Metsäradio

Tatu Hokkasella on valtava määrä linnunpönttöjä sekä metsässä että saaristossa. Niissä kuoriutuu joka kevät paljon poikasia, jotka hän käy rengastamassa kavereidensa kanssa. Lomatkin rytmitetään ensin töyhtötiaisen, sitten muiden lintujen pesintäaikaan. Näin hän on tehnyt jo kolmekymmentä vuotta, ja nähnyt kuinka metsät muuttuvat. Ja tiaiskannat niiden mukana. Toimittaja & kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Metsäradio tutustutti kuulijansa kevyeen ja yksinkertaiseen laitteeseen, jonka avulla esimerkiksi myrskyjen kaatamista rungoista voidaan saada komeata lankkua ja vaikkapa parrua metsässä sahaamalla. Tuulenkaadot on vakava ongelma ja myrskyjen jäljiltä metsiin jääkin vuosittain miljoonien arvosta sinänsä hyvälaatuista puutavaraa, jota ei olosuhteiden vuoksi kyetä hyödyntämään. Sinne se jää metsään lahoamaan. Yksityinen metsänomistaja tai tontinomistaja voi ottaa tämäntapaisen puun hyötykäyttöön sahaamalla rungoista vaikkapa lankkua. Se käy päinsä yksinkertaisen moottorisahaan kiinnitettävän lisälaitteen avulla. Alaskan Mill-nimistä vempainta on kehitetty Amerikoissa puoli vuosisataa ja sitä käytetään liki kaikkialla siellä, missä puita kasvaa, mutta meillä Suomessa Alaskan Mill on jokseenkin tuntematon vekotin. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on tutustui terälaippaan liitettävään ohjurilaitteeseen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Pro Puu Galleriassa Lahden satamassa on esillä kuukausittain vaihtuvia monipuolisia puuhun liittyviä näyttelyitä. Nyt oman näyttelynsä sai linnunpöntöt Miljoona linnunpönttöä-kampanjan hengessä. Arkkitehdit, muotoilijat, puusepät ja muut puualan osaajat ovat kehitelleet sinne aivan omanlaisiaan pönttöjä, linnut edellä tietenkin. Pirjo Koskinen tapasi toiminnanjohtaja Markku Tonttilan Galleria Pro Puusta. Näyttelyn takatilassa, puusepän verstaassa omaa linnunpönttöään rakensi myös arkkitehti Pauli Lindström pojanpoikansa kanssa. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Luontokartoitus on tärkeä menetelmä alueiden luontoarvojen mittaamisessa. Kajaanilainen Teppo Helo on luontoharrastaja, joka lintuja seuratessaan totesi, että maastossa on toki muutakin elämää. Siitä alkoi jo pari vuosikymmentä kestänyt aika Kainuun kääpälajiston selvittämiseksi. Käävät kertovat metsän käytön historiasta ja niillä on tärkeä merkitys erityisesti vanhojen metsien luontoarvojen indikaattoreina. Kartoituksessa käytetään pisteytysjärjestelmää, jolla havaitut lajit pisteytetään niiden harvinaisuuden perusteella, ja kun tietty pistemäärä täyttyy, alueen merkitystä jopa valtakunnallisella tasolla pystytään arvioimaan. Tepolle tietynlainen palkinto työstä on mm. oman retkeilyalueen saaminen Natura-ohjelmaan ja lopulta suojelluksi Sotkamon Losonvaaralla. Toimittaja & kuva: Risto Salovaara / Yle

Kuusi on suomalaisille tärkeä puu. Sillä on runsaasti symbolista merkitystä ja tietysti se on mitä tärkein puu metsäteollisuuden tarpeita ajatellen. Ei ihme, että kuusipuu nousee esille suurten juhlien aikaan. Nyt Suomi viettää 100-vuotisjuhlaansa ja kuusi kuuluu siihenkin oleellisena osana. Itsenäisyyden kuusi kylvettiin 100 vuotta sitten Suomen tasavallan perustamisen kunniaksi ja maan historiallista taivalta juhlittiin istuttamalla vuonna 1967 kolmekymmentä tuhatta kuusta eri puolille maata. Nyt kuusenistutuksella juhlitaan satavuotiasta Suomea. 4 H -järjestö levittää valtakuntaan tulevaisuuden kuusia, joiden istutukset pääsevät parhaaseen käyntiin roudan sulaessa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli aiheesta professori Risto Päivistä, yhtä hankkeen puuhamiestä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Oulujärven rannalla Paltaniemen Pappilanniemen kärkeen johtaa kapea tie, jota reunustaa niemen kolme-nelisataavuotiset männyt. Sellaisina luontokuvaaja Pekka Helo muistaa myös Kainuun syrjäiset metsät, kun hän 1960-luvun puolivälissä nuorena seminaarilaisena aloitti retkeilyn alueella. Vuosikymmenten aikana vanhat metsät ovat huvenneet, samoin kolopuut linnuille. Lintuharrastajana ja rengastajana Pekka on koittanut auttaa tilannetta ripustamalla Kainuun metsiin mm. satoja pöllönpönttöjä. Viime vuosina hän on perehtynyt myös kääpien merkitykseen metsien luontoarvojen ilmentäjinä. Kääpäselvitysten perusteella useita arvokkaita alueita onkin saatu rauhoitettua. Toimittaja & kuva: Risto Salovaara

Lapin tunturikeskuksissa on maastopyöräilystä tullut uusi suosittu talviharrastus hiihtämisen ja laskettelun rinnalle. Paksurenkaisten maastopyörien, läskipyörien suosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti, sanoo talvipyöräilyopas Timo Veijalainen Ylläksen Sportiasta. Ylläkselläkin on eri pisteissä tarjolla kymmeniä vuokrapyöriä, mutta tarvittaisiin tuplaten enemmän. Timo Veijalainen on yksi lajin pioneereista Lapissa. Jorma Korhonen polki Timon kanssa tunturiin. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Metsäradiossa on viime lähetyksissä ollut paljonkin juttua metsäteollisuuden niin sanottujen sivuvirtojen hyödyntämisestä. Metsäradio on kertonut siitä, miten tuhkaa voidaa hyödyntää esimerkiksi metsäautoteiden parantamisessa ja siitä miten tuhkanlevityksellä on mahdollista parantaa metsänkasvua.

Koska Suomeen suunnitellaan koko ajan uusia metsäteollisuuslaitoksia, on tällaisten ideoiden kehittelylle suuri kysyntä ja siksi maa- ja metsätalousministeriöllä on iso intressi olla tukemassa erilaisia tutkimushankkeita. Nyt Metsäradio pureutuu uuteen ja tutkimuksen kohteena olevaan ideaan.

Sen johtoteemana on sahoille ja metsäteollisuuslaitoksille kertyvän kuoriaineksen hyötykäyttö metalliteollisuudessa hiilen korvikkeena. Onkin ruvettu puhumaan teknisestä hiilestä, jota siis poltettaisiin masuunissa teräksen tekemisen välttämättömänä osana. Asiaa pohti kokenut teollisuusmies Markku Karlsson, jonka Metsärädion reportteri Olli Ihamäki oli onnistunut saamaan haastateltavakseen.

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Miljoona linnunpönttöä-kampanjassa on rekisteröity jo yli miljoona neljäkymmentätuhatta pönttöä. Yksi suuri pöntöttäjäryhmä on linturengastajat. Osa heistä antaa kaiken vapaa-aikansa lintujen hyväksi tehtävään työhön. Toimittaja Pirjo Koskinen tapasi Rengastustoimiston johtaja Jari Valkaman. Kuva: Hannu Virtanen

Jos kohteiden vähyys vaikeuttaa luonnonkuvaajien työtä niin toinen koettelemus talvella on kova pakkanen. Metsäradiossa kuultiin luontotoimittaja Juha Laaksosen kertomus vuosien takaisista Ekolokero- sarjan kuvausoloista. Kuva: Benjam Pöntinen