Puu palaa ja mökki lämpiää. Metsäradiossa tehtiin selväksi se, että puun poltossa kaukolämpölaitoksen erikoiskattilassa ja pientalon tulipesässä on tietty ero. Vaikka lämpölaitoksen kattila saa huimia tehoja irti tuoreehkosta puusta, on pientalon kattilassa tai tulipesässä syytä polttaa vain ylivuotista, toisin sanoen kuivaa puuta. Ajatelkaapa hyvät Metsäradion kuuntelija, että nytkin puuta poltetaan jopa yli puolessa miljoonassa pientalossa. Tutkimusten mukaan jopa 600 000 pientalossa on tulisija tai kattila, joka toimii joko pääasiallisena tai merkittävänä osana lämmitystä. Tosiasia on sekin, että uusimalla esimerkiksi kattiloita saataisiin puusta paljon enemmän tehoja irti. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Bioenergia ry:n toimialapäällikön Hannes Tuohiniityn. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Talvella metsässä yöpyminen on maaginen kokemus. Sen tekevät hiljaisuus, kirpakka pakkanen, herkulliset eväät, makuupussin uinuttava lämpö ja kuusen suojaisa helma. Toki myös naamalle putoavat kovaääniset lumihiutaleet ovat osa elämystä, vaikka muisto niiden takia vähille jääneistä yöunista ei ole mieluisa. Toimittajina helmikuisessa pakkasessa olivat Hannamari Vallila ja Minttu Heimovirta. Kuva: Yle

Tammikuun lopulla metsästetiin koko maassa vilisikaa oikein urakalla. Maa- ja metsätalousministeriö kehotti metsästäjiä panemaan kovat piippuun ja lähtemään villisikametsälle, jotta suomalaisille muodostuisi käsitys villisikakannan laajenemisen mukanaantuomasta vaarasta suomalaiselle sikataloudelle. Muualla Euroopassa siankasvattajat ovat helisemässä, kun villisian myötä leviävä Afrikkalainen sikarutto iskee tuotantolaitoksiin. Esimerkiksi Puolan tilanne on lohduton. Maailman suurin sianlihan kuluttaja ja tuottaja Kiina on pannut Afrikkalaisen sikaruton vuoksi Puolan sianlihantuonnin kokonaan jäihin.

Suomeen villisika on tullut Venäjältä ja nyt arvellaan, että meillä on Suomessa noin 3500 eläimen kanta. Vahvimmat esiintymisalueet ovat kaakoisessa Suomessa. Viranomaisten käsityksen mukaan kanta pitäisi saada puolitetuksi, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Villisika on vaikea metsästettävä. Yritys oli hyvä Jaalassa Kouvolan tuntumassa, mutta yhtään sikaa ei saatu nurin.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli seuraamassa jahtia metsänlaidassa Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtajan Erkki Pentinniemen kanssa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsäradiossa vierailtiin Helsingin Pitäjänmäessä. Juha Laaksonen tapasi siellä Helvi Palkosaaren, joka on ruokkinut kotipihallaan lintuja jo 1970-luvulta lähtien. Palkosaari on ollut kiinnostunut luonnosta ja linnuista jo pitkään, 1940-luvun alusta lähtien. Metsäradiossa syvennyttiin pihapiirin nisäkäshavaintoihin ja haastattelun aikana pari yllättävää lintulajia vieraili ruokinnalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Majava ei varsinaisesti ole eläin, johon tavallisesti törmää talvella, mutta talviunta tämä maamme suurin jyrsijä ei suinkaan nuku. Yleensä se pysyy aika lailla pesässään tai sukeltelee sen lähistöllä ravinnonhaussa. Helsingin yliopiston tutkijoille majavan aiheuttamat muutokset ympäristössä ovat kiinnostava kohde. Suomessa tavataan kahta majavalajia, euroopanmajavia ja uudempaa tulokasta kanadanmajavaa. Näistä jälkimmäisiä elelee runsaasti Kanta-Hämeessä Evolla, ja kanadanmajavien elintapojen seurauksista on parhaillaan meneillään useampiakin tutkimuksia. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi Evolla tapaamassa Lammin biologisen aseman johtajaa Janne Sundellia. Kuva: Mika Kimmo / Vastavalo

Metsäradion lähetyksessä puhuttiin viikko sitten oikeaoppisesta tulisijojen käytöstä ja puunpoltosta, joka tuottaisi mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Sanalla sanoen tuottaisi maksimaalisen määrän lämpöä mahdollisimman edullisesti. Samaa teemaa jatkettiin ja asiantuntijana oli edelleen espoolainen yli neljäkymmentä vuotta nuohoustyötä tehnyt nuohoojamestari Pekka Palander. Hän tietää, miten tärkeitä erilaiset pienet niksit ovat esimerkiksi silloin, kun pitkään kylmillään olleita hormeja yritetään saada vetämään. Toimittajana oli Olli Ihamäki. Kuva: Arja Lento

Metsäradiossa syvennyttiin lumikammin rakennustöihin Saarijärvellä ja puhuttiin vielä metsien eläimistä. Pertti Hokkanen on tarkkaillut eläimiä tästä luonnonmukaisesta piilokojusta ja sen pienestä katseluaukosta on näkynyt mm. kauriita, metsäjäniksiä ja kettuja. Toimittaja Riika Raitio kävi Saarijärvellä seuraamassa lumikammin viimeistä säätöä. Kuva: Riika Raitio / Yle

Lumikengät antaa täydellisen vapauden tunteen talvisessa maisemassa, kun merkityille reiteille ei tarvitse näillä välineillä mennä. Tähän elämäntapaan on lumoutunut lahtelainen Tapani Ripatti ja tutussa harjukaupungissa sopivat retkikohteetkin löytyvät heti ulko-oven takaa. Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho kävi tänään selvittelemässä lumikenkäilyn syvintä olemusta Tapani Ripatin kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tähän aikaan vuodesta palaa puu suomalaisissa tulisijoissa. On arvioitu, että jopa yli puolessa suomalaisista pientaloista käytetään puuta merkittävänä lämmönlähteenä - jos ei muuten niin ainakin osana lämmitystä. Siihen nähden puun polttamiseen liittyvistä kysymyksistä puhutaan kokolailla vähän. Ja tähän seikkaan Metsäradio kiinnittää nyt tänään ja tulevissa lähetyksissäänkin runsaasti huomiota. Tänään aloitetaan klapien, eli pilkkeiden lataamisella tulisijaan ja puhutaan päältäsytyttämisestä, joka vallankin vanhemmista ihmisistä tuntuu perin kummalliselta tavalta panna puut palamaan. Mutta perustelut tällaiselle metodille kuultiin, kun nuohojamestari Pekka Palander pääsi ääneen.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli apumiehenä lataamassa Palanderin omin käsin muuraaman varaavan takan pesää. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsäradio vieraili helmikuun alussa Helsingin Pitäjänmäessä. Juha Laaksonen tapasi siellä Helvi Palkosaaren, joka on ruokkinut kotipihallaan lintuja jo 1970-luvulta lähtien. Palkosaari on ollut kiinnostunut luonnosta ja linnuista jo pitkään, 1940-luvun alusta lähtien. Vuosien varrella omia luontodokumentteja on voinut katsoa ikkunaruudusta ja tapahtumia pihalla on riittänyt. Kuva: Juha Laaksonen / Yle