Metsäradio

Heinäkuun alkupuolella uuden Loimu-liiton toiminnanjohtaja Jari Lehto kertoi Metsäradiossa tuoreen ammattiliiton alkutaipaleesta. Liittohan aloitti toimintansa vuoden vaihteessa, kun kolme keskeistä metsä- ja ympäristöalan liittoa pani niin sanotusti hynttyyt yhteen, kokosi ryhtinsä ja lähti ajamaan yhteisvoimin alan työntekijöiden etuja. Tuossa yhteydessä jo mainittiin, että pian palataan 15 000 jäsenen liiton poliittisiin tavoitteisiin. Sanomattakin on selvää, että jos Suomen metsäsektorilla menee hyvin, pääsevät menestyksestä nauttimaan erityisesti alan työntekijät koko kansakunnan ohella. Metsäradion reportterin Olli Ihamäen haastateltavana on Loimun neuvottelupäällikkö Jukka Sippola. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kuulutko sellaiseen saunakuntaan, joka vihtoo vain sellaisella vastalla, joka on sidottu sideoksalla eli vittaksella? Posion korkeudella koivunlehti on kesäkuun puolessa välissä noin kahden sentin pituinen. Niinpä vastamestari Taisto Tuomivaara neuvoi tekemään vastan vähän myöhemmin, kun koivunlehti on isompi, sillä näin lehti pysyy saunavastassa paremmin kiinni. Liian rento koivunoksa ei ole hyvä. Vastamestari oppi isältään vastan tekemisen. Hänestä sidonnan eli vittaksen oppii vain katsomalla ja tekemällä itse. Toimittajana oli Rita Trötschekes. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsäradiossa tavattiin kansanedustaja Pertti Salolainen. Luontoharrastus on tullut hänelle tutuksi vuosikymmenien aikana ja nykyään kamerakalusto kulkee aina mukana, jos kuvattavat kohteet sattuvat tulemaan sopivalle etäisyydelle. Pertti Salolainen on aina myös puolustanut luontoa ja metsiä, jotka tulevina vuosina ovat entistä suuremman muutoksen edessä. Hossan kansallispuisto avattiin noin kuukausi sitten ja 40. kansallispuiston perustaminen ollut mikään läpihuutojuttu. Kansanedustaja Pertti Salolaisen tapasi Hossassa Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsäradion toimituksessa kuultiin kummia uutisia maakunnista. Kauhavalla, Etelä-Pohjanmaalla kuulemma poltetaan kaupungin lämpövoimalaitoksessa tuorepuuta, siis kuivaamatonta haketta ja vieläpä erittäin hyvällä hyötysuhteella. Vähemmästäkin olisi Metsäradion reportteri Olli Ihamäki päättänyt ottaa asiasta parempaa selkoa. Siis miten on mahdollista, että tuoreesta puusta tietynlaisessa kattilassa polttamalla saadaan jopa parempi hyötysuhde kuin kuivasta puusta. Kauhavan lämpövoimalaitoksen kokeilu ja esimerkki on herättänyt ansaittua huomiota alan väen keskuudessa ja nyt vihitään asiasta tietävien piiriin myös Metsäradion kuuntelijat. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Luontoa voi havainnoida kaikilla aisteilla. Myös ilman näköaistia luonnosta löytyy paljon koettavaa. Minna Pyykkö kävi joitain viikkoja sitten linturetkellä Tuusulassa näkövammaisten luontoharrastajien kanssa ja vaikuttui siitä miten tarkasti he kuvasivat ääniä ja suunnistamista luonnossa äänten, tuoksujen ja kaikujen avulla. Lintuharrastaja Heidi Koivunen yrittää kaverinsa kanssa kerätä tämän vuoden aikana sata linnunääntä Suomen juhlavuoden kunniaksi. Tuusulan retkellä ei uusia ääniä tullut 59 äänen listalle. Retken aikana kuultiin kuitenkin monta laulajaa ja Heidi muisteli sitä miten jännittävää on joskus päästä tunnustelemaan eläimiä esim täytetyistä näytteistä ja havaita minkä kokoisia ja muotoisia ne ovat. Joskus mielikuvat eivät vastaa todellisuutta. Näin kävi esimerkiksi kun hän pääsi tutustumaan siileihin lapsena. Luontoharrastaja Jenni Nyholm puolestaan muistelee millaisen vaikutuksen oravat tekivät aikanaan ja mukana keskustelussa on myös Hannes Tiira. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Metsä ei aina kasva ihan niin kuin on luultu tai toivottu. Eli kun metsän kaataa, ei aina voi olettaa, että 30 vuoden päästä paikalla on jo kunnon taimikko tai nuori metsä. Juha Laaksonen ja Heikki Ropponen vierailevat erikoisella hakkuulla Oulankajoen pohjoispuolella aivan Itärajan pinnassa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Hossan kansallispuiston avajaisia vietettiin Suomussalmella noin kuukausi sitten. Uuden kansallispuiston maisema on tuttu viitasaarelaiselle Seppo Korhoselle, joka on vieraillut alueella yli 30 vuoden ajan. Hossan lampien ja järvien kirkkaat vedet ja niitä ympäröivät vaihtelevat kangasmaastot houkuttelevat kesäisin yhä uudestaan Kainuuseen. Seppo Korhosen tapasi Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Uusi Loimu-liitto on toiminut nyt puolisen vuotta. On siis aika kuulostella, että miten jäsenistön edunvalvonta uudessa liitossa on lähtenyt liikkeelle. Vuoden vaihteessa aloitti toimintansa luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijoiden liitto, joka sai nimekseen Loimu. Uusi liitto perustettiin yhdistämällä kolme akavalaista liittoa ja tässä yhteydessä lopetettiin muun muassa 90-vuotta toiminut Metsänhoitajien liitto.

Loimussa on 15 000 jäsentä, jotka työskentelevät Suomen hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta keskeilillä aloilla: metsätaloudessa, metsäteollisuudessa ja muissa biotalouteen liittyvissä tehtävissä sekä luonnonvarojen tutkimuksessa ja ympäristönsuojelussa. Skaala on siis laaja. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki piipahti Loimu-liiton toimistossa Helsingin ydinkeskustassa tapaamassa liiton toiminnanjohtaja Jari Lehtoa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Harjusinisiipi on yksi Suomen uhanalaisimmista päiväperhosista. Sen ainut luontainen elinalue sijaitsee Säkylänharjun metsärinteellä Porin prikaatin ammunta-alueella. Viime kesänä Säkylänharjulta siirrettiin aikuisia perhosia Hämeeseen tarkoin hoidetulle alueelle, ja toivottiin kädet ristissä että laji ottaisi uuden alueen omakseen. Tänä kesänä Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä käy etsimässä perhosia haavin kanssa. Hänen mukaansa pääsi myös Pirjo Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Metsäradiossa puhuttiin luonnon muovaamasta ja veden hiomasta taiteesta. Hossan kansallispuiston järvet ja lammet ovat erittäin kirkasvetisiä ja niiden rannoilla kulkeva retkeilijä voi havaita veden uumenissa eri kokoisia hakopuita. Aiemmin Hossan rannoilta kaatuneet puut ovat hyvässä kunnossa veden alla. Joskus tällaiset hakopuut ovat viettäneet vedenalaista elämää satoja vuosien ajan. Asko Hauta-aho vieraili Hossan kansallispuistossa Metsähallituksen sisävesien erikoissuunnittelija Jari Ilmosen kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle