Metsäradio

Ilman puuta suomalaiset olisivat jo kauan siitten jäätyneet kuoliaaksi. Tänä päivänä harva tulee ajatelleeksi, että polttopuu on ollut elinehto koko tämän kolean maan asuttamisessa. Ja paljon puuta on poltetukin, sillä pitkiin aikoihin ei muuta lämmönlähdettä ole ollut olemassakaan. Halkojen tekeminen, kuljetus ja kauppa on ollut valtavaa. Metrisillä haloilla on leivottu, lämmitetty talot, saatu liikkeelle junat ja laivat kunnes pikkuhiljaa ryhdyttiin tuomaan muitakin energianlähteitä, kuten esimerkiksi kivihiiltä.

Halvosouvi oli entisinä aikoina läsnä kaikkialla, varsinkin kaupungeissa, joissa aika-ajoin kärsittiin ankarasta halkopulasta. Nyt markkinoille on tullut Metsäkustannuksen kustantama teos Halkojen Suomi, jonka innoittamana Metsäradiokin tarttuu pihkaiseen halkoon seuraavissa lähetyksissään. Tarkoituksena on luoda mielikuvia tästä elintärkeästä hyödykkeestä.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen metsähistorioitsija Esko Pakkasen, tuoreen kirjan tekijän. Kuva: Metsäkustannus / Halkojen Suomi

Monet eliölajit kautta maailman ovat juuri nyt ennennäkemättömän uhanalaisia. Suomen luonnosta on meidän elinaikanamme hävinnyt sukupuuttoon useita eläimiä. Mikä on tällä hetkellä Suomen uhanalaisin nisäkäs? Onko meillä mikään eläinlaji oikeasti pelastunut luonnonsuojelun ansiosta?

Metsäeläintieteen professori Heikki Henttosta Luonnonvarakeskuksesta haastatteli toimittaja Anna-Kaisa Brenner. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Meillä on erikoinen suhde tammeen. Toisaalta arvostamme sitä kovasti, mutta toisaalta emme tee tammelle tilaa metsissämme. Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio näytti Pirjo Koskiselle, mitä tapahtui Vantaan Tammistossa, kun kuusi väistyi valtapuuna ja valoa saatiin metsään lisää. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Maailmassa on käynnissä ennennäkemätön kaupungistuminen. Sadat miljoonat ihmiset vaeltavat kokeilemaan onneaan kohti ennestään jättimäisiä kaupunkeja, joissa on jo valmiiksi ankara pula asunnoista. Rakentaminen on siksi väistämättä kasvussa ja siinä liikkuvat vuosittain tuhannet miljardit. Tästä suomalainen puutuoteteollisuus haluaa saada siivunsa, ja mitä mehevämmän sitä parempi.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki vieraili Metsä Woodin Lohjan Kerto-tehtaalla ja onnistui saamaan haastateltavakseen MetsäWoodin toimiala- ja strategiajohtajan Esa Kaikkosen.

Suomen luonnosta on hävinnyt useita eläinlajeja meidän elinaikanamme. Ne ovat kuolleet sukupuuttoon eri syistä, mutta useimmiten syy on ihmisen aiheuttama. Isokokoinen kalmankuoriainen on yksi kadonneista lajeista. Vanha kansa on uskonut mustien kovakuoriaisten kuten kalmankuoriaisten enteilevän kaikenlaista pahaa, jos sellaisia sattuu kotioloissa kohtaamaan. Anna-Kaisa Brenner kävi tutustumassa Luonnontieteellisen keskusmuseon vanhoihin kovakuoriaiskokoelmiin Eläinmuseon kellarissa.

Kuva: Pekka Malinen

Pienelle Suomelle imago ja mielikuva maastaan on ollut aina hyvin tärkeä asia. Mielikuvaa ovat ruokkineet urheilusaavutukset, järvet, taistelu suurta itäistä vihollista vastaan, velkojentakaisinmaksuhalukkuus ynnä muut seikat, ja tietenkin metsät. Metsissä on ollut suomalaisten turva kaikkina aikoina. Mutta miten suomalaiset osaavat metsiään hyödyntää mielikuvanrakennuksessa. Paperinvalmistajalle tai sahurille on tärkeää se, minkälainen mielikuva ostajalla on maasta, josta tuotteet tulevat. Samoin se haluaako vaikkapa ranskalainen vaeltelija tulla samoilemaan suomalaisiin metsiin, riippuu pitkälti hänen mielikuvastaan koko maasta. Juuri tällaisten mielikuvien rakentamiseen keskittyy ulkoministeriössä toimiva maakuvayksikkö, jonka toimintaan Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on käynyt tutustumassa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Maassamme on hyötykäytetty soita metsänkasvulle suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Nyt on esille noussut kysymys, voiko soiden ojitus ja vanhojen kuivatettujen alueiden täydennysojitus aiheuttaa ilmastopäästöjä, eli hiilidioksidin vapautumista ilmaan. Tästä aiheesta keskusteli toimittaja Riku Cajander Kirkkonummelaisen suon partaalla tutkimusprofessori Raija Laihon ja professori Heikki Simolan kanssa. Kuva: Riku Cajander

Itsenäisyyttään juhliva satavuotias Suomi on saanut vuoden mittaan useita merkittäviä suojelualueita lahjoituksena. Suojelukampanja jatkuu vielä vuoden loppuun eli muutaman päivän ajan. Ja valtio on luvannut kaksinkertaistaa tämän vuoden aikana lahjoitetut suojelualueet omien maidensa suojelupäätöksillä.

Juuri itsenäisyyspäivän alla tuli tietoon tiettävästi suurin yksityishenkilön lahjoitus Luontolahjani satavuotiaalle- kampanjaan. Espoolainen metsäomistaja ja metsäsijoittaja Timo Kujala on lahjoittanut 600 hehtaaria erämaa-alueita suojeluun. Minna Pyykkö kävi jututtamassa häntä hänen työhuoneellaan. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Verenpaineesi ja lihasjännityksesi laskevat jo ensimmäisten satojen metrien matkalla kun kävelet metsässä. Metsässä kulkemisella on hämmästyttäviä vaikutuksia hyvinvointiimme ja metsän mikrobit vaikuttavat jopa immuunijärjestelmäämme. Mikrobeilla on yhteys allergioihin, tulehdustauteihin ja diabetekseen. Metsäradiossa pohdittiin metsän vaikutusta ihmiseen. Juha Laaksosen oppaina Sipoon korvessa olivat Terveysmetsä -kirjan tehneet Adela Pajunen ja Marko Leppänen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Työturvallisuuden paranemisen eteen on vuosikymmenet tehty lujasti töitä ja tuloksia on syntynyt. Jo pelkkä asenteiden muutos on ollut valtavaa. Kaiketi nykyään harvemmin löytyy henkilöitä, jotka suhtautuvat työturvallisuuskysymyksiin olkiaan kohotellen. Mutta hyvästä kehityksestä huolimatta ei maailma ole tässäkään suhteessa vielä valmis. Työtä on tehtävä joka päivä ja sen tietää MetsäWoodin Kerto-tehtaan johtaja Jouni Laakso, jota Metsäradion reportteri Olli Ihamäki jututti tehtaan lähettämön huminassa. Kuva: Seppo Samuli