Viikonloppuna järjestettävä Flow-festivaali on boikottiuhan alla. Aktivistijärjestö kehoittaa sekä ihmisiä että artisteja välttämään tapahtumaa sen taustajärjestäjän Israel-kytkösten takia. Mistä on kyse?

Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto patistelee lapsia ottamaan suuremman vastuun ikääntyvistä vanhemmistaan ja tutkija Elisabeth Wide on väitellyt ilmiöstä, jossa piikayhteiskunta tekee maahanmuuttajanaisten muodossa paluun.

Kesä on tyhjentänyt entisestään elokuvateattereita, onko syy hinnassa vai tarjonnassa? Ja mikä selittää sosiaalisessa mediassa suoranaisen vyöryn opettajien koulunaloitusselfietä ja hehkutusta?

Viikon puheenaiheisen äärellä ovat ekonomisti Heikki Pursiainen, toimittaja Aino-Mari Tuuri ja kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Toimittajana on Ville Talola.

Ilmastonmuutos on saanut tutkijat pohtimaan kauneuskäsitysten kestävyyttä. Maisema kertoo siitä, miten sitä käytetään, ja millaista toimintaa, esimerkiksi ruuantuotantoa sen lähellä harjoitetaan. Millaista on kestävä kauneus maalaismaisemassa? Millaisia arvoja maisemassa voi nähdä, ja millaisia merkityksiä esimerkiksi puilla on nähty olevan. Keskustelemassa ovat esteettisestä kestävyydestä kirjoittanut tutkija Sanna Lehtinen, puiden kulttuurihistoriasta kirjoittanut Reetta Ranta ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Robotisaatio kehittyy isoin harppauksin. Esimerkiksi Kiinassa ihmisten kaltaiset robotit osallistuvat juoksukilpailuihin ja pelaavat toisiaan vastaan jalkapalloa. Robotit ovat tulleet jo palvelualalle mm. lähettien muodossa, ja niitä kehitetään hoivan tueksi sekä psykologeiksi että vanhusten hoitoon. Tekoäly kertoo meille jo netin hakutuloksia pyytämättäkin, ja optimointiin tähtäävät algoritmit päättävät puolestamme, mitä näemme sosiaalisen median ja verkkoselauksen syötteissä. Robotiikkaa ja tekoälyä käytetään myös sotateollisuudessa, ja monet sci-fi -tarinoiden synkätkin maalailut ovat lähempänä todellisuutta kuin moni uskalsi vieä vuosikymmeniä sitten kuvitellakaan.

Millaiseen maailmaan olemme astumassa tai jo astuneet robotisaation myötä? Miten robotit tulevat muuttamaan keskinäistä kanssakäymistämme? Onko tekoälyn ja robotiikan myötä yksinäisyys menneisyytä, kuten Facebookin luoja Mark Zuckerberg väittää? Millaisia robotisaation tuomat muutokset kulttuurillemme tulevat olemaan? Missä määrin populaarikulttuurin ja kirjallisuuden luomat tulevaisuudenkuvaukset roboteista ovat pitäneet paikkansa, ja miten ne ovat vaikuttaneet siihen, miten robotteja ja robotisaatiota on kehitetty?

Kulttuuriykkösen vieraina aiheesta keskustelemassa Oulun yliopiston soveltavan etiikan dosentti Susanne Uusitalo sekä Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Taikuus on taiteenlaji, joka lienee viihdyttävyydessään kaikkein laaja-alaisimpia. Innostunutta yleisöä on pikkulapsista ikä-ihmisiin.

Miksi taikuus ja silmänkääntötemput viehättävät meitä? Ja miksi meitä on niin helppo huijata uskomaan mahdottomia asioita?

Onko taikuudessa eettiset säännöt ja koodi, joka yhdistää ja vastuuttaa taikuriyhteisöä? Onko alalla paljon väärinkäytöksiä tai huijareita? Ja kuinka arvostettu esittävän taiteen muoto taikuus nykyisin on?

Maan eturivin taikuri, mentalisti Pete Poskiparta, taikurilegenda Jarmo Luttinen sekä taikuuden kautta havaintopsykologiaa tutkinut Tuomas Leisti ovat keskustelemassa aiheesta lähetyksessä.

Toimittajana on Ville Talola.

Sosiologi Matti Kortteinen sanoi aikanaan suomalaisesta työmoraalista, että palkansaaja vaatii itseltään kolmea asiaa: on oltava kova, työssä on pakko pärjätä ja pitää selvitä, vaikka sitten itseään jollakin tapaa uhraten.

Kesän jälkeen työsopimuslakiin kaavaillaan muutosta, jonka mukaan työntekijän alisuoriutuminen voisi jatkossa olla selkeämmin syy työsuhteen päättämiselle.

Ovatko työntekijät muuttuneet löysäilijöiksi?

Millainen on ammattietiikka nyt? Millainen se on perinteisissä käsityksissämme?

Keskustelemassa hoitotieteen professori Mari Kangasniemi, SKS:n arkiston kehittämispäällikkö Eija Stark sekä työelämätutkija Pasi Pyöriä.

Jakke Holvas juontaa.

Perjantaistudio pohtii miten Helsingissä koolla oleva ETYJ-kokous ylevine periaatteineen täyttää tehtävänsä. Käsittelyssä ovat myös ikärajat netin aikuissisällölle, South Parkin vinoilu Donald Trumpin pienestä peniksestä sekä näyttelijä Sydney Sweeneyn somen sekoittanut farkkumainos.

OIKAISU: Kohdassa 28:48 (alkaen) väitettiin, että Paramountin kanavan CBS:n 60 minutes -ohjelma olisi tuomittu korvauksiin Harrisin haastattelun vääristelevästä editoinnista. Tosiasiassa Paramount maksoi 16 miljoonaa dollaria välttyäkseen oikeudenkäynniltä. CBS:n omistaa viihdejätti Paramount, jonka suurin omistaja, miljardööri Shari Redstone haluaa myydä Paramountin Skydance-yhtiölle. Lehtitietojen mukaan Redstone halusi CBS:n sopivan oikeusjutun, jotta Trumpin viranomaiset eivät estä kauppaa. Rahat menivät Trumpin kirjaston hyväksi.

Ja hei, missä viipyy kunnon kesähitti vuosimallia 2025? Ei ole Väinöä missään eikä ahon laitaa kuljettu.

Vakiraatilaisista mukana tutkija Jori Grym, kirjailija Vehka Kurjenmiekka sekä mainosmies Jussi Turhala. Ville Talola juontaa.

Mäntän Serlachius-museossa on esillä iso Giorgio de Chiricon taidetta, persoonaa ja puvustuksia esittelevä näyttely. Oli haastavaa saada lupa tuoda italialaisia esineitä, vaatteita ja taidetta ulos maasta. De Chiricosta on myös vasta ilmestynyt kirja, joka avaa metafyysisen taiteen mestarin erityistä ajatusmaailmaa ja estetiikkaa. Edelleen tämän taiteilijan koti Roomassa vetää ihmisiä puoleensa. Millainen persoona tämä rikkaan aatelissuvun kasvatti oli? Miksi häntä kuvaillaan hankalaksi ihmiseksi?

Giorgio de Chirico syntyi vuonna 1888 ja kuoli 1978. Hän oli italialainen taidemaalari, joka perusti esi-surrealistisen Scuola metafisica -nimellä tunnetun taidesuuntauksen. De Chirico uskoi että metafyysinen taide paljastaa rinnakkaistodellisuuden olemassaolon.

De Chiricon taiteessa on aina jännitystä ja mielikuvitusta. Niitä edustavat esimerkiksi raskaat samettiverhot, esiriput tai välillä raotetut verhot. Fabio Benzi on kirjoittanut de Chiricon metafyysisen kauden varhaisista teoksista että niissä verhot ovat samat, joilla kreikkalaisortodoksisessa kirkossa erotetaan Jumalan tila jumalanpalvojien tilasta ja jotka piilottavat jumalallisen.

Mitä salaista de Chirico halusi katsojille välittää?

Ohjelman vieraina ovat kuraattori ja kuvataiteilija, Roomassa asuva Hannu Palosuo ja de Chiricoa tutkinut taidehistorioitsija Altti Kuusamo.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Emerituspiispa Wille Riekkiseltä julkaistiin keväällä tietokirja Valo ja pimeys. Riekkinen päätyy ajattelemaan, että käsitys Jumalasta hahmona, joka tuonpuoleisesta maailmasta silloin tällöin piipahtaa luomakuntansa keskuuteen ratkaisemaan kohtaloita, on korvattava toisella tavalla ajatella Jumalaa.

Riekkinen ottaa kantaa kristinuskon perusoppeihin ja muistuttaa, että esimerkiksi Jeesuksen jumaluus on vasta ensimmäisen vuosisadan lopulla häneen liitetty ominaisuus. Ovatko kristinuskon käsitteet ja kieli aikansa eläneitä? Pitääkö sitä muuttaa radikaalisti, jotta se voisi tavoittaa modernin ajan ihmisen maailman?

Tälle vastakkaisena ilmiönä on viime vuosina nähty, että konservatiivinen kristillinen ajattelu on kasvattanut suosiotaan erityisesti nuorten miesten suosiossa. Mitä polkua kirkon pitäisi siis seurata?

Aiheesta ovat keskustelemassa Wille Riekkisen lisäksi Uuden testamentin eksegetiikan yliopistolehtori Outi Lehtipuu, Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian apulaisprofessori Suvi Saarelainen sekä Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti.

Toimittajana on Ville Talola.

Jos Venäjä voittaa Ukrainan sodan - millaisia silloin ovat lähivuodet? Voidaanko tähänastisten tapahtumien pohjalta päätellä todennäköinen tulevaisuuden kehityskulku? Saksalaistutkija Carlo Masala kirjoitti skenaariokirjan "Jos Venäjä voittaa". Sen suomensi tuoreeltaan Tommi Uschanov, joka on studiovieraana. Keskustelemassa myös Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro sekä Venäjä-journalisti Arja Paananen. Jakke Holvas toimittaa.

Brittimuusikko Ozzy Osbourne menehtyi heinäkuussa 2025 76-vuotiaana. Hän tuli tunnetuksi heavy metal ja hard rock -pioneerina sekä Black Sabbath -yhtyeen keulakuvana ja solistina myös oman soolouransa kautta. 60-luvun lopulta alkaneen mittavan musiikillisen uran lisäksi hänet tunnettiin myös tosi-tv -tähtenä The Osbournes -realitysarjan myötä.

John Michael Osbourneksi vuonna 1948 ristitty birminghamilaiseen työläisperheeseen syntynyt taiteilija oli perustamassa Black Sabbath -yhtyettä, joka tukeutui musiikissaan ja sanoituksissaan mm. kauhu- ja okkultistiseen kuvastoon sekä yhteiskunnalliseen kommentointiin. Ozzyn omintakeinen laulutyyli raskaaseen kitararockiin yhdistettynä loi pohjan heavy metal -musiikille sekä hard rockille. Ozzyn rooli biisintekijänä ja sanoittajana oli kuitenkin yllättävän pieni, joten keitä kaikkia hänen menestyksestään voidaan kiittää, ja mitkä saavutukset ovatkaan hänen omaa ansiotaan?

Ozzyn tie Black Sabbathin kanssa erosi 80-luvulle tultaessa, ja rankasta päihteidenkäytöstä sekä impulsiivisesta käyttäytymisestä tunnettu rock-tähti lähti soolouralle. Muun muassa lepakon pään puraisusta ja lukuisista muista rock'n'roll -anekdooteista tunnettu Osbourne muuttui musiikkipiirien eläväksi legendaksi palaten muutamaan otteeseen Black Sabbathin riveihin, mistä viimeisimpänä bändin viimeinen keikka kotikaupungissaan vain muutama viikko ennen Ozzyn kuolemaa.

Kulttuuriykkösen tarkastelussa ovat Ozzy Osbouren uskomattoman vaiherikas ja kaoottinen elämä sekä musiikilliset ansiot ja vaikutus populaarikulttuuriin. Vieraina muusikko Erja Lyytinen, uskontotieteilijä Jussi Sohlberg sekä päätoimittaja Matti Riekki. Juhani Kenttämaa toimittaa.