Metsäradio

Suomessa on peräti yhdeksän miljoonaa hehtaaria suota, josta noin prosentin verran on turvetuotannossa. Nyt mielenkiinnon kohteena on kuitenkin rahkasammal, josta on tulossa kokonaan uusi suosta saatava raaka-aine. Sammaleen monet hyvät ominaisuudet olivat jo ammoin vanhan kansan tiedossa, mutta tehokkaiden keruulaitteiden puute on ehkäissyt tämän uusiutuvan raaka-aineen kaupallisen hyödyntämisen.

Elämme kuitenkin muutoksen aikoja tässäkin suhteessa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki lähti käymään Kihniön suurilla suoaavoilla, joilla jyrisee maailman ensimmäinen sammalenkeruukone, jolta nyt odotetaan paljon. Kone on pitkällisen kehityksen tuloksena syntynyt prototyyppi. Sen tuotekehittelystä vastaa Eco Moss Oy, jonka toimitusjohtaja Heikki Rantanen oli Metsäradion haastateltavana.

Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Melkein kotkan kokoisen kalasääsken viisikuinen pesimäkausi päättyy syyskuussa, kun koiras ja poikaset lähtevät kohti Länsi-Afrikkaa. Naaraat lähtivät jo elokuun alkupuolella. Pertti Koskimies on tutkinut kalasääskiä itärajalla yli 40 vuotta ja tarkastaa Taipalsaarelta Tuupovaaraan sata pesää. Päivittäin hän seuraa pihaltaan Parikkalan Siikalahdella viittä pesää, siinä on elämän väkevää tuntua. Mutta mieli on kaihoisa, kun enää kauniina muistoina soivat koiraan soidintanssi taivaalla valkoselkätikkalehdon päällä, naaraiden hätäilyt pesän luona, poikasten kiihkeät ruoankerjuut. Lopulta uljas petolintu heittää haikein vihellyksin ystävälleen hyvästit tältä kesältä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsäradiossa pureuduttiin hunajan rakenteeseen ja mm. siihen millainen on tämän päivän tyypillinen mehiläistenhoitaja. Suomen mehiläishoitajien Liiton puheenjohtaja Janne Leimi oli hyvillään siitä, että alalle on viime vuosina tullut paljon nuoria mukaan. Suomessa elantonsa hunajasta saa noin 100 ihmistä eli heille hunaja on pääelinkeino. Keskimääräinen sato on 40 kg vuodessa tai siis paremminkin sanottuna kesässä, kertoo Janne Leimi. Kuva: Petri Rinne / Yle

Nyt tarvitaan bioalan asiantuntijoita, ja kaikesta päätellen yhä enenevässä määrin. Bio- ja kiertotaloudesta odotetaan paljon ja aiheesta tunnutaan puhutavan kuin ruisleivästä, mutta onko biotalous edes terminä kaikille tuttu. Ja mitä se pitää sisällään, mitä sillä tarkoitetaan. Karelia -ammattikorkeakoulussa Joensuussa on kehitelty uusia mahdollisuuksia biotalouden opiskeluun. Tarjolla on täysin virtuaalinen Biotalousasiantuntijan osaamissalkku. Tämä opinto-ohjelma on tarkoitettu kaikille biotaloudesta kiinnostuneille aiemmasta koulutuksesta riippumatta. Näkökulmia biotalouteen on täysin virtuaalinen opintojakso, jolla opiskelija etenee omaan tahtiinsa ja kaikki tapahtuu verkossa.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Pohjois-Karjalaan suuntautuneella ohjelmantekomatkallaan opintojakson toisen suunnittelijan Helena Puhakka-Tarvaisen Karelia ammattikorkeakoulusta.

Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kurkia näkee nyt marjojen perässä metsässä. Myös pellot keräävät kurkiperheitä, kaksi aikuista ja kaksi kellertäväpäistä poikasta ovat tavallinen näky loppukesällä. Erään kurkiperheen yhteiselo sai kurjan lopun Lammilla, kun toinen poikanen loukkaantui pahasti. Jo monta kurkea pelastanut lintumies Jouko Alhainen lähti pelastamaan poikasta, hän tiesi että koko perheen elämä vaarantuu, jos poikasta ei saada hoitoon.

Toimittajana oli Pirjo Koskinen. Kuva: Sara Vertanen / Yle

Hunajasadosta on tänä vuonna tulossa keskinkertainen ja tämä on jo toinen huono vuosi peräkkäin. Kuluttajalle tämä näkyy niin, että kotimainen hunaja loppuu kaupoista talven aikana. Syyt huonoon satoon löytyvät kesäsäistä, jotka eivät tänäkään vuonna suosineet medenkerääjiä. Suomen mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Janne Leimi kertoo myös, että satoa verottavat jonkin verran linnut, mutta huomattavasti merkittäväpi haitta ovat hunajan makuun pääseet karhut. Leimi toivookin, että karhunkaatokiintöissä otettaisiin erityisesti huomioon alueet joilla karhut hajottavat pesiä. Metsäradion reportteri Petri Rinne löysi liiton puheenjohtajan, mistäpäs muualtakaan kuin, hunajan keruu hommista. Kuva: Petri Rinne / Yle

Parkano sijaitsee pohjoisessa Satakunnassa tai luoteisella Pirkanmaalla - miten vain ja sinne Metsäradion kesäinen retki oli suuntautunut. Parkanossa on nimittäin läntisen Suomen ainoa metsämuseo. Sen tulevaisuus ja olemassaolo on ollut viime vuosina niin sanotusti kiikun kaakun siitä huolimatta, että museon anti on hyvinkin mielenkiintoinen. Parkanon metsämuseo esittelee metsätöiden historiaa 1860-luvun sahateollisuuden noususta aina 1960-luvun koneellistumiseen saakka. Metsämuseon alueella on lukuisia rakennuksia, joita on pidetty kunnossa pitkälti talkoolaisten voimin ja ilman museon toimintaa suorastaan sydämenasiakseen ottaneen Leena Perälän panosta olisi koko museo kaiketi suljettu jo aikaa sitten.

Museo sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä kaitojen vetten maisemissa alueella, joka tarjoaa suotuisat retkimahdollisuudet niille, jotka haluavat tutustua tähän metsäiseen seutuun lajemaltikin. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tyytyi katselemaan ensihätään museon esineistöä oppaanaan museon sielu ja henki Leena Perälä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Ilmastonmuutoksen myötä ja monien kasvien suuren leviämiskyvyn myötä suomalaisessa metsässä on nykyään mahdollista tavata enemmän meille saapuneita uusia puita ja pensaita, vieraslajeja ja koska luonnon prosessit jatkuvat, niitä tulee varmasti jatkossakin lisää. Millä tavalla ne vaikuttavat metsiimme ja onko niistä jo nyt seurauksena haittoja ja luonnon köyhtymistä? Toimittajamme Riku Cajander kävi intendentti, filosofian tohtori ja suomalaisen todellisen kasviguru Henry Vären kanssa retkeilemässä Helsingin Vuosaaren ulkoilumetsässä. Miten siellä, näkyykö jo tällä asutuksen lähimetsässä jo runsaammin merkkejä vieraista puuvartisista kasveista? Kuva: Riku Cajander

Puuta tarvitaan moniin tarkoituksiin ja hakkuita on monenlaisia. Hannu Hautala vei Juha Laaksosen eräälle hakkuulle kotimaisemiin Kuusamossa, josta metsä on kaadettu. Hautala pohti hakkuiden merkitystä ja paljasti myös millaisesta metsästä hänen kirjansa voisi syntyvän. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Jos jollekin maakunnalle on puu merkinnyt todella paljon, niin Pohjois-Karjalalle. Eipä olekaan ihme, että Pohjois-Karjalan museon Hilman 100-vuotisjuhlanäyttelyn teemaksi on valtittu puu ja metsä. Metsä ja puu ovat tuoneet alueelle teollisuutta ja vaurautta ja kasvattaneet Joensuun kyläpahasesta kukoistavan kaupungin. Puun merkitys näkyy myös museon kokoelmissa, joista löytyy monenmoista tarve- ja työkalua, jotka tavalla tai toisella liittyvät puuhun ja sen jalostamiseen. Museon juhlanäyttelyssä on esillä myös hämmentävä erikoisuus, Suomen vanhin moottorisaha, joka on yhtä vanha kuin Suomen tasavalta.

Tämä satavuotias moottorisaha sai Metsäradion reportterin Olli Ihamäenkin liekkeihin. Kuva: Mia Ylhäinen