Maamme yksi tunnetuimmista ja monipuolisimmista muotoilijoista Ritva-Liisa Pohjalainen on esillä Heinolan museossa. Miten hänen 50-vuotinen uransa alkoi? Millä tavalla oma lapsuus Raahessa ja isovanhempien opit tekivät hänestä esteetikon? Millä tavalla Italiassa vietetty aika on vaikuttanut hänen tyylinsä jalostumiseen esimerkiksi lasimuotoilun kohdalla?

Monet muistavat Ritva-Liisa Pohjalaisen veistokselliset muotiluomukset, jotka tuovat mieleen Fellinin elokuvien puvustukset. Millä tavalla hänen muotoilunsa eri vaiheet kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa? Millä tavalla hän on tuonut esille ajan hengen muotoilun kautta?

Pohjalainen on saanut Kaj Franck-muotoilupalkinnon 2004 ja Kultaisen

vaatepuun 1998 sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtorin arvon. Hän suunnitteli vaatteita Piretalle, Silolle, Kestilälle, Finn Flarelle ja P.T.A.-merkille ja loi oman Ril´s-designermalliston.

Vieraina ovat muotoilija Ritva-Liisa Pohjalainen, päätoimittaja emerita Riitta Lindegren ja museonjohtaja Riitta Koskinen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösessä sukelletaan japanilaisen huumorin maailmaan ja erityisesti manzai-komiikkaan.

Manzai on perinteinen japanilainen komiikan laji, jossa kaksi esiintyjää käy nopeatempoista sanailua tarkasti määriteltyjen roolien – höpsön heittäjän (boke) ja järkevän oikaisijan (tsukkomi) – välillä. Manzai perustuu väärinymmärryksiin, sanaleikkeihin ja nopeaan vuoropuheluun, ja se on yksi Japanin suosituimmista komiikkamuodoista.

Mikä tekee tästä perinteisestä komiikan muodosta niin suositun Japanissa – ja voisiko siitä tulla seuraava hitti Suomessa? Keskustelemme manzain perinteistä, kilpailuista ja siitä, kuinka huumori rakentaa siltoja kulttuurien välillä. Mikä naurattaa Japanissa – ja miten manzai taipuu suomalaisille lavoille?

Studiossa ovat viisi vuotta sitten Suomeen muuttanut japanilainen koomikko ja manzai-projektin projektipäällikkö Gen Takagi, manzai-kilpailun voittajat Aapo Alare ja Daniel Selin sekä tietokirjailija ja Japani-asiantuntija Liisa Karvinen.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita ruoditaan taas kolmen vakiraatilaisen voimin. Mukana kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ensimmäisenä keskustellaan Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiim Viestikoekeskus-artikkelin vuoksi. Päätös haastaa rajaa kansallisen turvallisuuden ja journalistisen sananvapauden välillä: voiko yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa julkaista, jos se on määritelty salaiseksi? Studiossa pohditaan myös tuomion mahdollista vaikutusta journalismin itsesensuuriin ja lehdistönvapauteen Suomessa.

Toisena aiheena nostetaan esiin Puolustusvoimien kasvava rooli ja puolustusmenojen nopea nousu. Suomi on sitoutunut nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä herättää kysymyksiä varustelun tarpeellisuudesta, taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, miten asenneilmapiiri on muuttunut aiempaa militaristisemmaksi.

Raati pohtii pasifismin ja rauhanaatteen asemaa. Onko rauhanliikkeellä enää tilaa julkisessa keskustelussa, kun kansallinen turvallisuus ja asehankinnat ovat politiikan ytimessä? Mikä merkitys on rauhanpuolustajien vaatimuksilla liennytyksestä ja keskusteluyhteyden ylläpitämisestä Venäjän kanssa?

Kolmantena aiheena käsitellään Oliver Stubbin nimitystä Ulkopoliittisen instituutin tutkimusavustajaksi. Miten rekrytointien avoimuutta, pätevyyttä ja mahdollisia hyvä veli -verkostoja tulisi arvioida? Onko suomalainen järjestelmä reilu kaikille hakijoille?

Perjantaistudiossa pohditaan myös Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kysytään, saavatko tytöt olla vapaasti naisellisia vai painostetaanko heitä ”pick me girl” -ilmiön kautta halveksimaan omaa sukupuoltaan ja tavoittelemaan miesten hyväksyntää. Studiossa kritisoidaan ilmiön yksinkertaistamista ja korostetaan, että tyttöjen moninaiset tavat toteuttaa itseään eivät ole misogyniaa.

Lisäksi keskustellaan elinkeinoministeri Ville Rydmanin kritiikistä kynsisalonkitutkimuksen rahoitusta kohtaan. Tutkijat puolustavat humanistisen tutkimuksen merkitystä ja tieteellistä vapautta, ja kysytään, miksi humanistiset alat herättävät toistuvasti epäluuloja.

OIKAISU 8.7.2025 klo 10:39: Otsikosta korjattiin "toimittajat tuomittuina maanpetoksesta" muotoon "toimittajat tuomittuina Viestikoekeskus-jutussa".

Merkityskato uhkaa länsimaista konsumeristista elämäntapaa, mutta sivistyksen kautta voi kokea elämän vauraaksi ja merkitykselliseksi. Sivistys on mahdollista kaikille taustasta riippumatta. Sivistyskäsitykset heijastavat oman aikansa arvoja ja kohtalonkysymyksiä. Meidän aikanamme sivistyksen avulla etsitään ratkaisuja maailmankuvien erkaantumista vastaan ja planetaarisen hyvinvoinnin puolesta. Kulttuuriykkösen sivistyskeskustelussa ovat mukana sosiaalipedagogiikan professori Arto O. Salonen, yliopistotutkija Johanna Vuorelma ja Jyväskylän kesän festivaalijohtaja Kyösti Ylikulju. Toimittajana on Jonni Roos.

Steven Spielbergin läpimurtoelokuva Tappajahai julkaistiin 50 vuotta sitten kesäkuussa 1975. Peter Benchleyn vuotta aikaisemmin ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin perustuvasta tarinasta loihdittiin yksi maailman ikonisimmista kauhuelokuvista, joka kylvi jokaiseen luonnon vesissä uivaan ihmiseen pienen pelon siemenen.

Millainen vaikutus pieneen yhdysvaltalaiseen saarikaupunkiin sijoittuvalla tarinalla jättimäisestä valkohaista sekä sitä metsästävistä ihmisistä oikein on ollut? Millaisen eläinfobiaelokuvien sarjan Tappajahai aloitti, ja miten ne ovat vaikuttaneet meidän eläin- ja luontosuhteeseemme?

Miksi Tappajahai kiinnostaa edelleen, ja miten elokuva on onnistunut kestämään aikaa? Miten Tappajahai vertautuu 50 vuotta myöhemmin julkaistuun uuteen australialaiseen haielokuvaan Dangerous Animals? Millainen vaikutus elokuvien eläinrepresentaatiolla voi olla meidän käsitykseemme ja asenteeseemme tiettyjä eläimiä kohtaan? Onko turvallista sukellella vapaasti valkohaiden kanssa kuten uudessa dokumenttielokuvassa Shark Whisperer annetaan ymmärtää?

Kulttuuriykkönen sukeltaa syviin sinisiin vesiin yhdessä kirjailija-valkohaientusiasti Harri-Pekka Pietikäisen, elokuva- ja nuorisotutkija Heta Mularin sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Tero Kartastenpään kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kesäkuu on kansainvälinen Pride-kuukausi ja Suomessakin sen vietto on levinnyt myös useille pienille paikkakunnille. Viikonloppuna vietettiin valtakunnan näkyvintä ja suurinta teemaan liittyvää tapahtumaa, kun Helsinki Pride täytti pääkaupungin kadut ja puistot.

Minkälainen liike Pride on tänä päivänä? Priden historia ulottuu 1960-luvun loppuun, jolloin New Yorkissa syntyi mellakoita poliisin ja homoyhteisön välille. Näkyykö tämä historia tänä päivänä Pride-liikkessä?

Pridea on kritisoitu politisoitumisesta. Vuonna 2023 Helsingissä esimerkiksi Kokoomuksen ja Keskustan osallistuminen kulkueeseen torpattiin. Onko Priden sisään tullut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeusien ajamisen rinnalle muita poliittisia tavotteita?

Aiheesta keskustelevat Helsinki Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, SETA:n pääsihteeri Kerttu Tarjamo sekä QX.fi-median entinen päätoimittaja Sami Montell.

Ville Talola on toimittajana.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan jälleen viikon puhuttavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset.

Studiossa pohditaan Suomen ulkopoliittista linjaa Yhdysvaltojen Iran-iskun ja Trumpin aikakauden valossa, sekä keskustellaan Priden politisoitumisesta ja organisaatioiden liputuspaineesta.

KORJAUS: Kohdissa 14min:18sek ja 15min:20sek Pride-liputus-aiheessa mainitaan väärin KTP eli Kotkan Työväen Palloilijat. Liputuskohu koski joukkuetta KPL eli Kouvolan Pallonlyöjät. Kouvolan Pallonlyöjät ilmoitti, ettei seura halua lippuaan sateenkaarilipun viereen.

KTP eli Kotkan Työväen

Palloilijat toimi vuonna 2023 kotikaupungissaan

Priden virallisena suojelijana, on muina vuosina

sponsoroinut tapahtumaa ja on ilmoittanut

kotisivullaan jakavansa Priden arvot.

Lisäksi pureudutaan suomalaisten heikentyneeseen tyytyväisyyteen terveydenhuoltoon ja kysytään miksi miehet lukevat yhä vähemmän kaunokirjallisuutta.

Mukana keskustelussa tieto- ja fiktiokirjailija Tiina Raevaara, toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen sekä sarjayrittäjä ja sosiaalidemokraattinen poliitikko Sami Kuusela.

Juontajana on Nicklas Wancke.

Pohjoismaalaiset myyvät omaisuutensa, jättävät työpaikkansa ja muuttavat Italiaan. Mitä he etsivät vastapainoksi omalle urakeskeiselle elämäntyylilleen? Italia vetää myös suomalaisia sisustusalan ammattilaisia puoleensa. Ruotsalaisen sisustusgurun Marie Olsson Nylanderin remontoima vanha Palazzo Cirillo Sisiliassa on tullut tutuksi suomalaisillekin SVT:n tv-sarjasta Unelmakoti Sisiliassa. Suomalaiset sisustajat matkustivat inspiroitumaan palatsista, mitä he ammensivat rosoisesta tyylistä? Miltä tuntui astua jopa vaaralliselta näyttävään satoja vuosia sitten rakennettuun hauraaseen rakennukseen?

Tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen on opiskellut antiikkia ja modernia sisustussuunnittelua ja arkkitehtuuria Firenzessä. Hän tuntee tyylisuunnat 1400-luvusta eteenpän. Ylä-Mononen kirjoittaa parhaillaan kirjaa roomalaisista kodeista.

Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen, Sisiliassa vierailleet sisustustoimittaja Maija-Riitta Mustonen ja mainostoimisto- ja verkkokauppayrittäjä Mari Tauler.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Oscar-palkittu ohjaaja Danny Boyle ja käsikirjoittaja Alex Garland palaavat 28 päivää myöhemmin -elokuvan (2002) maailmaan, jossa kemiallisten aseiden laboratoriosta karannut virus levittää tappavaa raivotautia ympäri maailmaa.

28 vuotta myöhemmin on elokuvasarjan kolmas osa, joka aloittaa aivan uuden tähän maailmaan sijoittuvan elokuvatrilogian. Elokuva on saanut ylistäviä arvosteluita, ja on runsaan ennakkolippumyyntien perusteella kutsuttu vuoden kauhuelokuvaksi. Mutta kauanko zombiapokalypsit jaksavat meitä kiinnostaa? Mikä tästä ja muista 28-elokuvista tekee niin poikkeuksellisia, että zombifilmatisoinneille ei vieläkään näy loppua?

Onko tämä oikeasti vuoden kauhuelokuva, vai olisiko zombien aika jo ohi?

Vieraina tiedetoimittaja-kirjailija Tiina Raevaara, kirjoittaja Samuli Knuuti sekä käsikirjoittaja Ilja Rautsi. Juhani Kenttämaa toimittaa.

”Björling on ainut tapaamani ihminen joka on ratkaissut elämän arvoituksen”, sanoi Gunnar Björlingin (1887-1960) ystävä Olof Enckell. Runoilija Gunnar Björling on jäänyt vähälle huomiolle kotimaassaan. Fredrik Hertzbergin teos ”Kieleni ei ole sanoissa” - Gunnar Björlingin elämä ja teokset (suom. Juhani Ihanus ja Hannimari Heino; Parkko 2025) on ensimmäinen kattava selvitys runoilijamestarin elämästä ja runoudesta. Kulttuuriykkösessä runoilijan perinnöstä ovat keskustelemassa kirjallisuudentutkija Fredrik Hertzberg ja kääntäjä, runoilija Hannimari Heino. Juontaja on Pietari Kylmälä.