Metsäradio

Usein ajatellaan, että melkein kaikki ihmisen tekemät muutokset luonnossa heikentävät eläinten elinmahdollisuuksia. Että pesäpaikat ja ruokailualueet häviävät. Ihminen voi kuitenkin toiminnallaan luoda sattumalta joillekin eläimille esimerkiksi suojaisia pesä- ja piilopaikkoja. Mitkä eläimet hyötyvät ihmisten muokkaamista tai rakentamista lohikoista ja luolastoista. Itärajan pinnassa Ylämaalla tätä pohtivat tutkija Katja Holmala ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Aatos Ämmälä on tehny pillejä koko elämänsä ja tietää kokemuksen perusteella niistä paljon. Jos hyvin soivan pillin haluaa tehdä, niin nyt kun kasvukausi on meneillään, olisi otollisin hetki, kun kuori lähtee helpoiten irti. Antti Kettumäki lähti pillimaakarin oppiin. Kuva: Antti Kettumäki / Yle

Suomen satavuotisjuhlavuosi on pannut alulle ja liikkeelle monenlaisia tempauksia. Yksi metsään liittyvä merkittävä tapahtuma on rekka-auton puoliperavaunuun mahtuva biotaloutta esittelevä näyttely, joka aloitti loppuvuoteen saakka kestävän kierroksensa ympäri Suomea maanantaina Helsingissä. Rautatien torilla annettiin silloin bioaikarekalle viralliset alkuvauhdit ja esiteltiin rekan mukana kulkevat oheisnäyttelyt. Sadalla paikkakunnalla pysähtyvä kiertue pyrkii tavoittamaan ennen kaikkea nuorisoa, vaikka sen anti on toki kaikille avointa. Bioaikarekassa on tietty pysyvä sisältönsä, jonka lisäksi paikallisväriä tuovat eri paikkakuntien omat yrittäjät. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli läsnä avaajaistilaisuudessa, siis viime maanantaina, ja tapasi siellä ennen kaikkea Rovaniemen väkeä. Sisällöllinen suunnittelu kun on ollut pitkälti tiedekeskus Pilkkeen vastuulla. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Rastaat ovat pohjoisten metsien upeimpia laulusolisteja. Rastaskuoro laulaa innokkaimmin ja moniäänisimmin pian äänekkäimmän peippokuoron jälkeen, vapun kahta puolta. Mutta rastaita kuulee kesäkuulle saakka, toisen pesyeen edellä jopa kevään veroisesti. Kun ynnätään viiden metsärastaamme eli räkätti-, laulu-, punakylki-, musta- ja kulorastaan lukumäärät, laulaa metsissämme viisi miljoonaa rastasta – siis suurin piirtein yksi rastas jokaista suomalaista kohti. Rastasmetsässä on tunnelmaa! Nyt lähdemme Pertti Koskimiehen matkassa rastasmetsään. Kuva: Jari Flink

Metsäradiossa on ollut juttua tämän vuoden puolella tuhkan hyötykäytöstä pariinkin otteeseen. Kyse on siitä, miten erilaisissa laitoksissa syntyvää tuhkaa voidaan käyttää hyödyksi sen sijaan, että sitä ajetaan tuhansin tonnein jätteenä kaatopaikoille ja soihin. Tuhkalla on arvonsa esimerkiksi metsänlannoituksessa ja tienpohjien täytteenä sekä esimerkiksi metsäautoteiden pintojen kiinteyttäjänä - aivan kuten Metsäradiossa on aikaisemmin kerrottukin. Oululainen Rakeistus Oy on hyvä esimerkikki kekseliäisyydestä ja idean johdonmukaisesta kehittelytyöstä, mikä on johtanut uuden yrityksen perustamiseen ja terveeseen liiketoimintaan. Oululainen kuljetusyrittäjä keksi rakeistaa voimalaitoksen tuhkan. Tällä konstilla muuten kiusallisesti pölisevä raaka-aine saadaan sidotuksi säkitettävään muotoon. Rakeistettua tuhkaa voidaan levittää metsiin lannoitteena niin helikopterilla kuin traktorin perässä killuvalla keskipakolevittimelläkin.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tutustumassa rakeistamon toimintaan Oulussa.

Lappeenrannan Soskualla ihmeteltiin reilun viikon ajan kesyä hirveä, joka oli jopa antanut silittää itseään. Hirvi oli vuosi sitten syntynyt nuori yksilö, jonka emä on juuri karkoittanut. Poliisin mukaan hirvi määrättiin lopetettavaksi viime viikonloppuna, koska hirven yleiskunto heikkeni ja poikkeuksellinen käyttäytyminen viittasi kehityshäiriöön. Eläin olisi aiheuttanut liikkumisellaan vakavaa vaaraa liikenteessä. Hirven jäljille ennen tätä lopputapahtumaa lähti toimittaja Petri Kivimäki.

Vanhoissa metsissä on tunnetusti runsas kääpälajisto. Mitä muuta käävät kertovat ympäristön tilasta? Onko kääpiä helppo harrastaa, miten ne oppii tuntemaan? Juha Laaksosen oppaana ja retkikaverina Kantahämeessä Hirvijärven pohjoisrannalla on metsäekologi Panu Kunttu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Hollolan keskiaikaisen kivikirkon 500-vuotias puinen ulko-ovi korvataan syksyllä kopiolla. Oven kopion tekemiseen ja alkuperäisen oven siirtämiseen kirkkoon näytille on varattu vajaat 40 000 euroa. Sään armoilla vuosisatoja seisseen oven onkin aika päästä eläkkeelle, sillä se on osittain lahonnut. Kirkko-opas Kyösti Toivosta haastatteli Hollolassa Vihtori Koskinen. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle

Metsäradio haluaa kiinnittää kuulijoidensa huomion lähiluontoon, erityisesti puistoihin, jotka vallankin kaupunkilaisille merkitsevät erityisen paljon. Suomen juhlavuosi on kiihottanut eri tahot kilvan keksimään erilaisia tempauksia, joilla voidaan juhlistaa maan satavuotista historiaa. Tähän joukkoon on nyt liittynyt Viherympäristöliitto, joka julistaa alkavaksi 100-puistoa kampanjan. Viherympäristöliiton tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan puistojen merkitystä ja sen jälkeen tarttumaan kynään tai paremminkin tietokoneeseen. Ideana nimittäin on se, että kansalaiset kertoisivat puistojen innoittamina, mikä puisto juuri heille on tärkeä ja ennen kaikkea miksi. Mikä siis itse kullekin tekee puistosta merkityksellisen ja miksi ja mitä siellä tehdään. Kampanja on kaikille avoin ja kuka tahansa voi ehdottaa huomioitavaksi itselleen merkityksellistä puistoa. Valintaraati sitten aikanaan tekee ratkaisunsa, josta varmasti Metsäradiokin kertoo. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on ottanut kopin ehdotuksesta ja jatkaa aiheesta.

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Yle Luonnon livestreamissa on voinut seurata koko kevään Ranuan eläintarhassa asuvan viirupöllöpariskunnan, Blondin ja Eliaksen, perhe-elämää. Ranualla poikaset kuoriutuivat toukokuun alussa ja kasvavat kovaa vauhtia. Mutta mitä kuuluu niiden villeille sukulaisille? Lähdemme tutkija Hannu Pietiäisen mukaan viirupöllön pöntölle, jonka maanviljelijä Kalevi Hakokivi on laittanut metsäänsä. Missä vaiheessa viirupöllöjen pesintä on Hämeessä, ja miten pöllöemot poikasiaan hoitavat, tästä kertoi Hannu Pietiäinen? Toimittaja & kuva: Mari Pihlajaniemi / Yle