Perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja esitti viikolla provokatiivisia näkemyksiä tietyistä maahanmuuttajaryhmistä. Mistä provosoivat puheet kertovat?

Puhetta on myös naisten seksuaalisen voimautumisen buumista kirjallisuudessa, naisten puolelle uimahalleissa etsiytyvistä transnaisista ja sosialismista, joka on hävinnyt politiikan sisällöistä. Pohdimme myös autotune-efektin kanssa, mistä on kyse sukupolvia yhdistäneissä, Katri-Helenan ja Ultra Bran stadionspektaakkeleissa.

Raadissa ovat kriitikko Leena Virtanen, toimittaja Aino-Mari Tuuri sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola toimittaa.

Tuuli-Tytti Koivula voitti Finnish Fashion Awards-muotipalkinnon, joka jaettiin toukokuussa. Hän voitti Talent-osion ja on hyvä esimerkki siitä että taidetta lähentelevillä mallistoilla voi luoda kansainvälisen uran. Koivula on voittanut Alpha fashion awardin muutama vuosi sitten topatulla, kukkakuvioisella "hiihto"mallistolla. Hänen vaatteitaan kuvataan näin: Niissä on huumoria, positiivisuutta ja iloa ja omalaatuista muotokieltä. Koivula on ollut töissä merkittävillä kansainvälisillä taloilla, kuten Pradalla, Raf Simonsilla ja Coureggesilla. Hänellä on aikaisempi ura kilpaurheilijana.

Mitä vaaditaan muotisuunnittelijalta kansainvälisissä luksusmuotitalossa työskentelyyn? Miksi suuret kansainväliset muotibrändit palkkaavat suomalaisen muotisuunnittelijan? Kuinka paljon joutuu tekemään kompromisseja oman taiteellisuuden ja muotitalon linjan kanssa?

Nuutajärven lasikylän muotoilija Paula Pääkkösen suunnittelemat pastellinsävyiset lasista tehdyt jäätelöt näkyvät kesänä Benettonin myymälöiden ikkunoissa eri puolilla maailmaa. Kiiltävät ja värikkäät lasista tehdyt jäätelöt saivat Benettonin johdon riemastumaan. Tästä alkoi tilaustöiden tekeminen vauhdilla. Millaista on saada kansainvälinen suuri vaatebrändi työnantajaksi? Millaisia uusia kontakteja on mahdollista saada nyt maailmalla?

Vieraina ovat muotisuunnittelija Tuuli-Tytti Koivula, lasitaiteilija Paula Pääkkönen ja muotoiluun erikoistunut toimittaja Sari Peltonen.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vuonna 2023 kuollut arkkitehti Juha Leiviskä tunnetaan erityisesti kirkoistaan, mutta hän suunnitteli yhtä lailla myös muita julkisia rakennuksia ja asuintaloja. Leiviskä toteutti luovuuttaan myös valaisimien suunnittelijana ja pianistina.

Leiviskä oli akateemikko, ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehteja, mutta suurelle yleisölle hieman tuntematon. Monet hänen rakennuksistaan ovat kuuluisia arkkitehtuurikohteita, kuten Myyrmäen kirkko tai Oulussa sijaitseva Pyhän Tuomaan kirkko, mutta esimerkiksi Kirkkonummella hänen suunnittelemansa seurakuntatalo on purku-uhan alla. Keskustelemassa arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen, Arkkitehtuuri- ja designmuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala ja Juha Leiviskän pitkäaikainen työtoveri, arkkitehti Rosemarie Schnitzler sekä Leiviskän pianonsoitonopettaja ja ystävä, pianisti Minna Pöllänen.

Toimittajana on Jonni Roos.

Uutuuskirja Kirje Buddhalta – Länsimaisen filosofian buddhalainen historia väittää, että buddhalainen ajatusmaailma olisi uinut länsimaalaiseen filosofiaan jo antiikin aikana Aleksanteri Suuren valloittaessa nykyisen Intian alueita osaksi valtakuntaansa. Filosofi Pyrrhon kulki mukana näillä sotaretkillä ja opiskeli mm. persialaisten maagien sekä intialaisten filosofien alaisuudessa parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja otti buddhalaisilta vaikutteita suhtautua toisella tavalla ajattelevaan mieleen.

Kirje Buddhalta -teoksen kirjoittaja, filosofiaa opiskellut ja vajrayana-buddhalaisuutta tunnustava toimittaja-tietokirjailija Jussi Ahlroth sukeltaa kirjassaan syvälle sekä länsimaisen filosofian historiaan että buddhalaisuuden perusperiaatteiden äärelle tehden vertauksia ja rinnastuksia näiden kahden välille. Hänen pyrkimyksenään on osoittaa, miten "kirje Buddhalta" on kulkeutunut jo esifilosofien ajoista länsimaiselta filosofilta toiselle vaikuttaen siihen, miten he ovat muodostaneet tunteamiamme ajatuksia sekä teorioita todellisuudesta.

Mitkä ajatukset kohtaavat buddhalaisessa dzogchen-perinteessä ja länsimaisessa filosofiassa, ja mitkä eivät? Mitä eri filosofisten teorioiden, buddhalaisuuden sekä meditaation välisestä dialogista voidaan oppia? Kuinka uskottavia Ahlrothin hypoteesit ja oivallukset näiden kahden toisiaan perinteisesti hylkivänä pidetyn uskon- ja ajatusmaailman välillä ovat?

Kulttuuriykkösessä aiheesta keskustelemassa Jussi Ahlrothin lisäksi filosofi Elisa Aaltola sekä uskonnon tutkija, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori, teatteriohjaaja Jouko Turkka (1942-2016) on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen kulttuurielämään. Hänen perintönsä koetaan ristiriitaisena, ja monet Turkan oppilaat ovat vuosien varrella purkaneet traumaattista suhdettaan opettajaansa. Toisaalta monelle Jouko Turkka on edelleen idoli ja nero.

Jouko Turkan vaiheet on koottu yksiin kansiin tuoreessa Kai Häggmanin kirjoittamassa elämäkerrassa. Myöhemmin syksyllä Turkasta ilmestyy toinenkin, Hannu Harjun kirjoittama teos. Kuka Jouko Turkka oli ja miksi hänestä tuli lähes kyseenalaistamaton teatterityön auktoriteetti?

Kai Häggman, Hannu Harju sekä näyttelijä Riitta Havukainen ovat keskustelemassa aiheesta lähetyksessä. Toimittajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat professori Laura Kolbe, kosmologi Kari Enqvist sekä kirjailija Jarkko Tontti.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Voisiko Donald Trump todella saada Nobelin rauhanpalkinnon, jos tarkastellaan asiaa kylmän rauhallisesti palkinnon kriteerien valossa?

Donald trump kehui Alexander Stubbin ulkonäköä. Miksi ulkonäkö ja tyyli ovat yhä niin keskeisiä poliittisessa uskottavuudessa ja julkisessa vaikuttamisessa? Onko “rumilla ja reteillä” enää asiaa yhteiskunnan ytimeen?

Kansanedustaja Eemeli Peltosen itsemurha on järkyttänyt Suomea. Miksi miesten yliedustus itsemurhatilastoissa jää usein pimentoon tasa-arvokeskustelussa, ja pitäisikö miesten mielenterveyttä käsitellä näkyvämmin yhteiskunnallisena ongelmana?

Mira Luoti kertoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi viihdeohjelman kuvauksissa. Miten median tulisi uutisoida seksuaalisen väkivallan kokemuksista, kun yksityiskohdat jäävät hämäriksi – miten tukea uhria ja suojella syyttömiä samanaikaisesti?

Mitkä laulajalegendat kuuluvat suomalaiseen kulttuuriseen kaanoniin, ja nouseeko Katri Helena tähän joukkoon yli 60-vuotisen uransa myötä?

Lähiöpuhe on ollut ongelmalähtöistä niiden rakentamisesta lähtien. Nykyisessa lähiöpuheessa toistuvat sosiaaliset ongelmat, maahanmuutto, asuinalueiden eriytyminen, jengit ja ostareiden kaljaterassit.

Onko lähiö asuinpaikka, jonne joudutaan vai jonne päästään päästään?

Lähiöistä keskustelevat väitöskirjatutkija ja Kontula-aktiivi Lotta Staffans, pitkäaikainen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Tuomas Rantanen, pubikulttuuriin perehtynyt kustantaja Asmo Koste sekä sosiaaliantropologian tutkija Pekka Tuominen Helsingin yliopistosta.

Toimittajana Liisa Vihmanen

Uusi japanilainen elokuva tulee kovaa vauhtia myös Suomen valtavirtaan. Laajaan elokuvateatterilevitykseen loppukesään tulleet Junichi Yasudan ohjaama A Samurai in Time sekä Kiyoshi Kurosawan ohjaama Cloud ovat molemmat arvostettuja ja palkittuja uutuusteoksia.

Millaista japanilainen moderni elokuva on? Miten se vertautuu perinteiseen japanilaiseen elokuvaan à la Akira Kurosawa tai Yasujiro Ozu? Mitkä ovat tämän hetken kovimmat elokuvantekijät Japanista? Millaisia teemoja ne käsittelevät ja millaisia rajoja ne rikkovat? Miten japanilainen elokuva vertautuu länsimaiseen elokuvaperinteeseen?

Tarkastelussa myös japanilaisen elokuvan kaksijakoisuus, joka vaikuttaa vahvasti länsimaiseen käsitykseemme koko maan elokuvatuotannosta. Tarjolla myös leffasuosituksia sekä vihjeitä japanilaisen elokuvan parempaan ymmärtämiseen.

Vieraina japanilaista elokuvaa maahantuovan TabiCinen Petteri Uusitalo, Helsinki Cine Aasian taiteellinen johtaja Eija Niskanen sekä elokuvatoimittaja ja japanologi Viktoria Murskaja. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kenian yiakut vastaanottavat vieraan tanssien ja laulaen. Fidžiläiset korottavat muukalaisen ylhäiseen arvoon, mutta samalla kohtelevat tätä kuin lasta.

Alkuperäiskansat elävät monien uhkien puristuksissa. Toisaalta juuri heidän elämäntapansa saa meidät pohtimaan omien arvojemme mielekkyyttä.

Millaista on kohdata alkuperäiskansa, mitkä ovat pelisäännöt ja mitä kohdatessa pitäisi huomioida?

Kokemuksistaan ovat kertomassa alkuperäiskansatutkimuksen professori Pirjo Kristiina Virtanen, sosiaali- ja kulttuuriantropologian apulaisprofessori Matti Eräsaari sekä Siemenpuusäätiön viestintä- ja ohjelmakoordinaattori Timo Kuronen.

Jakke Holvas toimittaa.

Yli sata vuotta sitten lähes koko Afrikka oli joutunut Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosina 1880–1914. Suomella ei ollut siirtomaita. Miten tapahtuneen pitäisi siis koskettaa meitä? Uusi kirja Kongosta Sortavalaan, Esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta valaisee suomalaisten kytköksiä siirtomaavaltaan kahden eri ihmisen - Namibiasta Suomeen tuodun Rosa Lembergin ja Kongossa laivan konemiehenä toimineen Akseli Leppäsen - kautta. Rosan lisäksi Suomessa ei ollut juuri muita tummaihoisia, ja hän joutui kaikkialla ihmisten ihmeteltäväksi. Akseli pestautui hyväpalkkaisiin töihin Belgian siirtomaahan Kongoon, raaistui vähitellen ja alkoi käyttää väkivaltaa paikallisiin muiden valkoisten tavoin.

Haastateltavana on kirjan tekijä Harri Englund, joka on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa, British Academyn jäsen ja Afrikan-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastatteluun osallistuu Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

KORJAUS: Kirjan nimi oli aluksi kirjoitettuna väärin Sortavalasta Kongoon, esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Oikea nimi on Kongosta Sortavalaan esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Erehdys johtui siitä, että kustantajalta löytyi kirja molemmilla nimillä. Myös kirjan kannesta löytyi molemmat nimet. Lähetyksessäkin viitataan teokseen erheellisesti Sortavalasta Kongoon - nimellä.