Metsäradio

Puistojen puiden kaatotoimet aiheuttavat poikkeuksetta kovaa kohinaa alueen asukkaiden keskuudessa. Puut eivät kuitenkaan ole ikuisia ja ne vaativat uusimista monista syistä. Joskus puiden kaataminen ja uusien taimien istuttaminen on välttämätöntä esimerkiksi turvallisuuden tähden tai siksi, että puiden ympärillä tehdään suuria maanrakennustöitä, kuten nyt Helsingin Töölössä.

Vanhoja lehmuksia on kaadettu Mechelininkadun keskeltä töölöläisten kauhistukseksi. Syynä tapahtuneeseen on vilkasliikenteisen valtaväylän välttämättömäksi arvioitu liikenteellien uudistus. Kaupungin puuasiantuntijat keksivät panna osan kaadetuista puista ja maasta revityistä kannoista näytteille Hietanimen uimarannan tuntumaan, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset voisivat omin silmin käydä tutustumassa puiden kuntoon. Metsäradion reportteri Olli Ihamäkikin kiinnostui kaadetuista lehmuksista ja asiantuntijaoppaakseen hän sai Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raision. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Pääasiassa 1960-70-luvuilla rakennettu metsätieverkostomme on rapautumassa ja se on monin paikoin myös leveydeltään ja kantavuudeltaan sopimaton nykyaikaiselle kuljetuskalustolle. Hallituksen tavoittelema puutuotannon lisäys edellyttääkin lähiaikoina metsätiestön ja sen pullonkaulakohtien eli rumpuylitysten huomattavaa perusparantamisaktiviteettia.

Koska kuljetusverkoston kunnostuksen aikana tullaan uusimaan mittava määrä vanhoja ylitysrakenteita, tilanne tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden yhdistämiseen ilman suuria lisäkustannuksia. Luonnonvesiin aiemmin laitetut vanhat rumpurakenteet estävät osin tai kokonaan virtavesissä elävien lajien liikkumisen omalla elinalueellaan. Jyväskylän ja Muuramen rajoilla virtaa Hangaspuro minne matkasivat Anssi Eloranta ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Humpulan päiväkoti Lahdessa innostui Miljoona linnunpönttöä-kampanjasta ja pöntötti lähimetsänsä. Lapset lähtivät innolla mukaan rakentamaan koteja linnuille. Pirjo Koskinen kyseli 4-6 vuotiaiden lasten käsityksiä linnuista, pöntöistä ja metsästä. Myös lastentarhanopettaja Tiia Naams valotti pöntötysprojektia.

Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Moni ei tule ajatelleeksikaan kuinka paljon erilaisia sähköjohtoja ja nimenomaan ilmajohtoja kulkee Suomen metsissä. Varsinkin kiinteistöille menevät pienjännitelinjat häviävät metsän siimekseen erityisesti talviaikaan hyvin tehokkaasti. Ja ongelmia tulee, jos hakkuukoneen kuljettaja ei linjaa näe. Tapsit ovat pian maassa ja monenlaista selvitettävää riittää.

Metsä Group on ollut aktiivinen rakentamaan yhteistyötä sähköyhtiöiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on ollut saada tiedot sähkölinjojen sijainneista karttoihin, jotka ovat hakkuukoneiden, kuormatraktoreiden ja puutavara-autojen kuljettajien käytössä. Kovan vääntämisen jälkeen kolme neljännestä Metsä Groupin toiminta-alueesta on saatu sähkölinjakartoituksen piiriin. Yhteistyöstä koituu runsaasti hyötyä kaikille osapuolille, kuten kohta kuullaan. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki nousi hakkuukoneen ohjaamoon Kotkassa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Luoteis-Päijänteen merkittävimmän vesireitin kunnostus etenee. Kunnostussuunnittelualue on noin 16 km pitkä ja ulottuu Vähä-Vesankajärvestä Muuratjärveen. Koskien suuri lukumäärä, huomattava tuotantopinta-ala ja sijainti Jyväskylän läheisyydessä tekevät kohteesta merkittävän. Pääosa kohdealueesta kuuluu Jyväskylään, osa Muurameen. Vesangan koskireitin kunnostushanke on osa laajempaa kunnostuskokonaisuutta. Sen ensimmäinen vaihe toteutettiin jo 1980–90-lukujen vaihteessa, jolloin Muuratjoki kunnostettiin, siinä olleet kaksi vesilaitospatoa purettiin ja Alakoskeen rakennettiin maamme ensimmäinen denil-tyypin kalatie. Tämän jälkeen Päijänteen vaellustaimenella on ollut mahdollisuus vaeltaa Saukkolanjoen pohjapadolle saakka, muttei sen ylemmäksi. Metsäradiossa syvennyttiin teitä alittaviin vesirumpuihin ja vanhoihin uittorakenteisiin sekä niihin liitttyviin haasteisiin. Talvisen kosken rannalla Jyväskylän rajalla olivat Anssi Eloranta ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsähallituksen retkikohteissa on pulaa työvoimasta. Niinpä monelle nuotiopaikalle saadaan polttopuut vankien avulla. Vankien kanssa työskentely tuo kuitenkin omat haasteensa. Töiden suunnittelu on vaikeaa, kun ei tiedetä kuinka monta kaveria on aamuisin remmissä. Parhaimmillaan urakat sujuvat kuitenkin hyvin, ja työ on palkitsevaa. Sisä-Suomen alueen kenttäpäällikkö Arto Pummila Etelä-Suomen luontopalveluista ja Evon puistomestari Jukka Salovaara Metsähallituksesta kertoivat vankien merkityksestä retkeilykohteiden hoidossa. Toimittajana oli Pirjo Koskinen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsäradiossa esiteltiin jokin aika sitten Uusi puu-nimistä hanketta. Se on puupohjaisesta bioteollisuudesta kiinnostuneille eri yhteisöille tarkoitettu avoin hanke, joka pyrkii kaikin tavoin edistämään uusien puuhun pohjautuvien keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä. Helmikuu alussa ratkesi tiukka kilpailu, jossa etsittiin alan parhaita innovaatioita. Kisan voitti sellusta valmistettu lanka ja hyvin pärjäsi myös kuusesta uutettava lääkeaine, jolla helpotetaan alavirtsatievaivoja. Nämä keksinnöt esitellään kohta, mutta annetaanpa aluksi Uusi puu-hankkeen projektipäällikön Eveliina Pokelan kertoa itse kilpailusta.

Toimittaja & kuva: Olli Ihamäki / Yle

Suomi on ympäristöystävällisen ylitysrakentamisen kehitysmaa ja samalla Pohjoismaiden peränpitäjä. Siltojen ja maanteiden osalta tilanne kohtuullisen hyvä, mutta rata- ja yksityistieverkoston osalta huono. Valtakunnassa on noin 90 000 vesistörumpua, joka kolmas rumpurakenne on täydellinen vaelluseste virtavesissä eläville lajeille. Lajien uhanalaisuuden kannalta on merkittävää, että näiden esteiden vuoksi virtavesilajisto on monin paikoin yksipuolistunut muutoinkin heikossa hapessa olevissa virtavesiympäristöissä. Metsäteitä on tieverkostostamme 130 000 km ja ne ovat rapakunnossa. Toisaalta uudet jättitehtaat tarvitsevat yhä enemmän puuta ja niitä kuskataan yhä suuremmilla akselileveyksillä. Tästä seuraa, että virtavesien ylityskohdista tulee pullonkauloja, jotka on uusittava. Anssi Eloranta työskenteli lähes 40 vuotta kalabiologina Keski-Suomen ELY-keskuksessa ja hänet tapasi tämän aiheen parissa toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden hoitamiseen ei ole tarpeeksi rahaa. Ei, vaikka niihin sijoitettu raha poikii monin kerroin takaisin paikallistalouteen. Mutta jos pitkospuut sortuvat alta, polttopuut puuttuvat nuotiopaikalta ja vesi lirisee laavun katon läpi, pettymys ilmaistaan nopeasti sosiaalisessa mediassa. Tätä pelkää Etelä-Suomen luontopalveluiden Sisä-Suomen alueen kenttäpäällikkö Arto Pummila Metsähallituksesta. Pirjo Koskinen tapasi hänet ja puistomestari Jukka Salovaaran Metsähallituksen laavulla Evolla Valkea-Kotinen-nimisen järven rannalla. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Metsäalan koulutus on uudistumassa. Metsäala on nousussa ja se kehittyy koko ajan yhä monipuolisempaan suuntaan. Tästä syystä alan piiriin tarvitaan uusia osaajia. Metsäalankin koulutus on kohtaamassa rajuja säästöjä ja jo siksikin koulutusta on kehitettävä ja viritettävä vastaamaan uusia tavoitteita. Tätä työtä ohjaamaan perustettiin puolisen vuotta sitten Metsäkoulutus ry, joka sai uuden vetäjän kolmisen viikkoa sitten. Metsänhoitaja Ville Manner on perillä alan koulutustarpeista ja on käynyt nyt tarmokkaasti kiinni tehtäviinsä.

Sarkaa riittää, sillä toimijoita on paljon. Metsäkone- ja metsuriopetusta saa Suomessa parissakymmenessä oppilaitoksessa. Ammattikorkeakouluista valmistuu metsätalousinsinöörejä ja metsätieteiden laitoksia on sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistossa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki onnistui houkuttelemaan Ville Mannerin haastateltavakseen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle