Metsäradio

Luonnonvarakeskuksen etsintälistalla on ollut sata vanhaa paikallisomenalajiketta, joita on kasvanut kartanoiden ja torppien pihoissa, ja joita varttamisen kautta on levinnyt Sisä-Suomesta aina Oulun korkeudelle asti. Yksi mielenkiintoinen löytö on Mannerheimin Omena, joka löytyi Asikkalasta viime syksynä. Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen kertoi Metsäradiossa siitä, miten marsalkka Mannerheim mieltyi kalastusreissullaan keltaiseen omenaan, joka sai myöhemmin nimensä Mannerheimin mukaan. Vanhan Mannerheimin Omena -puun omistajat lahjoittivat Luonnonvarakeskukselle jaloversoja, jotta se saadaan kansallisen geenivaraomenoiden säilytyskokoelmaan. Lisäksi Mannerheimin syntymäkodin, Louhisaaren kartanon ympäristöön voidaan perustaa jaloversojen avulla hedelmätarha Mannerheimin 150-vuotissyntymäpäivän vuoksi. Vanhat arkistolähteet paljastavat, että marsalkka Mannerheim oli hyvin kiinnostunut omenapuista. Hän harkitsi jopa kaupallisen omenatarhan perustamista Lohjan Kirkniemen kartanoon, jonka hän hankki jäätyään Tasavallan presidentin virasta eläkkeelle. Toimittajana seuraavassa on Rita Trötschkes. Kuva: Rita Trötschekes

Nuorten perinteinen metsävisa ratkesi eilen. Tässä valtakunnallisessa ja tällä kerralla poikkeuksellisen vaativassa metsäaiheisessa tietokilpailussa vankaksi voittajaksi selvisi paltamolainen 14-vuotias Taneli Mutanen. Kilpailu järjestettiin nyt kolmannenkymmenennenkuudennen kerran ja se oli osa Suomi 100-ohjelmaa. Metsävisaan on osallistunut nyt kaikkiaan yli miljoonan suomalaista. Metsävisan tarkoituksena on innostaa koululaisia metsään ja metsäalalle. Kilpailun ensimmäinen osuus tapahtuu kouluissa ja tällä kerralla siinä oli mukana 26 700 oppilasta. Toinen osuus pidettiin maanantaina Espoon Nuuksiossa ja finaali kymmenen parhaan kesken Helsingin Messukeskuksessa eilen. Tässä loppuhuipennuksessa Korpitien koulun oppilas Taneli Mutanen osoittautui vankaksi, mutta perin vaatimattomaksi osaajaksi. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli seuraamassa kisan finaalia. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Hyvä marja- ja hedelmäsato on monelle itsestäänselvyys. Mennään ja poimitaan pois. Mutta luonnossa asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Satoon vaikuttaa ratkaisevasti kukinta-aikainen säätila ja sen seurauksena taas pölyttävien hyönteisten määrä. Kajaanin Ely-keskuksen luontoasiantuntija, hyönteistutkija Reima Leinonen on tutkinut hyönteishotellien käyttöä ja merkitystä pölytyksen onnistumiseksi ja selvitteli asiaa Risto Salovaaralle. Kuva: Risto Salovaara / Yle

Ensi viikolla iso joukko metsänhoitajia kokoontuu lopettamaan ammattiliittonsa, joka perustettiin 90-vuotta sitten. Metsänhoitajien oma liitto ajautui taloudellisesti kestämättömään tilaan ja liittyi osaksi uutta Loimu-nimistä liittoa, joka aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Loimu on luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden yhteinen liitto, jonka siipien suojiin sijoittuu 15 000 eri alojen asiantuntijaa.

Ensi viikolla lopettamisjuhliin kokoontuneiden metsänhoitajien liitto on vaikuttanut monin tavoin sekä metsänhoitajien työehtoihin että metsäpoliittisen keskustelun kautta koko maan metsäpolitiikkaan.

Se on ollut aikanaan jopa pukemassa metsänhoitajia asiaankuuluviin virka-asuihin. Tästä episodista lähteekin seuraava keskustelu liikkeelle. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen Metsänhoitajaliiton historiaan syvällisesti perehtyneen metsänhoitaja Pekka T. Rajalan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Miljoona linnunpönttöä- sarjassa tavattiin lintuharrastaja ja lintujen rengastaja Ohto Oksanen. Hän on kiinnittänyt vuosien aikana lähimetsään satakunta linnunpönttöä, joissa varauksia on mukavasti ja vihreillä sammaleilla on jo somistettu pöntön pohjaa. Asko Hauta-aho kävi Nastolassa pienellä kierroksella Ohto Oksasen kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsän lintukuorossa on monta solistia, jotka vaihtuvat kevään edetessä. Ensimmäinen pääsolisti on peippo, huhtikuun ykköslaulaja. Peippo on pajulinnun jälkeen runsain pesimälintumme seitsemällä miljoonalla parillaan. Sen ponteva säe kaikuu niin havu- kuin lehtimetsissäkin Hangosta Inariin. Kun opettelee peipon laulun, tunnistaa jo joka seitsemännen Suomessa pesivän linnun. Näinä aamuina kannattaa mennä peippometsään kuuntelemaan koiraiden kilpalaulantaa, jolla ne kuuluttavat toisilleen elinpiirinsä omistusoikeutta ja naaraille erinomaisuuttaan poikasten hoitajina. Metsäradiossa lähdettiin Pertti Koskimiehen matkassa soivaan peippometsään. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsissä on hämmästyttävä määrä elämää, joka edelleen on salaista. Nyt ei kuitenkaan viitata haltijoihin ja maahisiin, vaan sellaisiin eliöihin, joiden olemassaolosta ei ennen tiedetty mitään. Metsän salainen elämä on saanut näyttävän esittelyn kirjan muodossa. Teos on artikkelikokoelma, jonka kirjoittajina kunnostautuu puolensataa tutkijaa, jotka kuljettavat lukijansa kansantajuisessa opastuksessa näkemään metsän kätköistä sellaista, jota silmä ei yleensä tapaa. Apuna tässä ovat upeat valokuvat ja jopa hauskat sarjakuvat sekä pilapiirrokset. Tämän Gaudeamuksen kustantaman teoksen päätoimittaja on Eeva-Liisa Hallanaro, palkittu tietokirjailia, Tieto Finlandia-voittaja, jota Olli Ihamäki on käynyt tapaamassa.

Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Viime viikolla Metsäradiossa kuultiin Jukka Tannerin kottaraisen pöntöistä, ja juttuhan on tietenkin kuultavissa Yle Areenasta. Mutta kun kottaraisen poikaset jättävät pesän, samat pöntöt valtaa tervapääsky. Se onkin varsin merkillinen lintu, sillä se on talvehtinut Afrikan yllä ilmatilassa, ja koskettaa syksyn jälkeen ensi kertaa maata pönttöön tullessaan. Se elää myös pitkään, mutta saa kerralla vain pari poikasta. Annetaan Jukka Tannerin jatkaa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tänään Metsäradiossa nostetaan esille aaltopahvi. Se on vanha keksintö, jota on hyödynnetty menestyksellisesti vähintään sata vuotta ja voittokulku tuntuu vain jatkuvan. Nyt pahviin pakataan paljon sellaistakin, jota ennen ei niihin voitu kuvitellakaan. Ajatellaanpa vaikkapa auton moottoria. Sekin on mahdollista pakata pahvilaatikkoon, kunhan boxi vain on tarpeeksi jämäkkää tekoa. Metsäradiossa esiteltiin jokin aika sitten Uusi puu-kilpailua ja sen tuloksia. Kilpailun tarkoituksena oli tuoda esille sellaisia puupohjaisia keksintöjä, joiden aikaansaamisessa on tarvittu erikoista kekseliäisyyttä ja päättäväisyyttä.

Kilpailussa palkittiin kunniamaininnoin myös joitakin päteviä keksintöjä, kuten esimerkiksi pahvilaatikko, jota voidaan käyttää vaikkapa kalojen tai muiden kosteiden materiaalien kuljetuksessa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tutustui yhteen kunniamaininnan saaneeseen uutuustuotteeseen Nummelassa.

Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kemijärven uusi raakapuuterminaali on osoittanut toimivuutensa. Syksyllä avattu terminaali on Suomen nykyaikaisin. Isompi terminaali tarvittiin, koska Kemijärven tehtaan lopettaminen kaksinkertaisti kuitupuun välivarastoinnin Itä-Lapissa. Kemijärveltä lähtee vuorokaudessa kaksi kuitupuulla kuormattua junaletkaa Kemiin, terminaalissa liikennöivät sähköveturit. Jorma Korhonen tutustui uuteen terminaaliin. Kuva: Esko Puikko / Yle