∞

Voiko ja saako traumasta tehdä komiikkaa?

Miksi Teemu Vesterinen on ottanut trauman stand-up shown aiheeksi?

Tämän viikon Mental RACE podcastissa käsitellään useimpia meistä koskettavaa aihetta hyvin raikkaasta kulmasta, hyppää linjoille ja oivalla uutta siitä miten ihmisen mieli toimii ja miten siihen voisimme vaikuttaa. 

Teemua voi seurata instagramissa, facebookissa ja youtubessa. Tsekkaa myös syksyn aikana youtubeen tuleva ilmainen trauma special! 

Lisää Teemusta:

teemuvesterinen.com

Tällä viikolla päästään keskustelemaan voittavan joukkueen rakentamisesta leijonien tuoreen päävalmentajan ja erittäin kokeneen jääkiekkovalmentajan Antti Pennasen kanssa. 

Tässä podissa pohditaan muun muassa seuraavia teemoja ja kysymyksiä huippusuorituksen valmentamisesta ja johtamisesta, yritysmaailmasta urheiluun:

- Antin oma valmentajana kasvaminen sekä opit ja oivallukset muilta huippuvalmentajilta ja huippujoukkueista 

- Motivaatioilmaston rakentaminen ja sen johtaminen

- Yksilöiden roolien selkeyden ja roolityytyväisyyden rakentaminen 

- Miksi pelkkä psykologinen turvallisuus on joskus jopa haitallista joukkueen menestykselle, myös pitkällä aikajänteellä

- Korkean vaatimustason ja inhimillisyyden ristiriita ja sen sovittaminen - onko nykyvalmentajan oltava pehmeä vai kova vai jotain muuta? Miksi pehmeyden vastakohta ei ole kovuus, ja kovuuden pehmeys? Miten vaatia rikkomatta ihmisiä?

- Valmentajan ja johtajan itsetuntemuksen merkitys

- Kommunikaation merkitys

- Miksi liiallinen vastuun anto pelaajille ja johdettaville aiheuttaa pahoinvointia ja kaaosta? Miten yhtä aikaa mahdollistetaan yksilön kuuntelu ja autonomian kunnioittaminen ja vältetään joukkueelle haitallinen rajattomuudesta aiheutuva kaaos?

- Jaetun merkityksen luominen ja sen merkitys voittamiselle

- Miksi jääkiekkovalmentaminen on Suomessa liian pelikirjakeskeistä?

- Mikä on leijonien tulevaisuus ja menestyksen perusta?

Hyppää mukaan kuuntelemaan todellisen huipputekijän kokemuksia johtajuudesta ja valmentamisesta - jakso on sinulle olit sitten urheilun tai yritysmaailman parissa työskentelevä johtaja tai valmentaja. 

Tässä jaksossa meillä on inspiroivaa seuraa nimittäin liikunnan ilosanomaa somessa jakava Susanna Ylinen tuli keskustelemaan Heikin kanssa siitä, miten ruuhkavuosien keskellä voi löytää aikaa ja energiaa säännölliseen liikkumiseen. Susanna Ylinen on 24 tunnin hiihdon maailmanennätysnainen, valmentaja, tietokirjailija, puhuja, ja neljän lapsen äiti, ja lisäksi terveystieteiden ja filosofian maisteri (biologia). 

Tilastot kertovat karua kieltä: vain 46 % yli 20-vuotiaista miehistä ja 38 % naisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti, ja yli puolet meistä liikkuu liian vähän. Miksi näin on? Jaksossa käsittelemme liikunnan esteitä ja pohdimme sitä, kuinka näitä esteitä voisi ylittää.

Susanna jakaa omat vinkkinsä siitä, miten hän löytää aikaa liikunnalle yrittäjänä, tavoitteellisena urheilijana ja neljän lapsen äitinä, ja miten jokainen voi löytää itsestänsä liikkujan - ei jatkuvasti itseään haastamalla vaan mukavuusalueen kautta ja sitä laajentamalla. Puhumme myös siitä, miten tunnistaa, milloin liikuntaa on liikaa ja mistä sen voi tietää, ja myös Susannan ma

Tämä jakso tarjoaa arvokkaita näkökulmia ja konkreettisia vinkkejä kaikille, jotka haluavat lisätä liikuntaa arkeensa, mutta kamppailevat ajan tai motivaation puutteen kanssa.

Täällä lisää Susannasta:

https://www.suksee.com/

Instagram 

Susanna uusi kirja:

Lapsiperheen retkiopas - Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan suomessa voi olla jopa puoli miljoonaa ihmistä joilla on alkoholin kanssa ongelmia. Alkoholiin kuolee 3% suomalaisista vuosittain, joista valtaosa miehiä. Alkoholismia eli alkoholin käyttöön liittyvää päihdesairautta suomessa arvioidaan olevan 200 000-300 000 ihmisellä, joista suurin osa käy töissä, joten tämä sairaus koskettaa vähintään välillisesti lähes kaikkia Suomalaisia. Täällä tietoa päihdesairauksien taloudellisista vaikutuksista yhteiskuntaamme:

https://apualkoholismiin.fi/tilastot.html

https://www.avominne.fi/toimenpidelistaus-13mrd-v-paihdehaittakulujen-vahentamiseksi/

Tässä jaksossa keskustellaan Marko Jantusen kanssa alkoholismista, addiktioista ja niiden toipumiskeskeisestä hoidosta. Puhuimme myös Suomalaisesta juomisen kulttuurista ja etenkin jääkiekkokulttuurista, jossa alkoholin käyttö on liiankin normalisoitu asia, edelleen. Pystymme parempaan. 

Marko on mies, joka on kokenut elämässään enemmän kuin moni meistä yhteensä. Voisi jopa sanoa, että Marko on saavuttanut elämäntapamuutoksen Stanley Cupin selättämällä päihdesairautensa. Oman kokemusasiantuntijuuden lisäksi Marko on käynyt mielenterveyden ja päihdetyön ammattitutkinnon, lähihoitajan tutkinnon kuin myös Avominne-klinikoiden oman päihdetyön koulutuksen, ja lisäksi pyrkii jatkuvasti kouluttautumaan ja oppimaan lisää päihdetyöstä. 

Päihderiippuvuuksista ei vieläkään ole tarpeeksi tietoa saatavilla, ja kokonaisvaltaisen hoidon piiriin päätyy liian vähän hoitoa tarvitsevia yksilöitä. Näyttöön perustuvaa hoitoa päihderiippuvuus-sairauteen on kuitenkin olemassa, ja tätä tietoa pyrimme tämän jakson kautta levittämään. Täällä lisää tietoa päihdesairauksista ja addiktioista:

Alkoholiriippuvuus:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00196

Huumeriippuvuus:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00414

Lääketieteen osuus toipumiskeskeisessä hoidossa / Avominne luento:

https://youtu.be/N0StRFopOT0?si=xeAjxDyBLEL_f9b1

Päihderiippuvuus sairautena / Avominne luento:

https://youtu.be/lLvOgb10ut0?si=cnvxykj2IESiy_Qv

Päihdepotilaiden hoidosta Suomessa / Lääkäri Aten haastattelu:

https://youtu.be/02xGn3llMvA?si=acWN9v9N1tGaFvRg

Täällä lisää tietoa Markosta ja Markon työstä:

https://www.markojantunen.fi/

https://www.markojantunen.fi/miten-avominne-hoito-toimii/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marko_Jantunen

Täällä Markon jääkiekkourasta lisää:

https://www.eliteprospects.com/player/105/marko-jantunen

Tässä jaksossa sukellamme keskittymiskyvyn aivotieteeseen ja tämän tärkeän kyvyn kehittämiseen psykologian tohtori Mona Moisalan johdolla. Mona on aivotutkimuksen asiantuntija, keskittymiskyvyn puolestapuhuja ja ajatustyöläisten kouluttaja, jonka kirjat "Keskittymiskyvyn elvytysopas" ja "Lapset, nuoret ja älylaitteet" ovat herättäneet paljon keskustelua. Monalla on myös uusi kirja tulossa keskittymiskyvystä, joten hän on juuri tällä  hetkellä viimeisimmän tiedon äärellä, ja tulee jakamaan oivalluksiaan meidän kanssamme. 

Miten meidän keskittymiskykymme on muuttunut vuosien saatossa? Vuonna 2004 ihmiset pystyivät keskittymään yhteen näyttöön keskimäärin 2,5 minuuttia, mutta vuonna 2021 tuo aika on kutistunut vain 47 sekuntiin. Mikä on muuttunut, ja mitä tämä kertoo meistä? Onko keskittymiskyvyn puute seurausta yksilöiden taitojen rapistumisesta, vai onko meneillään jotain isompaa elinympäristöissämme?

Jaksossa käsitellään muun muassa:

• Mitä keskittymiskyky oikeastaan on aivotutkijan näkökulmasta?
• Mitkä tekijät vaikuttavat kykyymme keskittyä – miten paljon kyse on yksilön taidoista, miten paljon ympäristö vaikuttaa tähän? 
• Miten voimme kehittää ja ylläpitää keskittymiskykyämme käytännössä?
• Miten organisaatiot ja yhteisöt voivat tukea keskittymistä, ja millaisia sosiaalisia normeja työpaikoilla kannattaisi suosia jotta voisimme keskittyä parhaalla mahdollisella tavalla?

Liity kuuntelemaan inspiroivaa keskustelua, jossa pureudutaan keskittymiskyvyn aivotieteeseen ja sen merkitykseen modernissa, kiireisessä maailmassa!

Kannen kuva: Aapo Karhu

Tänään sukelletaan syvälle trauman maailmaan - aiheeseen, joka koskettaa meitä kaikkia, vähintään välillisesti. Tiesitkö, että Euroopassa 30% lapsista ja nuorista on kokenut DSM-5-luokituksen mukaisen traumaattisen tapahtuman ennen täysi-ikäisyyttä? Ja suomalaisessa 8400 vastaajan kaksostutkimuksessa kolmasosa 60-vuotiaista on kokenut poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman, usein aikuisiässä.

Mitä ihmiselle tapahtuu trauman yhteydessä, ja mitä meidän kaikkien tulisi ymmärtää tästä aiheesta? Tänään keskustelemme siitä, mitä traumalle voi tehdä niin yksilö- kuin työpaikkatasollakin - ennaltaehkäisystä hoitoon. Mikä yhteys traumalla on krooniseen stressiin ja työuupumukseen? Millaisia erilaisia traumatyyppejä on olemassa, ja voiko trauma siirtyä sukupolvelta toiselle? Lopulta, kuka on vastuussa traumasta - yksilö vai yhteisö?

Kanssamme näihin kysymyksiin vastaa arvostettu trauma-asiantuntija, psykologi, traumapsykoterapeutti, vireysvalmentaja ja tietokirjailija Hanna Markuksela. Hanna kouluttaa valmentamisen ja psykologian alan ammattilaisia traumainformoiduilla valmennustekniikoilla omassa NPTI-koulutuksessaan. Hänen kirjansa "Suorituskyvyn salaisuus" avaa näitä tekniikoita lisää.

Liity seuraamme oppimaan trauman anatomiasta ja sen hoidosta, sekä siitä, miten traumainformoidut valmennustekniikat voivat parantaa jopa huippusuorituskykyä!

Welcome to this weeks mental race podcast episode, where we'll dive deep into the rich world of neurodiversity and autism. Our guest is Dr. Lawrence Fung, a renowned psychiatrist and a pioneering figure in the field. Dr. Fung is an Assistant Professor of Psychiatry and Behavioral Sciences at Stanford University, where he directs the Stanford Neurodiversity Project. Dr. Fung's research and clinical work focuses on improving the quality of life for individuals with autism and other neurodiverse conditions, as well as creating more neurodiverse friendly workplaces and schools.

Adding a deeply personal dimension to his professional expertise, Dr. Fung is also a father to a son under the autism spectrum. This personal connection partly drives his passion and commitment to advocating for acceptance, support, and empowerment of the neurodiverse community.

Dr. Fung haș said: “We need to build identity based on strengths, not on diagnosis”

In addition to empowering individuals, Dr Fung explains how improving person-environment fit for neurodiverse individuals can also be good for business.

So join us as we explore Dr Fung´s groundbreaking work and gain insights into his journey both as a researcher and as a parent.

See more about Dr. Fung and his work here:

https://med.stanford.edu/profiles/lawrence-fung

https://med.stanford.edu/neurodiversity.html

Tervetuloa sukeltamaan syvälle ADHD:n maailmaan. Tässä jaksossa meillä on kunnia saada vieraaksi tunnettu ADHD-asiantuntija, psykiatrian erikoislääkäri Mika Määttä. Mika Määttä on omistanut uransa tämän monimuotoisen ja usein väärinymmärretyn tilan tutkimiseen ja hoitamiseen.

Kuinka paljon ympäristömme aiheuttaa ADHD-oireita? Mikä lopulta on “aitoa” ADHD-oireilua? Mistä ADHD:n tutkiminen kannattaa aloittaa?

Näiden kysymysten lisäksi käsittelemme muun muassa dopamiinihypoteesia ja muita ADHD:n taustalla olevia neurobiologisia mekanismeja, ja siitä miten lääkkeet vaikuttavat ja mitä hyötyjä ja haittoja niiden käytöstä voi olla. Pohdimme myös mitä eroa on hankitulla tarkkaavaisuushäiriöllä (ADT) ja varsinaisella ADHD:lla. Lisäksi pohdimme, miten ADHD ihmisten keskittyminen usein jakautuu kahteen koriin: hyperfokukseen ja keskittymiskyvyn puutteeseen.

Mika kertoo myös elintapojen kuten liikunnan merkityksestä ADHD:n hallinnassa ja niiden vaikutuksista oireisiin, mukaan lukien ruokavalion (esim. raudan puute, allergeenit) mahdollisiin vaikutuksiin.

Tervetuloa mukaan syvälliseen ja informatiiviseen keskusteluun ADHD:sta!

Lisätietoja ADHD:sta:

https://adhd-liitto.fi/

Täältä löytyy karsintatesti mikäli haluaa omalla kohdalla pohtia asiaa:

https://karkia.me/adhd/

Tervetuloa tämän viikon Mental RACE Podcastin jakson pariin!

Tällä viikolla saadaan nauttia erittäin mielenkiintoisesta teemasta ja vieraasta, nimittäin vieraana meillä on Kim Forsblom, joka on joukkueen tavoitteenasettelusta väitöskirjansa tehnyt suomen urheilupsykologiliiton sertifioima psyykkinen valmentaja. Kim toimii Urhealla yksilöiden ja joukkueiden psyykkisenä valmentajana, työskennellen muun muassa U19 naisten jalkapallon, koripallon ja judon parissa.

Jakson aikana Kim jakaa näkemyksiään ja kokemuksiaan tavoitteenasettelusta: mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa yksilön ja joukkueen suoritukseen. Keskustelemme kehollisuudesta, tilannekohtaisuudesta, tajunnallisuudesta ja tahdistumisesta ryhmätoiminnassa. Mitä tarkoittaa, kun jää murtuu ja läsnäolo todella viedään uudelle tasolle?

Puhumme esimerkiksi tavoitteiden synkroniasta ja siitä, tunnistavatko joukkueen jäsenet yhteisen tavoitteen – varsinkin, kun kaikki tulevat eri tilanteista. Kim jakaa tutkimuslöydöksiä ja käytännön kokemuksiaan muun muassa siitä siitä, miten tilannekohtaisuus vaikuttaa tavoitteenasetteluun ja suoritukseen.

Lisäksi keskustelemme siitä, miten tehtävän vaatimusten mukainen tavoitteenasettelu ja keskittymisen suuntaaminen – niin sanottu cueing – voivat parantaa suoritusta.

Olitpa urheilija, valmentaja tai muuten vain kiinnostunut urheilupsykologiasta, tämä jakso tarjoaa paljon arvokasta tietoa ja inspiraatiota. Aloitetaan siis matka tavoitteenasettelun maailmaan yhdessä Kim Forsblomin kanssa!