Kestävyysmuutos

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) Orpon hallituksen budjettiesitys kestävyysmuutoksen näkökulmasta

Budjettiesitys syö pohjan hallitusohjelman kestävyysmuutosta koskevilta kirjauksilta. Mm. luonnonsuojelun rahoitukseen esitetään jopa 36 % leikkausta edellisen hallituskauteen verrattuna. Leikkauksia on luvassa myös vesiensuojeluun ja -hoitoon, vaikka näille oli hallitusohjelmassa vahvoja kirjauksia. Kansalaisille annettavaa tukea reiluun vihreään siirtymään esitetään heikennettäväksi monin tavoin, mm. lopettamalla öljylämmityksestä luopumisen ja sähköautojen latauspisteiden tuet sekä leikkaamalla julkisen liikenteen rahoituksesta. Arjen ilmastoteoista leikataan ympäristöministeriön hallinnonalalla peräti 71 miljoonaa euroa.

WWF 28.8.2023: https://wwf.fi/uutiset/2023/08/luonnolta-leikkaaminen-on-lyhytnakoista-politiikkaa/

Suomen Luonnonsuojeluliitto 31.8.2023: https://www.sll.fi/2023/08/31/petteri-orpon-hallituksen-budjetti-uhkaa-romuttaa-luonto-ja-ilmastotavoitteiden-toteuttamisen/

2) Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset terveyteen

Kuumuudesta johtuvien kuolemien riski on noussut nopeasti viimeisten 20 vuoden aikana. Kesällä 2022 yli 61 000 ihmistä kuoli helteisiin ympäri Eurooppaa. Tuore tutkimus kartoittaa vuorokauden keskilämpötilan ja ylimääräisen kuolleisuuden välistä yhteyttä.

Carbon Brief 24.8.2023: https://www.carbonbrief.org/risk-of-heat-related-deaths-has-increased-rapidly-over-past-20-years/

Nature 24.8.2023: https://www.nature.com/articles/s41467-023-40599-x

3) Ilmasto-oikeus & Montanan ennakkotapaus

YK:n lasten oikeuksien komitea: "Lasten ääniä on kuultava ilmastokriisistä". Lapset hakevat oikeutta kestävään tulevaisuuteen myös oikeusteitse ympäri maailmaa.

Guardian 28.8.2023: https://www.theguardian.com/environment/2023/aug/28/childrens-voices-must-be-heard-on-climate-crisis-says-un-rights-body

Reuters 15.8.2023: https://www.reuters.com/business/environment/montana-judge-hands-historic-win-young-plaintiffs-climate-change-case-2023-08-14/

Maailmanlaajuiset ilmastomarssit 15.-17.9.2023: Global Fight to End Fossil Fuels https://fightfossilfuels.net

4) Merten lämpeneminen & Itämeren silakan tilanne

Merien pintalämpötilat ovat ennätyskorkealla ympäri maailman. Jos merien ekosysteemit romahtavat eivätkä ne kykene enää sitomaan hiiltä, ilmastonmuutos kiihtyy entisestään.

WWF 10.8.2023: https://wwf.fi/uutiset/2023/08/valtamerien-pintalampotila-ennatyskorkealla-ihmiskunnan-on-vastattava-merien-hatahuutoon/

Olisi hyvä ymmärtää juurisyyt silakkakannan romahduksen taustalla, ja pyrkiä puuttumaan niihin, jotta kalakannat pääsevät elpymään. Valtaosa Itämeren silakasta päätyy tällä hetkellä muualle kuin ihmisravinnoksi. Kaiken kaikkiaan kalakantojen ehtyminen on merkki laajemmista ongelmista Itämeren ekosysteemissä.

Yle 30.8.2023: https://yle.fi/a/74-20047715

Yle 31.8.2023: https://yle.fi/a/74-20047960

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

Nature-lehti on julkaissut hiljattain professori Johan Rockströmin johtaman tutkijaryhmän artikkelin, joka kertoo että maapallo on luisumassa ihmistoiminnan seurauksena nopeasti pois 12000 kestäneestä vakaasta tilasta ja olemme jo ylittäneet seitsemän kahdeksasta turvallisesta ja oikeudenmukaisesta rajasta, jonka tutkijat ovat määritelleet.

Nyt on tärkeä hetki vaikuttaa Dubaissa järjestettävän COP28-ilmastokokouksen lopputulokseen. Valmistelevia neuvotteluita tullaan käymään Bonnin lisäksi useilla eri foorumeilla, mm. YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksessa syyskuussa sekä EU:n ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa lokakuussa.

Yhdysvaltojen suurimpien öljy-yhtiöiden, Exxon Mobile ja Chevronin, osakkeenomistajat ovat äänestäneet ilmastotoimia vastaan. Yhtiöt ovat osoittaneet eurooppalaisia öljy-yhtiöitä pienempää halukkuutta kantaa vastuutaan ilmastokriisistä.

HS 1.6.2023: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009627377.html?share=4ea22b5fde9bfee29c1dfdfe006f49a0 

5) HS: Joka maassa toistellaan samaa ilmastotekosyytä kuin Suomessa, sanoo IPCC-puheenjohtaja

Ilmastopaneeli IPCC:n puheenjohtaja Valérie Masson-Delmotte avaa HS:n haastattelussa sitä, miten samankaltaisia ilmastotekosyitä eri maissa toistellaan. Tekosyyt ovat hänen mukaansa ns. "moraalisia alibeja toimettomuudelle". Vastuu ilmastotoimista kuuluu koko yhteiskunnalle, ei yksin tutkijoille tai poliitikoille.

Valtaosa Hollowyydin tuottamasta ilmastomuutosta käsittelevästä viihteestä on tarjonnut yksipuolisesti tarinaa katastrofista, vaikka viihdejätti voisi ottaa aktiivisempaa ja myönteisempää roolia ilmastotoimien vauhdittamisessa. Katastrofielokuvat eivät ole omiaan ruokkimaan tosiasiallista toimintaa ilmastokriisin hillitsemiseksi. Tarvitaan erilaisia tarinoita surusta, vihasta, inspiraatiosta, tieteestä, rohkeudesta, luovasta toiminnasta ja toivosta.

Washington Post 17.5.2023:

Uusi luonnonsuojelulaki astui voimaan 1.6.2023. Laki vahvistaa erilaisten luontotyyppien suojaa (mm. malminetsintä kielletään kansallispuistoissa) ja monimuotoisuutta tukevaan toimintaan osallistamista sekä tuo vapaaehtoisen ekologisen kompensaation myös uudeksi työkaluksi.

YM 1.6.2023: https://ym.fi/-/uusi-luonnonsuojelulaki-voimaan-1.-kesakuuta

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) EU:n tavoite 2-kertaistaa kierrätysmateriaalien käyttöaste

Vuonna 2021 vain 11,7 % EU:n alueella käytetyistä materiaaleista tuli kierrätyksestä. Tavoitteena on 2-kertaistaa tämä osuus vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja edellyttää isoja muutoksia toteutuakseen. Pelkästään tehostettu jätteiden kierrätys ei riitä vaan tarvitaan myös materiaalipanosten ja fossiilipolttoaineiden käytön vähentämistä.

EEA 17.5.2023: https://www.eea.europa.eu/publications/how-far-is-europe-from

2) Valtamerien lämpeneminen kostautuu pitkällä aikavälillä. Meri on absorpoinut yli 90 % energian epätasapainosta, yli 25 miljardin Hiroshiman atomipommin verran energiaa. Syvän meren hitaan kierron vuoksi valtamerten lämpeneinen jatkuu todennäköisesti vähintään vuoteen 2300 asti, vaikka päästöt saataisiin kuriin.

Guardian 14.5.2023: https://www.theguardian.com/environment/2023/may/15/oceans-have-been-absorbing-the-worlds-extra-heat-but-theres-a-huge-payback

3) Suomen ilmastovelka, kestämättömät hakkuumäärät ja markkinanäkymät

Suomella on jäämässä käteen massiivinen ilmastovelka, joka tulee kalliiksi tulevaisuudessa. Hakkuumäärät ovat yhä kestämättömällä tasolla. Onneksi sellun kysynnässä on tapahtunut käänne maailmalla, joka saattaa hillitä hakkuita myös Suomessa.

HS 15.5.2023 Vieraskynä: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009570466.html

Luke 15.5.2023: https://www.luke.fi/fi/uutiset/vuonna-2022-hakattiin-paljon-vaikka-maara-pieneni-kaksi-prosenttia

HS 14.5.2023: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009583175.html?share=74d150d0fac3ce1169035fd2f18f7185

4) Hallitusneuvottelut: Hallitusneuvottelijat ovat kysyneet YM:ltä voisiko EU:n ilmastotavoitteista poiketa vedoten Venäjän hyökkäyssotaan. YM:n vastaus on aika selkeä: Jos näin menetellään putoaa pohja Suomen metsäpolitiikan "kestävän metsänhoidon" narratiivilta lopullisesti.

HS 16.5.2023: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009590547.html?share=e13683b7ce3b20aee18271591e0ca078

5) Luontojalanjälkimittari: Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran hankkeessa on kehitetty kansainvälisesti uraauurtavaa luontojalanjälkimittaria yrityksille

S-ryhmä 10.5.2023: https://s-ryhma.fi/uutinen/suomalaistutkijat-kehittivat-luontojalanjalkimitta/2E5f7RmUmpHVGEE3ruZwmB

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) Hallitusneuvottelut.

Hallitusneuvotteluista ei ole tihkunut julkisuuteen vielä juuri mitään kestävyysmuutoksiin liittyvistä aiheista. Ympäristöjärjestöt ovat lähettäneet halllitusneuvotteluihin omat terveisensä ja pitävät tärkeänä sotä, että Suomessa pidetään kiinni ilmastotavoitteista sekä kansainvälisistä luontositoumuksista. Ilahduttavaa on se, että myös elinkeinoelämältä on tullut hyvin samansuuntainen vahva viesti neuvottelijoille useampaa kautta.

2) IEA:n evästykset Suomelle.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuore maaraportti kannustaa Suomea vauhdittamaan tuuli- ja ja aurinkoenergian käyttöönottoa. Suomi saa kiitosta johtajuudestaan. Haasteena raportti nostaa erityisesti maankäyttösektorin päästöt ja hiilinieluihin liittyvät epävarmuudet. Raportissa suositellaan myös sähköautojen käyttöönoton nopeuttamista ja merituulivoiman tiekartan laatimista.

3) Opas kuntien ilmastosuunnitelmiin.

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat julkaisseet kuntien käyttöön oppaan auttamaan ilmastosuunnitelmien laatimisessa. Avustusta ja koulutusta myös tarjolla. Kunkin kunnan on jatkossa laadittava oma ilmastosuunnitelma. Työn tulee valmistua viimeistään 2025 alkavalla valtuustokaudella. Nyt on hyvä hetki pienemmissäkin kunnissa lähteä asiassa liikkeelle.

4) Sään ääri-ilmiöiden yhteys ilmastonmuutokseen.

Carbon Brief on laatinut selvityksen Etelä-Euroopan viimeisimmän helleaallon ja ilmastonmuutoksen välisestä yhteydestä. Sen mukaan yhteys on kiistaton, ihmisen toiminta on tehnyt helleaalloista vähintään 100 kertaa todennäköisempää. Lämpötilat nousivat Espanjan, Portugalin, Marokon ja Algerian yli pyyhkäiseessä helleaallossa jopa 20 astetta kauden normaalia korkeammaksi. Huhtikuun lämpöennätykset ylittyivät jopa 6 asteella.

5) Liiallinen teknologiaoptimismi ja hiilenpoistoteknologiat

USA:n ilmastolähettiläs John Kerry on varoittanut nojaamasta liiallisesti hiilenpoistoteknologioihin ilmastotoimissa. Kaikkein tärkein asia on edelleenkin päästöjen konkreettinen vähentäminen. Liiallinen teknologiausko voi olla vaan keino pitkittää välttämättömiä ilmastotoimia. Hiilenpoistoteknologioihin pitää suhtautua vasta viimeisimpänä oljenkortena, kun kaikki muut välttämättömät toimet on ensin tehty päästöjen vähentämiseksi.

6) Roskatalkoot.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä "Miljoona roskapussia"-kampanja, joka kestää 2 kuukautta ja johon aktivoidaan kuntien ja järjestöjen mukaan kaikkia suomalaisia. Roskaamisen ehkäisemiseksi tulisi kiinnittää entisestään huomiota itse pakkauskehitykseen sekä jätteiden keräykseen sekä lajittelumahdollisuuksiin julkisilla paikoilla.

7) World Circular Economy Forum.

WCEF2023 järjestetään 30.5.-2.6. välisenä aikana Helsingissä Sitran ja Nordic Innovation Fundin yhteistyönä. Tapahtuma kokoaa yhteen kiertotalouden edelläkävijät ja visionääriset toimijat. Kestävyysmuutos on tämän tapahtuman kovaa ydintä. Tapahtumaan osallistuminen verkossa on kaikille avointa ja maksutonta. Kannattaa käydä jo rekisteröitymässä.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) YK:n pääsihteerin terveiset Major Economies Forumille

YK:n pääsihteeri António Guterres lähetti jälleen hyvin selväsanaiset terveiset maailman johtavien talouksien foorumille, jotta johtavat kantaisivat poliittisen vastuun ja tekisivät tarvittavat päätöksen tarvittavista ilmastotoimista: 1) Kaikille maille tarvitaan selkeät nettonollatavoitteet 2) Siirtymä pois fossiili polttoaineista on tehtävä nopeutetusti 3) Kansainvälistä rahoitusjärjestelmää on uudistettava, jotta ilmastotoimissa onnistutaan globaalisti. G20-maille on pääsihteeri on ehdottanut myös ilmastosolidaarisuussopimusta.

YK 20.4.2023: https://www.un.org/sg/en/content/sg/statement/2023-04-20/secretary-generals-video-message-the-major-economies-forum

2) Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) ja Euroopan unionin ilmastoa seuraavan Copernicus Climate Change Servicen (C3S) tuoreet raportit ilmaston kehityksestä

Molemmat raportit kertovat karua kieltä siitä, miten nopeasti ilmastonmuutos tällä hetkellä jo etenee ja miten äärimmäiset sääilmiöt ympärillämme ovat lisääntyneet huomattavasti. Se, että jäätiköiden sulamista ei voida enää estää, tarkoittaa että merenpinnan nousu tulee ajamaan valtavan määrän ihmisiä ilmastopakolaisuuteen tulevina vuosina. Euroopassa ilmaston lämpeneminen koettelee jo etenkin Etelä- ja Keski-Eurooppaa. Edelleen yleinen kriisitietoisuus tuntuu kaikesta tästä huolimatta olevan hukassa julkisessa keskustelussa meillä Suomessakin.

WMO 21.4.2023: https://public.wmo.int/en/media/press-release/wmo-annual-report-highlights-continuous-advance-of-climate-change

Copernicus 6.4.2023: https://climate.copernicus.eu/copernicus-globe-experiences-its-joint-second-warmest-march-record-antarctic-sea-ice-reaches-second

3) Maailman energiajärjestö (IEA) uusin raportti: Uskottavat polut 1.5 C:eeseen

IEA julkaisi raportin tukeakseen mm. seuraavan ilmastokokouksen (COP28) valmisteluja. Raportin nostamat 4 pilaria ovat 1) energia-alan CO2-päästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden nopeuttaminen ja sähköistys, 2) metsäkadon vähentäminen nollaan 2030 mennessä 3) Muiden kuin CO2-päästöjen vähentäminen (mm. metaani) 4) Hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja poistaminen ilmakehästä

IEA: https://www.iea.org/news/executive-director-addresses-world-leaders-on-critical-areas-for-action-at-major-economies-forum-on-energy-and-climate

4) Sitran julkaisema selvitys Suomen ruokamurroksesta vuoteen 2050

Sitran tuore selvitys antaa hyviä eväitä suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämiseen, ja auttaa niin viljelöitä, elintarviketeollisuutta, kauppaa kuin poliittisia päättäjiä hahmottamaan ruokajärjestelmäämme liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Muutokset kannattaisi meillä Suomessakin aloittaa hyvissä ajoin ja tulevaa ennakoiden, jolloin ne pystytään toteuttamaan huomattavasti helpommin ja reilummin.

Sitra 19.4.2023: https://www.sitra.fi/uutiset/miten-ruokaa-tuotetaan-ja-mita-suomalaiset-syovat-tulevaisuudessa-uusi-selvitys-ennakoi-isoa-ruokamurrosta-kohti-vuotta-2050/

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) IPCC-raportti alleviivaa kiireen ilmastotoimissa

IPCC-raportti antaa hyvin karun viestin siitä, että enää vain välittömillä ja voimaikkailla päästövähennyksillä voimme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ja hillitä keskilämpötilan nousemisen 1,5 tai enintään 2 asteella verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmasto on nyt jo lämmennyt 1,1 asteen verran. Ilmastonmuutos on jo nyt vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon, myös meihin ihmisiin. Nyt onkin korkea aika kääntää kaikki rahoitus tukemaan ilmastokriisin hillintää ja sitoutua poliittisesti yli puoluerajojen nopeisiin ilmastotoimiin.

Ilmatieteenlaitos 20.3.2023: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/1cbjKd5PSBf9dzI0Omz7ra

2) EU:lta ehdotus viherpesudirektiivistä

EU:n komissio on antanut 22. maaliskuuta ehdotuksen direktiivistä vihreille väittämille kuluttajille markkinoitavien tuotteiden ja palveluiden osalta. Direktiivillä pyritään vähentämään markkinointiin ja mainostamiseen liittyvää viherpesua siten, että kuluttajat voisivat paremmin luottaa yritysten väittämiin ja vertailu tuotteiden ja palveluiden välillä olisi myös nykyistä reilumpaa.

YM 22.3.2023: https://ym.fi/-/eu-n-komissio-haluaa-hillita-tuotteiden-ja-palveluiden-viherpesua

3) EU:n ennallistamisasetus ja luontokadon torjunta

Suomi varautuu EU:ssa valmisteilla olevan ennallistamisasetuksen toimeenpanoon. Suomen metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on tällä hetkellä uhanalaisia. Ennallistettavaa todella riittää. Aiheuttaja maksaa-periaatetta ja ekologisen kompensaation markkinoita kohti on hyvä pyrkiä.

Syke 23.3.2023: https://www.sttinfo.fi/tiedote/syke-policy-brief-luontokatoa-voidaan-torjua-ennallistamalla?publisherId=69819243&releaseId=69970276

4) Marinin hallituksen arvio

Suomen luonnonsuojeluliitto on antanut Marinin hallitukselle arvioksi 8-. Hallituksella oli monilta osin hyvät tavoitteet, mutta niiden toimeenpano jäi osin puolitiehen - johtuen keskustan jarruttelusta ja vastustamisesta. Ilmastolaki, luonnonsuojelulain uudistus ja luonnonsuojelun rahoituksen merkittävä vahvistaminen olivat hallituksen suurimpia saavutuksia.

SLL 17.3.2023: https://www.sll.fi/2023/03/17/marinin-hallituksen-loppuarvio/

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) Valtamerisopimus syntyi YK:ssa

Liki 20 vuotta valmisteltu valtamerisopimus syntyi viimein YK:ssa 193 jäsenvaltion kesken. Miksi tämä on niin tärkeää? Merten ekosysteemit tuottavat jopa puolet hengittämästämme hapesta. Meret elää peräti 95 % planeettamme eliöistä. Meret toimivat myös maailman suurimpana hiilinieluna. Merten suojelu on aivan keskeistä myös ihmiskunnan oman selviämisen näkökulmasta. 

The Guardian 5.3.2023: https://www.theguardian.com/environment/2023/mar/05/high-seas-treaty-agreement-to-protect-international-waters-finally-reached-at-un

Q&A by CarbonBrief 8.3.2023: https://www.carbonbrief.org/qa-what-does-the-high-seas-treaty-mean-for-climate-change-and-biodiversity/

2) BBC ja case Attenborough

BBC on päättänyt olla lähettämättä kuudetta jaksoa Sir David Attenborough'n Wild Isles-sarjasta, joka käsittelee brittiläistä luontoa ja villieläimiä. Tämä on herättänyt ankaraa arvostelua ja epäilyksiä siitä, että BBC on taipunut lobbareiden painostukseen pelätessään oikeiston reaktioita. Kiistelty jakso tulee olemaan kuitenkin katsottavissa BBC:n iPlayer-suoratoistopalvelusta. Tapaus herättää myös laajemmin huolta BBC:n kaltaisten luotettavien medioiden roolista keskellä ilmasto- ja luontokriisiä. 

The Guardian 10.3.2023: https://amp.theguardian.com/media/2023/mar/10/david-attenborough-bbc-wild-isles-episode-rightwing-backlash-fears

3) Elinkeinoelämä ja luonnon monimuotoisuus -selvitys

Ympäristöministeriön tilaama tuore selvitys kertoo sen, missä elinkeinoelämän luontotoimien osalta mennään ja mitä vielä tarvitaan. Yksityinen ja julkinen sektori voisivat tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä markkinamekanismien synnyttämiseksi. Selvityksessä ehdotetaan myös 100 miljoonan euron siemenrahoitusta luontotoimille, joka voitaisiin kerätä purkamalla ympäristölle haitallisia tukia. Valtion tulisi ottaa asiassa myös selkeämpää etunojaa ja näyttää esimerkkiä. Luonto-osaajille on jatkossa kasvavaa tarvetta.

Ympäristöministeriö 1.3.2023: https://ym.fi/-/selvitys-suomalainen-elinkeinoelama-ymmartaa-luontokadon-pysayttamisen-kiireellisyyden-toimia-on-kuitenkin-vahvistettava4) Hiilinielujen pelastaminen

4) Hiilinielujen pelastaminen seuraavalla hallituskaudella

Hiilinielut ovat ratkaisevassa roolissa "Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä"-tavoitteen kannalta. Hiilivelan korjaaminen jää seuraavalle hallitukselle. Tarvitaan jämäkämpiä toimia siihen, millaista toimintaa tuetaan, miten maata käytetään ja miten metsätaloudessa voidaan tukijärjestelmää uudistamalla kannustaa metsänomistajia ilmasto- ja luontomyönteisiin toimiin.

HS pääkirjoitus 10.3.2023: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009435561.html?share=a3699bdb7798469bfea78721e5f1b26b

5) Luontomarssi lauantaina 18.3.2023

Lähde mukaan luontomarssille vaatimaan seuraavalta hallitukselta toimia luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastotavoitteista ilmastotekoihin siirtymiseksi. Osallistua voi eri puolilla Suomea. Lisää tietoa täällä: https://www.luontomarssi.fi

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) EU:n hiilidioksidin hinta on noussut ensimmäistä kertaa yli 100 euron tonnilta. EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on osoittanut toimivuutensa. Kun päästöistä tulee kaiken aikaa kalliimpaa, kannustaa se yrityksiä investoimaan puhtaampiin ratkaisuihin ja tuotantoteknologioihin sekä vauhdittamaan myös omaa tuotekehitystä.

Carbon Brief 22.2.2023: https://www.carbonbrief.org/daily-brief/45524/

2) Ilmastopaneelin suuntaviivat seuraavalle hallitukselle Suomen ilmastotoimien tehostamiseen. Pääviesti: Päästöt vähenevät jo vauhdilla, mutta maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava. Vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttaminen on Suomelle tärkeä virstanpylväs matkalla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035.

Ilmastopaneeli 23.2.2023: https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suuntaviivat-kohti-hiilineutraalia-suomea-paastot-vahenevat-vauhdilla-maankayttosektorin-nettonielua-vahvistettava/

3) Biodiversiteettikriisi ja yritykset. Luonnonvarojen ylikulutuksen lopettaminen on tärkeää luontokadon torjumiseksi. Yritykset ovat avainroolissa. Suomalaiset yritykset luottavat tällä hetkellä vielä liikaa globaaleihin toimitusketjuihin. Yritysten olisi tärkeää ottaa paremmin selvää raaka-aineiden alkuperästä ja alkutuotannon vaikutuksista. 

WWF 20.2.2023: https://wwf.fi/uutiset/2023/02/yritysten-on-sovitettava-liiketoimintansa-planeetan-rajoihin/?utm_campaign=wwf_uutiskirje&utm_medium=email&utm_source=newsletter

4) Suuret teollisuusyhtiöt uudistuvat Suomessa liian hitaasti. Vaikka maailma ympärillä muuttuu nopeasti, monien suuryhtiöiden liiketoiminta Suomessa nojaa edelleen vanhoihin tuotteisiin ja asiakkaisiin. Miksi innovaatioita ei saada kaupallistettua? 

HS 26.2.2023: https://www.hs.fi/talous/art-2000009406687.html?share=272db83ce943cb4be36d80718c60bb71

5) Raskaan liikenteen sähköistyminen etenee. Komission ehdotuksen mukaan EU:ssa ensirekisteröitävien raskaiden ajoneuvojen päästöjä tulisi vähentää 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää latausverkoston vahvistamista. Keuruulla perinteisiä dieselillä toimivia kuorma-autoja muunnetaan sähköllä toimiviksi. Mercedes-Benz, Iveco, Ford ja Scania ovat tuomassa markkinoille useita täyssähköisiä kuorma-automalleja. 

Yle 26.2.2023: https://yle.fi/a/74-20019195

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) YK:n pääsihteeri António Guterresin viesti yrityksille oli hyvin selvä:

"Jos et pysty asettamaan uskottavaa polkua netto-nollapäästöille siten, että se kattaa 2025 ja 2030 tavoitteet ja kaikki toimintosi, sinun ei pitäisi harjoittaa liiketoimintaa. Ydintuotteesi on ydinongelmamme. Tarvitsemme uusiutuvien energialähteiden vallankumouksen, emme itsetuhoista fossiilisten polttoaineiden elpymistä."

The New Yorker, 6.2.2023: https://www.newyorker.com/news/daily-comment/the-un-secretary-generals-searing-message-for-the-fossil-fuel-industry?fbclid=IwAR1gJ4CIQ1BHTl0p0akQuDy8zwQJEA7GZt2qwh5EZqjsYBI1GOOjCw4ku1A

2) Kestävyystutkija Rockströmin viestit Suomen päättäjille 

Ruotsalainen kestävyystutkija Johan Rockström vieraili Suomessa. Hän johtaa saksalaisen Potsdamin yliopiston ilmastonmuutoksen vaikutusta tutkivaa keskusta ja on tullut kuuluisaksi jo aiemmin kollegoineen määrittelemistään yhdeksästä planetaarisesta rajasta. Kestävyysmuutoksessa ilmastoon keskittyminen ei yksin riitä, vaan ilmastonmuutoksen lisäksi on tärkeä seurata, miten toimintamme on suhteessa myös seuraaviin mittareihin: luontokato, otsonikato, meren happamoituminen, ravinnekuorma, metsäkato, makean veden saatavuus, ilmakehän pienhiukkaset ja saastuminen. Näistä mittareista jo kuuden osalta ihmiskunta on poistunut turvalliselta alueelta kohti tuntematonta vyöhykettä, jossa tilanne ei ole kestävä eikä kontrollissa.

HS 4.2.2023: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009362247.html?share=56aabd6a2863fddafd02669e6cf44fc6

3) Dasgupta-raportti

Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa laaja-alaisessa selvityksessä avataan, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle.

Luke 9.2.2023: https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnon-monimuotoisuus-ja-talous-mita-dasguptaraportti-tarkoittaa-suomelle

4) Selvitys kulutusperäisistä päästöistä

Suomen ympäristökeskus julkaisi selvityksen, jossa on selvitetty ensimmäistä kertaa kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Asukaskohtaisissa päästöissä on suuria eroja kuntien ja maakuntien välillä. Se, miten päästövähennyksiä on mahdollista tehokkaimmin saavuttaa kulutuksessa vaihtelee siis merkittävästi alueittain.

STT 31.1.2023: https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaikkien-suomen-kuntien-ja-maakuntien-kulutusperaiset-paastot-laskettu-ensimmaista-kertaa?publisherId=69819243&releaseId=69963774&lang=fi

5) Kestämätön puun poltto:

Jopa 60 % Suomessa hakatusta puuaineksesta päätyy energiaksi. Kotitalouksien osuus tästä oli vuonna 2021 noin viidennes. Luku on pysäyttävä. Poltetaan siis toisin sanoen tulevaisuutta, syödään hiilinieluja ja vielä kaiken kukkuraksi aiheutetaan päästöjä ja pienhiukkasia tällä polttamisella. Kotitalouksien energiaremontteja olisi tärkeä vauhdittaa, sen sijaan että lisätään puun polttoa. Säästetään metsät muuhun. 

Luke 17.11.2022: https://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-energiakaytto/puun-energiakaytto-2021