä ei selittänyt, miten ilmastoasiat vaikuttavat taseiden hiilialttiisiin eriin. Myös tilintarkastajilla on vielä paljon parannettavaa näiltä osin.

Carbon Tracker 22.2.2024: Flying Blind: In a Holding Pattern

3) Yritysten ilmastotavoitteet vrt. EU-vaatimukset.

EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD vaatii yrityksiä raportoimaan hiilidioksidipäästöjensä kaikki kolme osa-aluetta. Yritysten on julkistettava vuosina 2030-2050 viiden vuoden välein myös lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet absoluuttisina arvoina. WWF Ranskan raportti ehdottaa että EU:ssa yrityksiltä alettaisiin vaatimaan SBTi:n mukaisia ilmastotavoitteita, joilla varmistettaisiin se, että ne ovat linjassa 1,5 asteen tavoitteen ja ilmastoskenaarioiden kanssa. Myös viranomaisvalvonta näille ilmastotavoitteille on tarpeen.

WWF France 29.2.2024: Corporate Climate Targets: Ensuring the credibility of EU regulated commitment

4) Vaalit USAssa ja EUssa

Carbon Briefin analyysin mukaan Trumpin voitto vaaleissa voi johtaa Yhdysvalloissa 4 miljardin tonnin lisäpäästöihin vuoteen 2030 mennessä. Vaalit ovat luvassa marraskuussa 2024.

Carbon Brief 6.3.2024: Analysis: Trump election win could add 4bn tonnes to US emissions by 2030

Kesäkuussa 2024 on luvassa puolestaan europarlamenttivaalit, joissa ratkaistaan EU:n valtatasapainosta seuraaviksi viideksi vuodeksi. WWF:n raportissa on suosituksia oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen.

WWF 1.3.2024: The Fair Way Forward

5) Ukrainan ympäristökysymykset

Presidentti Zelenskyin kansainvälinen ympäristöasiantuntijatyöryhmän raportti tukee Ukrainan ympäristön ennallistamista koskevaa päätöksentekoa. Asiantuntijatyöryhmässä mukana myös mm. Heidi Hautala ja Greta Thurnberg.

An environmental compact for Ukraine. 9.2.2024. A Green Future꞉ Recommendations for Accountability and Recovery

6) Kirjavinkkinä: Merlin Sheldrake (2024). Näkymätön valtakunta, miten sienet muovaavat maailmamme, mieliimme ja tulevaisuuttamme.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Kiinan CO2-päästöt peilattuna 2025 ilmastotavoitteisiin

Carbon Briefin analyysi osoittaa, että Kiinan päästöjen kasvu 5,5 prosentilla vuonna 2023 tekee vuoden 2025 asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta entistä haastavampaa. Kiinan talouskasvu on ollut hyvin energia- ja hiili-intensiivistä. Kuivuudesta johtuva vesivoiman alhaisempi käyttöaste on myös lisännyt fossiilienergian käyttöä. Maan CO2-päästöjen tulisi laskea 4-5 % 2025 mennessä, jotta se saavuttaa tavoitteensa.

Carbon Brief 22.2.2024: Analysis: Record drop in China’s CO2 emissions needed to meet 2025 target

2) EU-asetus fluoratuille kasvihuonekaasupäästöille

F-kaasujen käyttöä aletaan asetuksen myötä rajoittamaan EU:ssa. Siirtymä on kuitenkin varsin hidas, ja tiettyjen F-kaasujen markkinoille saattaminen lopetetaan asteittain 2050 mennessä. Vuosina 2025 ja 2026 tulee voimaan jo ensimmäisiä tiukennuksia huoltoon liittyen. Valvontaan liittyvät kysymykset myös vielä auki.

Syke 20.2.2024: EU:n uusi asetus hillitsee fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä

3) Maatalouden ja ruoka-alan tilanne EU:ssa

EU:n maatalouspolitiikan tulisi tukea maatalouden kestävää siirtymää nykyistä paremmin. Maanviljelijöiden tyytymättömyydellä voi olla isosti vaikutusta EU-vaaleissa.

Suomessa MTK:n ja SLC:n julkaisema luonnon monimuotoisuuden tiekartta tulee tarpeeseen. Yli 80% maataloustuottajista ja metsänomistajista pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista omassa toiminnassaan tärkeänä. Toivottavasti tiekartta saadaan konkretisoitua käytännön toimenpiteiksi ja sen toimeenpanoa myös seurataan.

Ruoka-alaan, etenkin kasvuproteiinituotteisiin, liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, jotka hyödyttäisivät sekä Suomen kansantaloutta, ruoka-alaa sekä maataloustuottajia. Kasvun mahdollistaminen edellyttää, että yritykset ja julkinen sektori asettavat yhteisiä tavoitteita ja lähtevät johdonmukaisesti työskentelemään näitä kohti.

HS 22.2.2024: Tutkija: Euroopan maan­viljelijöiden protesti­aalto voi hyödyttää laita­oikeistoa EU-vaaleissa 

MTK 1.2.2024: Luonnon monimuotoisuuden tiekartta.

Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (lehdistötiedote)

Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (raportti)

4) Yritysvastuudirektiivi

Keskeinen teollisuusyritysten edunvalvoja Teknologiateollisuus antoi myös tukensa yritysvastuudirektiiville varauksetta. Yritysvastuudirektiivin hylkääminen ei ole vastuullisten suomalaisyritysten edun mukaista. Oikeustieteen oppineiden mukaan nykyistä laajempi ryhmäkanne ei ole haaste lainkuuliaisille ja vastuullisille yrityksille. Yritysvastuudirektiivin vastustaminen antaa Suomesta valitettavan huonon kuvan maailmalle.

HS 22.2.2024: Tärkeä vientiala eri mieltä Orpon hallituksen kanssa – kannattaa yritysvastuulakia varauksetta 

5) Ilvesten kaatoluvat kumottu

Suomen luonnonsuojeluliitto 21.1.2024: Turun hallinto-oikeus kumosi ilveksen kaatoluvat

6) Kirjavinkki.

Pasi Nokelainen (2023). Maailmanloppu peruttu. Seitsemän väitettä kiertotaloudesta.