Miten voi välttää toistamasta itseään, vai onko oma, tunnistettava liikekieli se juttu, kysytään päivän Kulttuuriykkösessä.

Tero Saarinen Company on harvinaisuus tanssin kentällä. Omalla nimellä 30 vuotta - kansainvälisesti ja menestyksekkäästi toiminut company on alansa harvinaisuus. Mihin menestys perustuu? Ohjelmassa puhutaan näistä 30 vuodesta, käydään läpi tunnetuimpia teoksia ja niiden syntyprosessia. Entä millainen on uusi, Kaija Saariahon musiikkiin tehty Study for life? Ja millaisena 60 vuotta täyttänyt Saarinen näkee ryhmänsä tulevaisuuden?

Kulttuuriykkösen vieraana on tanssija-koreografi Tero Saarinen. Ohjelman juontaa Liisa Vihmanen.

Mitä kansanperinteestä pitäisi tietää ja miten kansanperinne rakentaa nykyaikaa? Koti, uskonto ja Marjomaa -sarjassa Sampo Marjomaa sukeltaa kansanperinteen yllättäviin ja hauskoihin puoliin. Mukana keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm ja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen.Marjomaa on Kulttuuriykkösen vieraana.

Juontajana Pietari Kylmälä.

Taito-Finlandia-palkittu neuletaiteilija Juha Vehmaanperä kutsuu itseään Punk-prinsessaksi. Juha Vehmaanperän ensimmäinen laaja näyttely Craft Punk, Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä, avaa näkymän hänen tuotantoonsa kymmenen viime vuoden ajalta. Hän opettaa käsityötä ja on kiinnostunut käsitöiden filosofiasta, psykologiasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hän virkkasi jo lapsena isoäitinsä opettamana. Virkkaamalla hän myös löysi oman identiteettinsä. Miksi mies ei saa näyttää joulukuuselta, hän kysyy.

Ohjelman vieraina ovat Juha Vehmaanperä, kuraattori Suvi Saloniemi ja vuonna 2029 150 vuotta juhlivan Suomen Käsityön Ystävien puheenjohtaja, tekstiilitaiteilija Outi Martikainen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Juha Vehmaanperä: Craft Punk

6.9.2026 asti.

Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki.

Israelin ja Palestiinan kiista ei ole vain tämän päivän politiikkaa, vaan kertomusten kudelma, joka ulottuu vuosituhansien taakse. Kysymykset alueen hallinnasta ja omistuksesta ovat yhtä vanhoja.

Raamatuntutkijat Paavo Huotari ja Kirsi Valkama avaavat teoksessaan Kuningas Daavidin pitkä varjo, miten muinaiset raamatunkertomukset – kuten Daavidin ja Goljatin asetelma – elävät yhä nykyretoriikassa ja poliittisessa vallankäytössä.

Miksi Raamatun tekstit vaikuttavat edelleen siihen, miten konfliktin syitä ja ratkaisuja hahmotetaan? Miten Islam ja Koraani suhtautuu kysymykseen? Ja miksi ylipäätään uskonnolla on tässä asetelmassa näin korostunut rooli?

Aiheesta ovat keskustelemassa tietokirjan tekijät Paavo Huotari ja Kirsi Valkama sekä tutkija Timo R. Stewart. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset tutkija Jori Grymin, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekan ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle.

Lähetys alkaa keskustelulla sotakulttuurin ja militarismin kasvavasta suosiosta tosi-tv-viihteessä. Aiheina ovat muun muassa erikoisjoukkojen ja sotilasarvojen esilläolo mediassa, sodan vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä arvojen muutokset. Raati pohtii, onko kiinnostus sotaan seurausta Euroopan turvallisuustilanteesta ja miten se vaikuttaa suhtautumiseen esimerkiksi rauhanaatteeseen.

Toinen aihe käsittelee Hannu Sokalan kirjaa "Maailman 50 vaarallisinta valhetta". Keskustelu syventyy valheellisen tiedon, disinformaation ja misinformaation leviämiseen, poliitikkojen rooliin tiedon muokkaajina sekä faktapohjaisen todellisuuskäsityksen haasteisiin. Lisäksi tarkastellaan, miten tekoäly vaikuttaa tiedon luotettavuuteen ja millaisia keinoja median ja kansalaisten olisi mahdollista käyttää väärän tiedon torjumiseksi.

Perjantaistudiossa käsitellään myös Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuusvisiota peruskoulusta, joka näyttää unohtavan käytännön kirjoitus- ja matikan taidot. Keskustelijat arvioivat perustaitojen opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen painotuksia, digitaalisuuden vaikutuksia nuorten oppimiseen sekä keinoja parantaa nuorten itsekuria ja motivaatiota. Ovatko taideaineet tärkeitä lasten kehitykselle?

Ohjelmassa keskustellaan myös kiroilun yleistymisestä julkisessa puheessa ja mediassa. Tourette-henkilö pääsi yllättämään Bafta-gaalassa rasistisilla huudoilla. Miten erilaisuuteen ja esim. Touretten oireyhtymään pitäisi suhtautua julkisissa tilanteissa?

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kauhugenren uudistaja, modernin slasher-, eli viiltelykauhun tunnetuin franchise, Scream täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Uusin elokuva Scream 7 julkaistaan juhlavuoden kunniaksi, missä mukana ohjaajana alkuperäisten elokuvien käsikirjoittaja Kevin Williamson sekä sen päätähdet Neve Campbell ja Courteney Cox.

Scream muutti kauhuelokuvat vahvasti satirisoitden genren stereotypioita ja murtaen niitä. Elokuvasarjan myötä populaarikulttuuriin saatiin myös ikoninen Ghostface-naamion takana lymyävä murhaaja, mikä on nykyään tunnetumpi kuin Teksasin moottorisahamurhaaja Leatherface, Halloweenin Michael Myers tai Perjantai 13. päivän Jason Worhees.

Scream-elokuvasarjaa pidetään toisaalta myös turhana ja kuluneena samaan sapluunaan kangistuneena tekohengitettynä kauhusaagana, joka jahtaa lähinnä helppojen säikähdysten ja veren perässä tasaisesti juoksevan massan rahoja.

Mihin Scream-elokuvien viehätys perustuu, ja mikä on niiden pitkän iän salaisuus? MIkä on niiden syvimmät synnit? Miten sarja uudisti kauhugenreä ja kuinka hyvin uusimmat osat pystyvät tekemään tuoretta satiiria? Millainen on slasher-genren historia ja kehittyminen edelleen yhdeksi suosituimmista kauhutyyleistä? Millainen on Scream-elokuvien alkuperäisen, jo edesmenneen ohjaajan Wes Cravenin perintö, ja miten se näkyy sarjassa sekä kauhussa edelleen?

Vieraina kirjallisuuden tutkija ja feministisen kauhupiirin Noora Vaakanainen, elokuvantekijä ja vloggari Rauli Ylitalo sekä toimittaja-tietokirjailija Anton Vanha-Majamaa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Myytti yksisarvisesta elää edelleen. Tästä aluksi rakkauden ja siveellisyyden symbolista on tullut menestyvän startupin symboli. Millä tavalla myytit ja mytologia eroavat toisistaan? Miten myytit muuttuvat ajan saatossa? Kuinka moni myytti perustuu uskonnollisiin teksteihin? Ovatko myytit osa universaalia kuvastoa, eräänlaisia arkkityyppejä? Millä tavalla myytit elävät kuvataiteessa ja kirjallisuudessa?

Ohjelman vieraina ovat tutkijat Tiina Mahlamäki, Otto Latva ja tietokirjailija Liisa Väisänen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Heated rivalry -televisiosarja on alkuvuoden ilmiö. Mikä tekee homoseksuaalisesta lätkäromantiikasta niin suosittua ja paljastaako sarja jotain uutta jääkiekkokulttuurista?

Keskustelemassa entinen jääkiekkoilija ja kommentaattori Topi Nättinen, kirjallisuudentutkija Joonas Säntti, sekä toimittaja ja lätkäromantiikan kirjoittaja Marianne Suntio.

Juontajana Pietari Kylmälä.

Arkeologien kirjoittama tietokirja Myyttinen Pohjola avaa kivikauden Pohjolan asukkaiden todellisuuskäsitystä ja luontosuhdetta. Neoliittisen kivikauden raaka-aineiden tutkimus sai tutkijat kiinnostumaan muinaisten ihmisten maailmankuvasta. Ihmiset saivat elantonsa välittömästä ympäristöstään, ja heidän suhdettaan siihen leimasi animistinen luontousko ja eläväksi kuviteltu vuorovaikutus. Kivet, puut, linnut, hirvet ja karhut kuin myös ihmisen rakentamat asumukset olivat osa elävää maailmaa, jonka kanssa saattoi keskustella ja tehdä sopimuksia ja vaihtokauppoja. Keskustelemassa ovat arkeologian dosentti Antti Lahelma, uskontotieteen dosentti, teologian tohtori, kirkkoherra Tom Sjöblom sekä uskontotieteilijä Risto H. Pulkkinen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä.

Keskustelua on viime aikoina viritetty sosiaalietuuksien vastikkeellisuudesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on visioinut maahanmuuttajille risujen keräämistä, ja kokoomuksen Juhana Vartiainen sanoi Ylen A-studiossa, että köyhät voisi menettää kaikki rahansa, jos eivät ota vastuutaan elämästään. Missä menee raja velvoitteiden ja pakkotyön välillä? Mitä tapahtuu ihmisarvolle, kun se kytketään tuottavuuteen?

Kirjallisuuden arvostuskeskustelu roihahti, kun kulttuurialan ammattilaiset kommentoivat väheksyvästi dekkarikirjailija Satu Rämön työtä. Samaan aikaan Suomen Kirjailijaliitto on hylännyt kokeneiden kirjailijoiden jäsenhakemuksia. Jos miljoona lukijaa nauttii kirjasta, mutta kymmenen kriitikkoa väheksyy sitä – kumpi on oikeassa?

Lisäksi keskustellaan siitä, tuhoaako Wolt suomalaisen ravintolakulttuuurin vai pakottaako se toimijoita uudistumaan.

Onko Kansallisoopperan johtomalli suunniteltu epäonnistumaan? Ja mitä me oikeastaan vanhoissa taiteilijoissa ihailemme?

Raatilaisina eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen.

Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.