Metsäradio

Konneveden tutkimusasemalla järjestetään talvisin kursseja, joissa tutkitaan metsäluonnon talvea. Miten talvista metsää voi tutkia? Minkälaisia elämän jälkiä sieltä löytyy? Miten lumi toimii lämpöeristeenä? Minna Pyykkö tapasi aseman rannassa biologianopettajiksi opiskelevia kurssilaisia, Petri Vienolan, Benjamin Kumpulan, Mirja Mäkisen, Martta Liukkosen ja kurssin vetäjän dosentti Jari Haimin. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kuten metsäradion vakiokuuntelijat ehkä muistavat, oli Metsäradio jokin aika sitten villisikajahdissa - tosin huonolla menestyksellä. Varpaat jäätyivät, eikä saalista saatu, mutta näinhän metsällä usein käy.

Tuossa yhteydessä luvattiin palata villisikateemaan uudelleen ja tarkastella villisikojen suomalaiselle sikataloudelle aiheuttamaa riskiä. Kyse on vakavasta asiasta, mikä esimerkiksi Baltian maissa ja Puolassa on saatu karvaasti kokea. Puolalaista sianlihaa kohtaa muun muassa Kiinassa totaalinen tuontikielto Puolassa levinneen afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Afrikkalainen sikarutto on kammottava, aina tappava tauti, jonka ilmestyminen Suomeen olisi täydellinen katastrofi.

Tästä syystä kaikenlaiset varotoimet ovat maa- ja mestätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mielestä välttämättömiä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Jaana Husu-Kallion. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Oletko koskaan nähnyt Euroopan pienintä jyrsijää? Entäs Suomen pienintä? Tämä ennätysjyrsijä on yksi ja sama hiiri, joka on vain tulitikun mittainen! Vaivaishiiri on myös tämän kevään teemaeläin Yle Luonnossa.

Vaivaishiiret pystyvät kokonsa puolesta piiloutumaan helposti, mutta tarkkasilmäiset saattavat löytää niiden pallomaisia pesiä heinikosta kesäaikaan. Eniten vaivaishiiriä on liikkeellä vasta loppukesästä, mutta keskellä talveakin niiden pitää nousta koloista hangelle etsimään ravintoa. Toimittajamme Anna-Kaisa Brenner kävi tutkimassa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Heikki Henttosen kanssa, löytyisikö espoolaisesta rantaruovikosta vaivaishiiren jälkiä. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Parikkalalainen Jouko Tykkyläinen ei ole tyytynyt vain katselemaan ja kuuntelemaan Suomen luontoa ja metsää. Jouko on jo vuosikymmenten ajan kuvannut kasveja, lintuja ja eläimiä. Lisäksi hänen erikoisintohimonsa on lintujen laulun äänittäminen. Sitä varten hän jo nuorena poikana hankki magnetofonit ja rakensi itse välineet, joilla lintujen äänet saa mahdollisiman hyvin talteen. Toimittajamme Petri Kivimäki lähti tapaamaan Tykkyläisen pariskuntaa Parikkalaan. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Metsäradiossa lähdettiin Punkaharjulle Metsämuseo Lustoon ja sen Koneaikasaliin. Sen tarjonta kiehtoo ja inspiroi kaikenlaisiin koneisiin ja moottoreihin innostuneesti suhtautuvaa reportteri Olli Ihamäkeä, joka on saanut haastateltavakseen museoisäntä Eero Knaapin. Tällä kerralla on tarkastelun kohteena nytkä. Siis nytkä. Nytkä on merkittävä tekninen innovatio, jonka avulla saatiin jättimäinen heikkotehoisen traktorin perärekeen lastattu tukkikuorma liikkeelle silloinkin, kun reen jalakset olivat jäätyneet kiinni maahan. Vanhaan aikaan aivan välttämättömäksi kapineeksi noussut nytkä on erinomainen esimerkki hyvästä keksinnöstä: se on yksinkertainen, varma, halpa ja helppo valmistaa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kevät herää ääneen maaliskuussa, kun tiaisten tiukutus ja tikkojen rummutus kaikuvat joka suunnalta. Mustarastaskin virittelee jo huiluaan, vaikka maaseudun rastaat tuntuvat vielä hyräilevän itsekseen. Lopputalven linnunäänet ovat ensimerkkejä pesimäkauden alkamisesta. Pyrstötiaistenkin talviparvi on hajonnut pareiksi, jotka ehtivät pihan ruokintapaikalle harvemmin kuin vielä helmikuussa. Pertti Koskimies kuunteli pihallaan, kuinka talvi alkaa vaihtua kevääksi. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Ilveksen jälkijono johti pieneen havupuuvaltaiseen kuusikkoon louhikkorinteen alla. Sieltä löytyi kaatunut kuusi ja sen pystyssä oleva juurakko. Ilvestutkija Annikka Herrero päätteli, että kyseessä voisi olla ilvesten merkkauspaikka, ja asensi sinne riistakamerat. Pirjo Koskinen pääsi seuraamaan, miten ilvestutkija työtään maastossa tekee. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Suomalaisten metsäsuhdetta on selvitelty oikein urkalla. Maaliskuussa julkistettiin mittava tutkimus, jonka tulosten mukaan yli 80 prosentille suomalaisista metsä on tärkeä elementti. Vain pari prosenttia Suomen kansalaisista suhtautuu metsään välinpitämättömästi. Entinen Suomen Gallup, eli nykyinen Kantar TNS on tutkinut suomalaisten metsään liittyviä tunnetiloja ja löytänyt monia mielenkiintoisia piirteitä todellisuudesta, joka osaltaan romuttaa yleisesti ylläpidettyjä stereotypioita. Yksi esimerkki tällaisesta on uskomus siitä, että suomalainen viihtyy metsässä pääosin yksin tai koiransa kanssa.

Selvityksestä käy myös ilmi, että yhteisenä piirteenä suomalaisten metsäsuhteelle on se, että liki kaikki haluavat toimia luonnon hyväksi.

Tällaista metsäsuhdetutkimusta ei Suomessa, eikä tiettävästi muuallakaan, ole aiemmin tehty.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli seuraamassa tutkimuksen julkistustilaisuutta ja haastatteli sen päätteeksi tutkimuspäällikkö Anna Rautiota. Kuva: Asko Hauta-aho

Metsäradiossa tavattiin 60 vuotta täyttänyt elokuvaaja, ohjaaja Juha Norppa Taskinen. Saimaannorpan suojelu henkilöityy häneen liki 40 vuoden ajalta. Toimittaja Markku Sipi tapasi Juha Taskisen, kun norpille kolattiin apukinoksia Saimaalla. Kuva: Juha Taskinen

Hyppiviä metsähiiriä, jalkakäytäviä käyttäviä metsäkauriita ja saalistava huuhkaja, kaupunkipihalle voi houkutella metsäneläimiä myös keskellä talvea. Biodiversiteettiasiantuntija, biologi Riku Lumiaro esitteli toimittaja Hannamari Vallilalle kotipihansa salaisuuksia. Kuva: Hannamari Vallila / Yle