Metsäradio

Mikko Peltsi Peltolan kovan vuoden toinen haaste on hoidettu viikonloppuna ja se oli 140 kilometrin mittainen Karhunpolku-juoksu Pohjois-Karjalassa. Kuten syyskuisesta Metsäradiosta muistamme niin pakara jumitti ensimmäisessä haasteessa merilelonnassa, mutta nyt homma eteni tässä perinteisessä lajissa jouhevasti. Toimittajana oli Asko Hauta-aho. Kuva: Yle

Polttoainekauppias Mika Anttonen on ennenkin saanut ja esittänyt huimia ideoita, mutta nyt hän on keksinyt jotain, joka painii aivan omassa sarjassaan. Energiayhtiö St1:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja esittää vakavissaan, että Saharan autiomaa pitäisi metsittää. Perusideana on ilmastomuutoksen hillintä. Anttosen mielestä vain yhteyttävien kasvien, kuten puiden, lisäämisellä voidaan saada riittäviä tuloksia koko maailmaa uhkaavan ilmastokatastrofin torjunnassa. Anttonen on pannut vireille suunnitelmien teon työryhmässään. Nyt vaikuttamisen kohteena on muun muassa Marokon kuningas, joka pitäisi saada vakuuttuneeksi israelilaisten kastelualan osaamisesta. Vaikeuksia riittää varmasti, mutta Mika Aanttosen päätä ei palele. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Anttosen - missäs muualla kuin bensa-asemalla. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin paikkatietoasiantuntija Marko Keisala Suomen metsäkeskuksesta. Metsä on ollut Markolle aina merkityksellinen paikka ja siihen liittyy myös hyviä muistoja vuosien takaa. Metsäpäivillä Keisala katsoi Anu Kuivalaisen ohjaaman dokumenttielokuvan Sielunmetsä ja oli siitä hyvin vaikuttunut. Suomen metsäkeskuksessa Lahdessa kävi Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Puulajitieteen eli Dendrologian seura on julkaisussaan listannut Pentti Peuhkuristen tissikuusen Suomen kuudenneksi paksuimmaksi, viimeksi mitattu ympärysmitta oli 230 senttimetriä. Erikoinen puu on Värtsilässä Pohjois-Karjalassa. Päällepäin se on tavallinen, korkea pihakuusi. Vasta lähempi tarkastelu, alimpien oksien alle pujahtaminen paljastaa salaisuuden. Kuusen oksien tyvet ovat turvonneet ulospäin, muodostaneet jokaisen oksan tyveen nisämäisen pullistuman. Vaikka tissikuuseksi kutsuminen voi aiheuttaa tirskahduksia, kyseessä on puun virallinen nimitys. Pentti Peuhkurisen pihamaalla kävi Tanja Perkkiö.

Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Viime viikonvaihteessa olivat metsäasiat vahvasti esillä Helsingin Messukeskuksessa. Siellä pidettiin metsä- ja maaseutumessuja ja samassa yhteydessä järjestettiin monenlaisia alan seminaareja ja luentotilaisuuksia, ennen kaikkea metsäisiin kysymyksiin liittyen. Bioaika-kiertue palkittiin Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketilla samassa tapahtumassa. Metsäradio esitteli kesäkuun alkupäivinä kyseistä kiertuetta, jonka veturina on järeä rekka. Sen perävaunusta on tehty kiertävä tiedekeskusnäyttely. Näyttelyn tarkoituksena on kertoa biotalouteen perustuvasta tulevaisuudesta ennen kaikkea nuorille. Näyttelyn on toteuttanut Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Rekka on kulkenut ympäri Suomea ja pysähtynyt esittelemään näyttelyä sadalla paikkakunnalla. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki liittyi Metsämessuilla onnittelijoiden joukkoon. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Liikenteessä vammautuu lukuisa määrä lintuja ja nisäkkäistä, joita löytyy yleensä teiden varsilta. Usein näistä lähtee ilmoitus niille henkilöille, jotka huolehtivat luonnoneläimien hyvinvoinnista. Lahtelainen Matti Sundelin on tehnyt vuosikymmenien työn toiminnanohjaajana Lahden Seudun Riitanhoitoyhdistyksessä, mutta tuon homman hän on jo jättänyt taakseen. Nyt hänen puhelin pärähtää, jos alueelta löytyy loukkaantuneita tai erikoisesti käyttäytyviä luonnoneläimiä. Lahdessa kävi toimittaja Asko Hauta-aho.

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Aivan itärajan pinnassa asuva Pentti Myllys laittoi rajavyöhykkeellä sijaitseville mailleen kolme riistakameraa. Rauhallisella paikalla videolle tallentuivat kaikki Suomen suurelämet.

Erityisiä syöttejä tai houkuttimia Pentti Myllys ei yleensä käytä. Toisinaan kameran lähistölle saattaa Myllyksen mukana tulla karjalanpaistin jämät. Myllyksen kamerat ovat sellaisissa paikoissa, jotka ovat eläinten luontaisia kulkupaikkoja. Pentti Myllyksen kuvia kävi katsomassa Petri Kivimäki. Kuva: Pentti Myllys

Suomalaista puuta viedään maailmalle monessa eri muodossa. Sahatavaran ja paperin lisäksi sellu on mitä tärkein vientiartikkeli ja siitä tehdään esimerkiksi pehmopaperia siellä, missä omia metsiä ei juuri kasva. Metsäradio teki tutustumismatkan Keski-Euroopan kilpailluille alueille ja vieraili niin massiivipuuelementtitehtaalla kuin etikettitehtaallakin. Nyt kuitenkin siirrymme Metsäradion reportterin Olli Ihamäen johdattelemana eteläiseen Puolaan, jossa ei juuri puuta kasva. Mutta sielläkin tarvitaan toki paperia. Erityisesti pehmopaperin kulutus on kasvussa samassa suhteessa kuin puolalaisten käytettävissä oleva varallisuuskin lisääntyy. Kukapa sitä pyyhkisi enää sanomalehteen, jos varat riittävät jopa kolmikerroksiseen parfymoituun vessapaperiin. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kotkan Korkeakoski on monelle kalastajalle tuttu paikka. Leveän Kymijoen reunalla kulkee pitkä laituri, mistä alan harrastajat voivat tavoitella suuria saaliita. Kesäisin Korkeakoskella käy melkoinen kuhina, kun lohi on noussut kalastajien ulottuville. Korkeakosken voimalaitos on estänyt lohien nousun sopiville kutupaikoille jo lähes sadan vuoden ajan. Kotkan Korkeakoskelle on viime vuonna rakennettu kalaportaat hopeakylkien kulkua helpottamaaan. Juha Laaksosen ja Ari Saura olivat kalaportaiden äärellä pohtimassa millainen lohitilanne Kymijoessa on. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Metsäradiossa kuultiin erikoisesta tapauksesta Konneveden Siikakoskella vuosikymmeniä sitten. Suomen tasavallan entinen presidentti Urho Kekkonen oli innokas kalamies ja välillä saaliin jälkeen otettiin tietysti taskumatista pieni huikka konjakkia. Siikakosken rantamaisemissa kuitenkin sattuma puuttui peliin tällä tärkeällä hetkellä ja arvokas taskumatti luiskahti adjutantin kädestä kohisevaan koskeen. Veteen pudonnut taskumatti oli arvokas lahja Neuvostoliiton entiseltä johtajalta Leonid Brezneviltä ja asia jäi vaivaamaan Kekkosta. Tapahtumasta liikkui alueella monenlaisia juttuja ja näiden innoittamina paikalliset sukeltajat lähtivät vuosia myöhemmin tutkimusretkelle Siikakoskelle. Ja mitä sitten tapahtui, tämän kertoi Metsäradiossa Kalevi Korhonen. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle