Metsäradio

Kottaraisen pesimäpuuhat alkavat olla hyvässä vauhdissa. Linturengastaja Jukka Tannerilla on hurja määrä kottaraispönttöä seurattavanaan. Niillä rengastetaan sekä poikasia että pyydystetään emolintuja. Tämän ansiosta tiedetään yhä enemmän siitä, saapuvatko viimevuotiset vieraat pesimään samoihin pönttöihin myös tänä vuonna. Ja missä ne viettivät talvensa. Kevään säät määräävät, kuinka paljon lintuja kuoriutuu suuresta pönttöjen määrästä. Toimittaja & kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Metsäradiossa lähdettiin keväiseen peikkometsään. Vihdin ja Espoon rajalla Nuuksiossa, vanhat kuuset kurkottavat kohti sinistä taivasta ja sammaleiseen maapohjaan laskeutuu vain niukasti valoa. Luontoillan isäntä Pirkka-Pekka Petelius viihtyy Nuuksion metsissä ja tämä upea maisema soi nyt historiaa ja huhtikuun lintuja. Peikkometsän vihreällä sammalmatolla Pirkka-Pekan kanssa kulki toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsä tuntuu olevan yhä useammalle tärkeä virkistyksen lähde. Kaikki eivät osaa enää mennä metsään omin avuin ja haluavat oppaaksi ja retken järjestäjäksi asiantuntijan oli kyse sitten vaikkapa sieniretkestä tai läskipyöräseikkailusta, turistien metsäkestitsemisestä puhumattakaan. Metsään ei voi noin vain viedä ansaintamielessä asiakkaita, eikä kaikki toiminta siellä ole mahdollista jokamiehen oikeuksiin perustuen. Hyvänä esimerkkinä tästä on tulenteko, joka vaatii aina maanomistajan luvan. Maanomistaja saattaa olla suorastaan hyvillään siitä, että yrittäjä haluaa maksaa vuokraa hänelle mahdollisuudesta saada tuoda asiakkaansa juuri tähän tiettyyn metsään vaikkapa korvasieniä etsimään. Nyt Tapio on julkaisuut sivuillaan oppaan, jossa kerrotaan, miten metsänomistaja saattaa saada lisätuloja luontoretkistä ja muista metsätuotteiksi nimetyistä toiminnoista. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai haastateltavakseen tuoreen oppaan laatijan Saara Lilja- Rothstenin. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Ranuan eläinpuisto perustettiin vuonna 1983. Intendentti Mari Heikkilän mukaan metsäisen puiston tarkoituksena on esitellä niin kotimaista kuin laajemminkin pohjoisten, jopa arktisten alueitten eläimiä, nisäkkäitä ja lintuja. Kaikkialla, myös eläinaitausten vierillä, on taattu vieraitten esteetön liikkuminen. Yksi eläinpuistojen tehtävistä on myös uhanalaisten lajien elinvoimaisuuden ja perimän monimuotoisuuden turvaaminen. Meille vieraista uhanalaisista lajeista Ranualla ovat mukana jääkarhu, myskihärkä ja aasialainen kettua muistuttava koiraeläin dohle. Näkyvin hanke on kuitenkin vuosia kestävä Suomen taantuneen metsäpeurakannan lisääminen ja siirtoistutukset. Eläinpuisto tunnetaan laajalti. Vuotuinen kävijämäärä on ylittänyt jo sadantuhannen rajan eivätkä vieraat ole ainoastaan kotimaan matkailijoita. Varsinkin aasialaiset ovat viime vuosina löytäneet tiensä Ranualle. Toimittaja & kuva: Risto Salovaara / Yle

Koristeltuja munia on annettu lahjana pääsiäisenä uuden elämän symbolina. Suurin osa linnunmunista ei ole valkoisia vaan niistä löytyy upeita värisävyjä ja erilaisia kuvioita kuten viivoja ja pilkkuja. Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä museossa säilytetään ainutlaatuista munakokoelmaa, Toimittaja Hannamari Vallila pääsi ihastelemaan harvoin näytillä olevaa kokoelmaa. Nyt ei tarvitse kurkistella linnunpönttöihin, korvat hörölle niin paljastuu miltä kolopesijöiden munat oikein näyttävät. Näin museomestari Emma-Sofia Hyytiäinen. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Metsäradio vieraili huhtikuun alussa Vantaan Martinlaakson voimalaitoksen vierellä energiapuukasojen äärellä. Puheena oli Vantaan kaupungin metsien raivaustyöt ja energiapuukauppa, lähinnä myynti. Tuossa yhteydessä luvattiin palata asiaan tämän päivän Metsäradiossa ostajan näkökulmasta. Ja se mitä Metsäradiossa luvataan, se myös pidetään. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki lähti katsomaan nuoren metsän kunnostusta Kirkkonummelle, jossa energiapuuta on paikalliselta metsänomistajalta ostanut Biowatti. Melkoinen leimikko sieltä löytyikin. Haastateltavana oli Arto Savolainen, L T Biowatin metsäpalveluasiantuntija. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsäradio halusi herätellä kuuntelijoitaan vaaliuurnille. Tuleva sunnuntai on vaalipäivä ja Metsäalan asiantuntijat ry. kehottaa tietysti metsäporukoita äänestämään valtuustoihin metsäasiantuntijoita. Metsäalan asiantuntijoiden oma järjestö on sitä mieltä, että valtuustoissa on aivan liian vähän metsäalan osaamista. Järjestö vakuuttaa, että metsäalan osaajat ovat käytännönläheisiä kansalaisia, joilla on selväjärkiset näkemykset myös kuntien toimintojen kehittämisestä. Metsäalan asiantuntijat, eli Meto, tähdentää, että metsäalalla taloudellinen osaaminen on vankkaa. Näin siis Meto kehui jäseniään ja muita metsän kanssa ammatikseen työtä tekeviä ja kehottaa käymään uurnille nämä perustelut mielessään. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tarttui aiheeseen. Kuva: Raino Hurme

Myös töyhtötiaiselle voi tehdä pönttöjä, vaikka se onkin paljon vaativampi asukas kuin vaikkapa tali- tai sinitiainen. Olennaista on pöntön täyttäminen puruilla - ja oikeanlainen elinympäristö. Linturengastaja Tatu Hokkasella on kokemusta tästä metsän töyhtöpäisestä terhakkaasta linnusta jo kolmen vuosikymmenen ajalta. Hänet tapasi Pirjo Koskinen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Metsäradio siirtyy kaupunkimaiseen maastoon aivan vilkkaasti liikennöidyn valtavaylän ja rautatien kainaloon, jossa sielläkin metsä kasvaa vankkana, jopa monin paikoin liki läpipääsemättömänä ryteikkönä. Vantaan Martinlaaksossa on siivottu kaupungin villiintynyttä metsikköä, jotta siitä olisi aluen asukkaille suurempi ilo. Sekapuuta syntyi hyvän kokoinen kasa, joka jonkin aikaa kuivuttuaan poltetaan voimalaitoksen uunissa energiapuuna. Näitä energiapuukasoja näkyykin siellä täällä suurina kasoina, jotka saattavat olla maisemaa rumentamassa todella pitkään.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kysyi Vantaan kaupungin metsänhoitajalta Sanna Ervastilta ja metsätalousinsinööri Retu Kohtaselta, minkälaisia tuloja energiapuusta kaupungin kassaan muodostuu.

Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Energiateollisuudessa syntyvät tuhkat halutaan kansallisella strategialla nykyistä paremmin hyötykäyttöön. Tuhkia syntyy yli miljoona tonnia vuodessa ja aivan liian suuri osa siitä päätyy kaatopaikoille. Eniten tuhkaa hyödynnetään tienteossa ja muussa maanrakennuksessa, mutta oiva paikka tuhkille löytyy metsistä, sillä tuhkassa on runsaasti sellaisia ominaisuuksia, jotka parantavat puunkasvua. Tuhkaa on käytetty pitkään turvemailla, mutta nyt sen myönteisiä ominaisuuksia pyritään hyötykäyttämään myös kivennäismailla.

Tuhankäytön hyötyjä turvemailla on tutkittu kolmikymmenluvulta saakka ja tulokset ovat hyviä ja levityksen vaikutukset on todettu peräti pitkäaikaisiksi. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai haastateltavakseen Tapiossa työskentelevän vesiensuojelun asiantuntijan, dosentti Samuli Joensuun. Kuva: Pentti Väisänen