Metsäradio

Etelä-Suomessa moottorikelkkailun harrastajamäärät ovat tippuneet rajusti heikkojen talvien johdosta. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Moottorikelkkailijoiden jäsenmäärä on pudonnut sadoilla viime vuosien aikana. Harva viitsii pitää kallista kelkkaa, jos sillä ei pääse kunnolla ajelemaan. Käytettyjä moottorikelkkoja löytyy markkinoilta nyt runsaasti. Lahden seudulla merkittyjä moottorikelkkareittejä on usean sadan kilometrin verran ja tällä hetkellä kaikki reitit ovat ajokunnossa. Talkoolaisia kaivataan mukaan pitkien kelkkareittien ylläpitoon metsien siimekseen. Markku Lähdetluoma tapasi Juha Nuuttilan Päijät-Hämeen Moottorikelkkailijoista. Kuva: Seppo Nykänen

Tammikuu lopulla Metsäradio esitteli vanhaa lyhytfilmiä, joka kuvasi menneen ajan metsurien halonhakkuuta oikein murhaavassa kilpailumielelessä. kuten selostustekstissä sanailtiin.

Kyseessä oli vuoden 1945 Mottimestaruuskilpailut, joissa Suomen mestaria leivottiin peräti neljä päivää. Tämän päivän motintekijä, nelinkertainen alan Suomenmestari joensuulainen Antti Ticklen, ei voinut kuin ihmetellä ja ihailla vanhan ajan miesten tehoa ja järjestelmällisyyttä ottaen huomioon vielä senkin, miten ohuilla muonilla heti sotien jälkeen raskasta työtä tehtiin. Tämä lyhytelokuva on kenen tahansa katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Tämä metsäaiheinen materiaali Elävässä arkistossa ja Areenassa on nyt herättänyt siinä määrin huomiota, että Metsäradion reportteri Olli Ihamäki päätti vierailla Arkiston tiloissa. Oppaakseen arkiston kokoelmiin hän sai Reijo Perälän, Elävän arkiston ohjelmapäällikön. Kuva: Yle

Metsässä olisi talvella hiljaista ilman tiaisia ja tikkoja. Pirjo Koskinen pääsi kaupunkimetsään, missä nakuttelee kaikki Suomessa talvehtivat tikkalajit. Oppaana talvisessa tikkametsässä on Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Saimovaara. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Metsänomistaja ja metsäsijoittaja Timo Kujala tekee metsissään pääsääntöisesti yläharvennushakkuita ja välttää päätehakkuita. Tämä on Kujalan mukaan tällä hetkellä voimakkaasti kasvava hakkuumuoto, varsinkin suurmetsänomistajien ja metsäsijoittajien piirissä. Yläharvennushakkuissa poistetaan isoja arvokkaita puita, jolloin hakkuutulot kasvavat ja hoitokulut pienenevät. Samalla voidaan säilyttää metsän monimuotoisuutta ja virkistysarvoja, ja metsät sitovat edelleen myös hiiltä. Minna Pyykkö kävi jututtamassa Timo Kujalaa hänen ajatuksistaan. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Metsähistorioitsija Esko Pakkasen tuore kirja Halkojen Suomi on innostanut Metsäradion reportterin Olli Ihamäen laatimaan oikein sarjamitalla halkoaiheisia ohjelmaosuuksia Metsäradioon. Pakkastahan on kuultu aiemmissa lähetyksissä jo pariinkin otteeseen - kuten Metsäradion vakiokuuntelijat ovat panneet merkille.

Nyt katseltiin Yleisradion Elävän Arkiston sivuilta löytynyttä erikoisen mielenkiintoista lyhytelokuvaa vuoden 1945 lokakuussa Aulangon maisemissa järjestetyistä motinteon Suomen mestaruuskilpailuista. Tämä lyhytelokuva Mottimestarit on kaikkien vapaasti katsottavissa Areenassa. Olli Ihamäki pyysi elokuvaa katsomaan motinteon moninkertaisen Suomen mestarin joensuulaisen Antti Ticklenin, joka arvioi vanhan ajan ammattilaisten otteita ja ominaisuuksia.

Koko juttu alkoi kuitenkin Topo Leistelän vetävällä selostuksella. Kuva: Metsäkustannus / Halkojen Suomi

Lumi- ja jäärakentaminen on yleistynyt Lapissa viime vuosina. Juuri tänä talvena se on ollut erityisen vilkasta - johtuneeko se sitten sitten paljosta lumesta ja hyvistä tekokeleistä? Rakennusmateriaalista ei ainakaan ole puutetta. Erilaisia lumilinnoja on noussut sinne tänne pohjoisen hiihtokeskuksiin matkailijoiden ihmeteltäviksi ja näiden käyttöön. Pelkosenniemeläinen Tapio Uusitalo on lumirakentaja, mutta ennen kaikkea hän on kysytty lumi- ja jäätaiteilija. Se on ihan oma ja vaativa lajinsa. Jorma Korhonen kävi seuraamassa Tapion työskentelyä Pyhätunturilla. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

Paannejää- sanan merkitystä kuvaa Nykysuomen sanakirja vuodelta 1967 seuraavasti: Paanne on kansankielessä esim. tielle uhkunut ja jäätynyt vesi. Se kuvaa siis hyvin hidasta ilmiötä, joka muodostaa kirkasta pintaa teiden lisäksi mm. metsien kätköihin upeina jääjyrkänteinä. Juuri nyt näiden jäätiköiden muodostuminen on alkanut varsinkin täällä Etelä-Suomessa. Paksuimmillaan kallioita peittävät jäät ovat muutaman kuukauden kuluttua, jonka jälkeen alkaa niiden hidas sulaminen. Parhailla kohteilla jääpuikot ovat metrien mittaisia ja jääseinät niin korkeita, että myös kiipeilijät ottavat niistä saatavan haasteen vastaan. Metsistä löytyvät jääseinät ovat vaikuttavan näköisiä ja retkeily niiden lähellä vaatii aina tarkkaavaisuutta. Metsäradion retkikohteena oli Iitin Jääkirkkovuori, talvisista oloista jatkoivat metsänhoitaja - metsäluonnon erityisasiantuntija Markku Sakari Meriluoto ja toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsäradio keskittyy parhaan lämmityskauden keskellä Suomen halkohistoriaan. Jo viikko sitten luotiin mielikuvia koko maata kannatelleesta halkobisneksestä ja todettiin, että Suomi on pysynyt pystyssä, asuttuna ja elossa siksi, että käytettävissä on ollut tarpeellinen määrä halkoja. Halkojen avulla suomalaiset ovat säilyneet kylmettymättä, liikkeessä ja saaneet teollisuuden rattaat pyörimään. Toki on tarvittu paljon rukkaskätisiä miehiäkin ja emäntiä heitä ruokkimaan. Aika-ajoin on yhteiskunnallinen elämä ollut halvaantumisen vaarassa siksi, kun halkosouviin ei ole tahdottu saada riittävästi työntekijöitä. Näin erityisesti heti sotien jälkeen. Kaikkea tätä käsitellään tuoreessa Metsäkustannuksen kustantamassa teoksessa Halkojen Suomi. Sen tekijä, metsähistorioitsija Esko Pakkanen oli Metsäradion reportteri Olli Ihamäen haastateltavana. Kuva: Metsäkustannus / Halkojen Suomi

Suomessakin voisi olla hienoja tammimetsiköitä, jos hoitaisimme puustoamme tammellekin sijaa antaen. Puuasiantuntija Juha Raisio Helsingin kaupungilta näytti Pirjo Koskiselle pääkaupunkiseudun tammikohteita, joista komein löytyi Espoon Lähderannasta. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Metsäradion retkipaikka- sarjassa Kalevi Turkkila ja Carina Lintula esittelevät Mäntyharjun kirkonkylän läheisyydessä olevaa Pappilanniemen ulkoilureittiä, jota he kiertävät talvella lähes päivittäin. Nuotioniemen laavulle pääsee helposti kun lähtee retkelle Iso-Pappilan museoalueelta. Laavulla voi ihailla kaunista järvimaisemaa ja paistaa nuotiolla vaikka makkaroita. Nuotioniemen maisemiin kävi tutustumassa Juha Laaksonen.