Metsäradio

Metsäalan koulutus on uudistumassa. Metsäala on nousussa ja se kehittyy koko ajan yhä monipuolisempaan suuntaan. Tästä syystä alan piiriin tarvitaan uusia osaajia. Metsäalankin koulutus on kohtaamassa rajuja säästöjä ja jo siksikin koulutusta on kehitettävä ja viritettävä vastaamaan uusia tavoitteita. Tätä työtä ohjaamaan perustettiin puolisen vuotta sitten Metsäkoulutus ry, joka sai uuden vetäjän kolmisen viikkoa sitten. Metsänhoitaja Ville Manner on perillä alan koulutustarpeista ja on käynyt nyt tarmokkaasti kiinni tehtäviinsä.

Sarkaa riittää, sillä toimijoita on paljon. Metsäkone- ja metsuriopetusta saa Suomessa parissakymmenessä oppilaitoksessa. Ammattikorkeakouluista valmistuu metsätalousinsinöörejä ja metsätieteiden laitoksia on sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistossa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki onnistui houkuttelemaan Ville Mannerin haastateltavakseen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Puun uittaminen vesistöjä pitkin oli varsin tavallista menneillä vuosikymmenillä. Silloin erämaihin ei kulkenut metsäteitä ja puun uittaminen oli helpoin tapa saada puuaines teollisuuden käyttöön. Vielä tänäkin päivänä perattujen koskien rannoilla voi nähdä valtavia kiviröykkiöitä, jotka nostettiin aikoinaan pois kosken pohjasta esteettömän uiton mahdollistamiseksi. Kun puunkuljetus on sittemmin siirtynyt kumipyörien varaan on virtavesiä kunnostettu takaisin alkuperäiseen tilaan. Tästä hyötyvät mm. taimenet, joille on palautunut alkuperäisiä kutupaikkoja. Anssi Eloranta työskenteli lähes 40 vuotta kalabiologina Keski-Suomen ELY-keskuksessa ja näin hän tuli aikoinaan mukaan ennallistamaan koskia ja virtavesiä. Kuva: Anssi Eloranta

Puun uittaminen vesistöjä pitkin oli varsin tavallista menneillä vuosikymmenillä. Silloin erämaihin ei kulkenut metsäteitä ja puun uittaminen oli helpoin tapa saada puuaines teollisuuden käyttöön. Vielä tänäkin päivänä perattujen koskien rannoilla voi nähdä valtavia kiviröykkiöitä, jotka nostettiin aikoinaan pois kosken pohjasta esteettömän uiton mahdollistamiseksi. Kun puunkuljetus on sittemmin siirtynyt kumipyörien varaan on virtavesiä kunnostettu takaisin alkuperäiseen tilaan. Tästä hyötyvät mm. taimenet, joille on palautunut alkuperäisiä kutupaikkoja. Anssi Eloranta työskenteli lähes 40 vuotta kalabiologina Keski-Suomen ELY-keskuksessa ja näin hän tuli aikoinaan mukaan ennallistamaan koskia ja virtavesiä. Kuva: Anssi Eloranta

Maanviljelijä ja lampuri Olli Klemolan kotitilaa Pälkäneen Äimälässä on asutettu jo reilut 200 vuotta. Tilan metsiä on hyödynnetty maltillisesti ja osa maista on myös rauhoitettu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Ollin mielestä myös talousmetsiä pitäisi käsitellä maltillisemmin, jättää enemmän puustoa liian avoimuuden välttämiseksi. Kun vanhan polven metsänostajat näkivät metsän arvon ainoastaan puuston rahallisena arvona, Olli laittaakin toivonsa nuoriin metsäalan ammattilaisiin, jotka toivottavasti ymmärtävät paremmin myös metsän muut arvot. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys myönsi vuoden 2016 linnustonsuojelupalkinnon Olli Klemolalle hänen työstään linnuston ja ylipäätään luonnon hyväksi.

Toimittajana oli Risto Salovaara. Kuva: Risto Salovaara / Yle

Metsäradio esitteli aivan uunituoreen tietoteoksen, jonka perimmäisenä ajatuksena on kertoa siitä, miten puut voivat parantaa fyysistä ja henkistä terveyttämme. Kirjan tekijä on professori ja kasvitieteilijä Sinikka Piippo, joka on pikkutytöstä saakka ollut poikkeuksellisen kiinnostunut ennen kaikkea puista ja muista kasveista. Piipon teokseen on painettu viimeinen tutkimustieto puiden terveyshyödyistä ruokana, rohtona ja lääkkeenä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki onnistui saamaan professori Sinikka Piipon haastateltavakseen.

Vuoritsalon kalliot kohoavat jylhinä kohti taivasta Pohjois-Päijänteellä Jyväskylässä. Vuoritsalon metsissä on aitoa tunnelmaa ja saaresta löytyy myös pieni lampi. Asko Hauta-aho kävi Keski-Suomessa Kalevi Korhosen luona ja hän tuntee Vuoritsalon luonnon. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle