Metsäradiossa tehtiin taimikonhoitotöitä ja seurattiin koneellista kitkentää Tohmajärvellä, jossa Metsäradion reportteri piipahti Itä-Suomen kierroksellaan. Joensuulainen Pentin Paja on jo pitkään kehittänyt ja valmistanut erilaisia pienpuun korjuuseen liittyviä laitteita. Moni metsäalan ammattilainen tuntee hyvin Naarva-tuoteperheen. Pentin Paja on kehitellyt myös kitkevää taimikonhoitolaitetta, joka vetää vesakot juurineen maasta. Laite kiinnitetään metsäkoneen hakkuupään tilalle. Työ on tarkkaa, jotta taimia ei vaurioitettasi ja itse laitteen kehittäminenkin on ollut pitkäjänteistä puuhaa, jonka aikana on monesti havaittu, että piirustuspöydän äärellä suunniteltu ei maastossa toimikaan.

Yhtenä ideoijana ja laitteen kokeilijana ja kehittäjänä on toiminut kokenut metsäalan ammattilainen Matti Salmela, jonka Olli Ihamäki tapasi Tohmajärvellä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Keminmaan nahkiaisenpyytäjät odottavat vielä etelämyrskyjä, jotka saisivat nahkiaiset nousemaan mereltä. Sateiset ja sumuiset säät ovat jonkin verran auttaneet ja tähän mennessä saaliiksi on saatu seitsemänkymmentätuhatta nahkiaista. Pyytäjät uskovatkin voivansa lyhentää ylisiirtorästiä. Suuret toiveet on, että se satatuhatta kappaletta tuonne Isohaaran padon yläpuolelle. Pyyntikauden loppuvaihetta kävi Kemijoella seuraamassa Kati Siponmaa. Kuva: Arja Lento

Jyväskyläläinen Jussi Ristonmaa on kiertänyt yli 20 vuotta kouluissa puhumassa maamme ainoasta luonnonvaraisesta kissaeläimestä, ilveksestä. Nyt hän on tuottanut opettajien avuksi Ilveksen jalanjäljillä -ympäristökasvatusmateriaalin. Se sisältää tehtävien lisäksi esimerkiksi videon, ilvespolun ja orvoksi jääneen ilveksen tarinan. Materiaali oli ensimmäisen kerran koululaisten käytössä syyskuun lopulla, kun Vehniän koululla Laukaassa vietettiin ilvespäivää. Sen kunniaksi kaikki koulun noin sata oppilasta ja esikoululaista olivat askarrelleet itselleen ilvespäähineet. Koulun ilvespäivässä vieraili myös toimittaja Meeri Ylä-Tuuhonen. Kuva: Reino Rantanen

Viime viikonvaihteessa järjestettiin Salon Teijossa mahtavassa syyssäässä partiolaisnuorille tapahtuma, jossa metsää tuotiin esille monesta eri näkökulmasta. Explo 2017 tapahtumaksi nimettyyn tilaisuuteen osallistui suuri joukko hieman vanhempia partiolaisia, eli 15-17 vuotiaita eri puolilta maata.

Nämä noin 1500 partiolaista jakautuivat lauantaina erilaisille ohjelmapoluille. Tietysti metsän luonto tuotiin monin tavoin esille, mutta yhden polun varteen oli ajettu tutkittavaksi myös järeä metsäkone. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki lähti polkujen varsien rastien hakuun hänkin.

Supikoira näyttää töpöjaloin liikkuvalta karvahatulta, jos sen sattuu näkemään hämärän rajamailla. Yhä useammin näitä havaintoja tehdään myös pihoilla ja taajamissa, mistä nämä öiset kulkijat etsivät itselleen sopivaa ravintoa. Miltei kaikki matkan varrelle osuva käy supikoiran ruokapöytään ja loukkupyynnistä huolimatta sillä menee hyvin. Lahden Okeroisista löytyy supikoiralle sopivia maastoja ja pienvesistöjen rantoja mihin öiset retket osuvat. Matti Sundelin ja Asko Hauta-aho lähtivät sorsaruokinnan lähettyville etsimään supikoirien jälkiä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Hirvijahti pääsi täyteen vauhtiin lokakuun toisena lauantaina. Hirviä on voinut metsästää myös vahtimalla pellolta jo syyskuun alusta lukien, mutta viime lauantaina alkoi perinteinen koira- ja ajometsästys. Edellisenä metsästyskautena suurin osa hirvenahoista jäi mätänemään maan alle ja siitä puhuttiin Metsäradiossa. Suurimpana syynä nahan kuoppaan laittoon lienee hirvikärpästen nahkaan syömät reiät.

Pohjois-Savossa on polkaistu käyntiin kampanja, joka pyrkii saamaan hirvennahat talteen ja jalostukseen. Näin metsästäjät pääsisivät eroon nahkojen tuomista ongelmista, sillä niiden hävittämisessäkin on omat pulmansa. Juha Vauhkonen tapasi Pohjois-Savon riistapäällikkö Jouni Tanskasen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Verlan pahvitehdas Pohjois-Kymenlaaksossa on ainutlaatuinen tehdasyhdyskunta, joka on säilynyt kuin ihmeen kaupalla meidän päiviimme kertomaan vanhan ajan puunjalostusteollisuuden historiasta.

Jaalan ja Valkealan pitäjien rajamailta löytyi 1870-luvulla sopiva paikka ja elintärkeää vesivoimaa pienelle puuhiomolle ja pahvitehtaalle. Syrjässä kaikesta valmistettiin paksua pahvia kuusipuuta hiomalla ilman kemikaaleja. Yksi suurimmista pahvinostajista on Argentiina. Pahvia tehtiin aina vuoteen 1964 asti alkeellisissa olosuhteissa. Sitten ovat pantiin kiinni ja laitos unohdettiin vajaaksi kymmeneksi vuodeksi.

1972 alkoi Verlan uusi elämä tehdasmuseona. Verlan ainutlaatuisuus on huomattu ja sitä on arvostettu siinä määrin, että 1996 UNESCO hyväksyi sen maailmanperintöluetteloonsa. Yli kolme vuosikymmentä Verlan pahvitehdasta on esitellyt Jussi Lemminkäinen, joka lopetti opasuransa tänä syksynä.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki ehti Jussin viimeiselle kierrokselle. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsäradion henkilökuvasarjassa tutustuttiin Espoossa asuvaan lintuharrastajaan Heidi Björklundiin. Heidi on työskennellyt Luonnontieteellisessä keskusmuseossa vuodesta 2001 alkaen. Linnut ovat tarjonneet hänelle paitsi hyvän harrastuksen myös työpaikan. Miten ja miksi Heidi aloitti aikoinaan lintuharrastuksen. Kuinka kauan hän on kirjannut havaintoja muistiin? Mikä muu luonnossa Heidiä kiinnostaa? Toimittajana oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kalevi Korhonen kertoi Metsäradiossa eräästä yllättävästä tapahtumasta 1940-luvulla. Silloin myrsky hajotti Päijänteellä isot tukkilautat, jonka seurauksena koko Poronselkä oli täynnä puuta. Näin Kalevi Korhonen muisteli asiaa tapahtumapaikalla Päijänteen pohjoisosassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vaikka monen mielestä EU vain vie, niin kyllä sieltä joskus jotain tulee takaisinkin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Rinne-Garmston on saanut peräti liki kahden miljoonan euron rahoituksen alkavalle tutkimukselleen, jonka aikana on tarkoitus selvittää sitä miten odotettavissa oleva ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen puustoon. Aihe on suomalaisittain mitä mielenkiintoisin ja tärkein.

Metsäradiossa puhuttiin lustotutkimuksesta jokunen aika sitten ja käytiin läpi sitä, mitä tämä puun vuosirenkaisiin liittyvä tutkimus oikein on ja mitä lustot voivat kertoa. Katja Rinne-Garmston aikoo omissa tutkimuksissaan keskittyä analysoimaan puiden hiilen ja hapen isotooppeja. Mitä tämä merkitsee? Se selviää aivan pian. Erikoistutkija Katja Rinne-Garmston otti vastaan Metsäradion reportterin Olli Ihamäen.

Kuva: Olli Ihamäki / Yle