Tosielämän oikeista rikoksista kertova True Crime-kirjallisuus ja aiheesta tehdyt dokumentit ja podcastit ovat olleet jo pitkään tavattoman suosittuja. Rikokset ovat sinällään aina kiehtoneet lukijoita. Tästä on osoituksena fiktiivisen rikoskirjallisuuden ikiaikainen suosio.

Kulttuuriykkösessä on vieraana kolme tosielämän rikoksista kirjoittavaa tietokirjailijaa. Pauli Jokinen on tehnyt tuoreen tietokirjan 65 vuotta sitten tapahtuneesta Bodom-järven kolmoissurmasta. Mikä Suomen rikoshistorian tunnetuimmassa ja ratkaisemattomaksi jääneessä tapauksessa edelleen kiinnostaa yleisöä? Rami Mäkinen on pitkän linjan rikostoimittaja ja hänen tuorein teoksensa Oikeusmurha pohtii Anneli Auerin saamaa tuomiota lasten törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Toimittaja Linda Rantanen on kirjoittanut muun muassa perhe- ja poliisisurmista. Rantanen on myös toimittajana suosituissa podcasteissa.

Pauli Jokinen, Rami Mäkinen ja Linda Rantanen pohtivat ohjelmassa lajityypin suosiota, sen suhdetta rikosjournalismiin, siihen liittyviä eettisiä valintoja sekä sitä, mihin True Crime lajityyppinä on matkalla. Toimittajana on Ville Talola.

Komediakirjailija Aristofanes (n. 446-386 eKr) vastustaa näytelmissään sotaa ja sotaintoista kansanjohtajaa.

Aristofanes oli antiikin Kreikan ainoa vanhan komedian edustaja, jolta on säilynyt kokonaisia näytelmiä.

Nyt Aristofaneelta on käännetty useita näytelmiä ensimmäistä kertaa suomeksi.

Mikä nauratti 2400 vuotta sitten? Vastaamassa Aristofaneen suomentajat Liisa Kaski ja Tua Korhonen. Jakke Holvas toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa puidaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä isoja arvokysymyksiä.

Tässä lähetyksessä pohditaan muun muassa, miten Mannerheimin yksityiskirjeistä paljastuneet antisemitistiset ajatukset vaikuttavat hänen maineeseensa. Lisäksi puhutaan uimataidon epätasa-arvosta, suomalaisten arvoilmaston muutoksesta sekä siitä, kumpuaako suomalaisten kulttuurinen alemmuudentunne todellisuudesta vai turhasta itsearvostelusta. Lopuksi analysoidaan villin suosion saanutta IShowSpeed-sometähteä ja nuorten fanikulttuuria.

Raatilaisina ovat toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, toimittaja/tietokirjailija Matti H. Virtanen sekä filosofi Tuomas Nevanlinna.

Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Yhdysvaltalaisen ohjaaja James Gunnin Superman on herättänyt keskustelua jo ennen elokuvan julkaisua. "Superwokeksi" trumpistipiireissä haukuttu elokuva perustuu alkuperäisten Superman-sarjakuvien eetokseen, missä Teräsmies oli lainsuojaton siirtolainen, joka pystyi tunnistamaan ja korjaamaan Yhdysvaltojen sisäisiä ongelmia järjestäytyneestä rikollisuudesta korruptioon sekä siirtolaisvastaisuuteen saakka.

Kyseessä on toiveekkaampi ja valoisampi versio Teräsmiehestä, mikä on vahvassa kontrastissa Zack Snyderin aikaisempien Man of Steelista (2013) alkaneiden DC-sarjakuvamaailman supersankariversioiden kanssa. Gunnin Superman-elokuvan on tarkoitus käynnistää uudelleen koko DC-universumi ja pyrkiä kilpailemaan paremmin Marvel-supersankarifranchisen karattua suosiossaan kauas DC:n sankaritarinoista valkokankailla.

Miltä uusi Superman-elokuva vaikuttaa? Onko kyseessä kuinka poliittinen raina, ja millaisena antiteesinä tai kommentaattorina se toimii Trumpin jyrkkään maahanmuuttopolitiikkaan nähden? Millaisena uudelleenponnistuksena elokuva toimii DC:n supersankarielokuvien suhteen, ja onko maailman ensimmäinen supersankari valkokankaalla elementissään vai ajan kryptoniitin heikentämänä?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta pro gradun Teräsmies-sarjakuvista tehneen toimittaja Ella Luoman sekä sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Toisen maailmansodan jälkeen yhteiskunnan syvärakenteisiin jäi jotakin mikä ruokkii fasistiseen järjestykseen alistumista, sanoo filosofi Theodor Adorno (1903-1969).

Tänä päivänä Adornon kriittinen filosofia elää renessanssia. Uudet Adorno-suomennokset herättävät ajankohtaisia kysymyksiä: Miksi ihminen samastuu valtaan jota hänellä ei ole? Millainen on auktoriteettiuskoinen persoonallisuustyyppi?

Keskustelemassa Adornon suomentaja ja valtio-opin tutkija Taneli Viitahuhta sekä professori ja mediatutkija Anu Koivunen.

Lähetyksessä kuulumiset myös käynnissä olevasta Ikaalisten Puistofilosofiasta järjestäjä Antti Sorrilta.

Jakke Holvas toimittaa.

On kulunut 20 vuotta siitä, kun sukupolvensa parhaaksi sotakirjailijaksi tituleerattu Esa Sirén julkaisi ensimmäisen sotakirjansa. Sen jälkeen hänen kirjojaan on ilmestynyt tiuhaan tahtiin ja niitä on myyty yli 400 000 kappaletta. Elokuussa ilmestyy hänen 21. sotakirjansa Taisteluosasto Rasi. Samalla ilmestyy myös 20-vuotisjuhlapainos Sirénin esikoisromaanista Iskujoukkue.

Esa Sirén kertoo, miten rakentaa tarinansa ja miten dokumentaarisia teokset ovat. Vieraana on myös sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen.

Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ylen Sukuni Murhamysteeri-podcastin kolmannella kaudella perehdytään Veikko-nimiseen mieheen, joka kuolee neuvostoliittolaisten rajavartioiden luoteihin vuonna 1951. Kuka hän oli ja missä asioissa hän liikkui luvatta Norjan ja Neuvostoliiton rajan yli?

Veikon tapaus johdattaa yleisemmin kylmän sodan vakoilun maailmaan. Minkälaisissa tiedustelu- tai vakoilutehtävissä suomalaiset toimivat ja keiden toimeksiannosta? Kuinka yleistä tämä toiminta on ollut? Tunnetaanko Veikon lisäksi muita kohtaloita, joissa toiminta on johtanut asianomaisen kuolemaan?

Ohjelmassa ovat vieraina historian dosentti Juha Pohjonen sekä Ylen podcast-sarjassa vakoiluhistorian asiantuntijana kuultava Mikko Porvali. Toimittajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset liikemies Sami Kuuselan, tietokirjailija Tiina Raevaaran ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa syvennytään viikon polttaviin kulttuurin, median ja yhteiskunnan ilmiöihin yhdessä tietokirjailija Tiina Raevaaran, liikemies Sami Kuuselan ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan kanssa.

Lähetys alkaa ajankohtaisella keskustelulla syntyvyyden romahtamisesta ja sen taustalla vaikuttavista ideologioista. Miten pronatalistiset ajatukset, maahanmuuttokeskustelut ja erilaiset taloudelliset kannustimet kietoutuvat yhteen, ja miksi suomalaiset eivät enää halua lisääntyä? Studiossa pohditaan myös, näkyykö väestökeskustelussa piilevä rasismi (kuten feministinen Tulva-lehti väittää) ja millaisia arvoja syntyvyyspolitiikan taustalta löytyy.

Toinen aihe pureutuu kauneusleikkausten suosioon ja niiden riskeihin, kun tuore tapaus Turkista nostaa esiin kysymyksen kauneuden tavoittelun hinnoista. Millainen rooli somevaikuttajilla on ilmiön kasvussa, ja miten media käsittelee kauneuskirurgian vaaroihin liittyviä uutisia?

Lisäksi jaksossa keskustellaan urheilutapahtumien ilmastovaikutuksista, suomalaisen kesäsään erityispiirteistä ja kesämuodin ilmiöistä.

Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kyllästyttääkö some? Ei ihme. Ihmiset ovat jo vuosia viettäneet valtaosan ajastaan somessa, joten someen, samoin kuin fyysiseen todellisuuteen, on syntynyt toistuvia tapoja. Kuvat ovat samanlaisia, lauseet samanlaisia, statukset samanlaisia. Some on täynnä fraaseja. Facebookissa käyttäjien kirjoitukset ovat kaavamaisia, LinkedInissä ne ovat tahattoman koomisia ammattikielenkäytön korulauseita. Vakiintuneita hokemia ovat pohtimassa toimittaja Virpi Salmi, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä somekuplien tutkija Arttu Siltala. Jakke Holvas toimittaa.

Yksi tunnetuimpia ja omaehtoisimpia pelisuunnittelijoita on japanilainen Hideo Kojima, joka tuli tunnetuksi jo 1980-luvun lopulla alkaneen Metal Gear -pelien luojana. Metal Gear Solid (1998) on edelleen yksi maailman arvostetuimpia pelejä, joka viimeistään lanseerasi monien muiden pelintekijöiden adaptoiman hiiviskelypelien sarjan. Tämän myötä Kojimasta tuli alan supertähti, joka tunnetaan hyvin myös peliyhteisöjen ulkopuolella näyttävistä elokuvamaisista peleistään.

Viimeisin Kojiman luoma pelisarja Death Stranding (2019) on saanut juuri odotetun jatko-osan, joka vilisee Hollywood-näyttelijöitä kuten Lea Seydoux sekä elokuvaohjaajia kuten Guillermo del Toro, George Miller ja Nicolas Winding Refn. The Walking Deadista parhaiten tunnettu näyttelijä Norman Reedus esittää Sam-nimistä kuriiria. Hänen tehtävä on yhdistää maailmanlopun jälkeisessä maailmassa omiin poteroihin eristäytyneet ihmiset taas toisiinsa ja taistella mystistä Death Stranding -vaaraa vastaan.

Millainen henkilö Kojima oikein on, ja mistä lähtökohdista hän yleensä tekee pelejään? Millainen peli Death Stranding 2 on, ja miten se vertautuu Kojiman aikaisempiin luomuksiin? Miksi Kojimasta on tullut niin näkyvä ja vaikutusvaltainen hahmo? Miksi hänen luomansa pelit ovat poikkeuksetta aina niin suuria tapauksia?

Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta yhdessä kulttuuritoimittaja Joonatan Itkosen, pelivaikuttaja Saara Minkkisen sekä pelitoimittaja Johannes Valkolan kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.