Metsäradio

Punkaharjulla sijaitsevassa metsämuseo Lustossa luodaan parhaillaan katsausta siihen miten taiteen keinoin on käsitelty metsää ja puunjalostusta. Metsä kuuluu oleellisena osana suomalaiseen kansallistunteeseen, metsä on yksi kansallisista symboleistamme. Tällaisilla symboleilla ja aatteilla on ollut merkittävä rooli kansallisen identiteetin muotoutumisessa ja monin erilaisin taiteen keinoin pyrittiinkin jo 1800-luvulta lähtien vankistamaan suomalaisten suhdetta metsään. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan ja esitti tarinan suomalaisten muinaishistoriasta. Kuvaa puolestaan loivat maisema- ja erityisesti metsämaalauksillaan muun muassa Eero Järnefelt, Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen, joiden teoksia on nähtävillä Luston juhlanäyttelyssä. Näyttelyn on koonnut UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Anna-Maria Wiljanen. Hänet on Metsäradion reportteri Olli Ihamäki saanut haastateltavakseen.

Eero Järnefelt: Onnen ja lemmen saari 1934. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelma. Kuva: Matias Uusikylä

Metsän laulukuoro esittää jo alkukesän säveliä, peippometsästä ja rastasmetsästä on päästy kerttumetsään. Vehmaissa lehti- ja sekametsissä pääsolisteja ovat vasta kesän kynnyksellä jopa päiväntasaajan takaa palanneet kertut, päällimmäisinä lehtokerttu ja pajulintu. Myös satakieli ja viitakerttunen esittävät kesäkuussa koko lintukuoromme hienoimpia lauluja. Lehtojen harvinainen erikoisuus valkoselkätikka on saamassa poikaset lentoon touko-kesäkuun vaihteessa, kun kertut vasta palailevat. Kerttumetsä huipentaa kesän! Pertti Koskimiehen matkassa lähdettiin kerttumetsään. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Hossan kansallispuiston avajaisia vietettiin Suomussalmella reilu viikko sitten ja paikalle saapui tapausta juhlistamaan muutama tuhat vierailijaa. Tapahtumatorilla, aivan luontokeskuksen vieressä oli kuulutushommissa tuttu mies, näyttelijä Matti Ristinen, joka on myös Metsähallituksen kansallispuistokummi. Matti Ristisen tapasi Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Asiantuntijat suhtautuvat taimikauppaan suurella varauksella. Tiedetään, että siihen sisältyy suuria riskejä, sillä koristepuiden ja metsäpuiden mukana voi tulla maahan vaarallisia ja tuntemattomia tuholaisia. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat ovat esittäneet jopa kansainvälisen taimikaupan lopettamista. Heidän mielestään tuontiin liittyy erikoisen suuria riskejä, mutta vähäisessä määrin etuja. Suomen kansantalouden kannalta metsätalous on elintärkeää ja siksikin tuholaisten torjuntaan on tarpeen kiinnittää suurta huomiota, sanoo metsäpatologian professori Jarkko Hantula, joka seuravassa on Metsäradion reportterin Olli Ihamäen haastateltavana. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Parhaillaan eletään pihlajien kukinnan aikaa. Minna Pyykkö kävi kasviasiantuntija yli- intendentti Henry Väreen kanssa haistelemassa pihlajan kukintojen tymäkkää tuoksua Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa kaatosateessa ja juttelemassa siitä, minkälainen puu pihlaja oikein on.

Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Itärajan tuntumasta löytyy useampia piilokojuja, missä voi ihailla suomalaisia suurpetoja ja kuvata niitä. Ahman, suden, karhun tai kotkan näkeminen omassa ympäristössään on vierailijoille valtava elämys. Karhuyrittäjä Jarmo Heikkisen piilokojut ovat Suomussalmen metsissä, hänet tapasi Hossassa Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomalaiset ovat aina suhtautuneet erikoisen tunteikkaasti koivuun ja huippunsa tuo tuntemus kokee juuri näihin aikoihin. Juhannuksena koivu on tärkeässä roolissa ja vielä merkityksellisemmäksi sen taikavoimat koettiin vanhan ajan agraariyhteiskunnassa, jossa kaikin tavoin pyrittiin edistämään lehmien hyvinvointia maidonsaannin rikastuttamiseksi. Tässä juuri koivu ja sen vihannat oksat olivat merkittävässä asemassa.

Sittemmin koivunoksin on koristeltu huoneita ja porraspieliä, pihamaita ja jopa liikennevälineitä. Ei ihme, että Puutarhaliitto on keksinyt nyt Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi juhannukseen liittyvän koivukampanjan, josta Metsäradio kertoi lisää. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Lohenkalastus on pääsemässä vauhtiin Tornionjoella Lapissa ja nyt aiempaa vilkkaampana. Vilkkautta lisää sekin, että Tornionjoelle pyrkii nyt myös paljon Tenon lohestajia. Syynä siihen ovat Tenolla tiukennetut luparajoitukset. Lapissa odotetaan jälleen hyvää lohikesää. Pohjoisen vapaissa väylissä käy melkoinen vilske, kun tuhannet lohensoutajat ja perhokalastajat pyrähtävät vesille. Sää lämpeneminen oli selvä lähtölaukaus kesälle ja Lapin lohimatkailulle. Petri Uusitalon lohenkalastuspaikassa Pellon Naamisuvannossa kävi Jorma Korhonen. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

Metsäradiossa ihailtiin luonnon muovaamia puita ja pahkoja. Erkki Salonen on työskennellyt vuosikymmenien ajan metsäalalla ja on siinä samalla tehnyt löytöjä, joita ei ole voinut jättää metsään. Luonnon tekemiä puumuodostelmia ja pahkoja on kertynyt noin 300 ja jokaiseen liittyy myös tarina. Nastolan Järvistenkylällä kävi Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsäradion toimituksen kahvipöydässä leikiteltiin ajatuksella perustaa haketta polttava lämpövoimalaitos. Siinä sitten ryhdyttiin miettimään, että mistä tällä uudelle yritykselle löytyisi paras mahdollinen sijoituspaikka. Hyväksi onneksi toimituksen tietoon tuli tieto siitä, että Maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta on aikaansaatu niin kutsuttu Biomassa-atlas, joka pitää sisällään tiedot muun muassa maan eri kolkkien raaka-ainemäärät ja kuvitellun hankkeen kannalta monet muutkin elintärkeät tiedot.

Biomassa-atlas on juuri avattu ja kaikille avoin tietopankki. Pitkällisen hankkeen vetäjänä on toiminut Luonnonvarakeskuksen tutkija Eeva Lehtonen, jonka Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on houkutellut haastateltavakseen.